Hämeenkyrön kirjastossa ei ole Suomen metsästyslehden vanhoja vuosikertoja. Lehteä varastoivat ainakin Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Kysy kaukolainamahdollisuutta kotikirjastostasi. Täällä on tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
HelMetin kautta ei valitettavasti tosiaankaan voi varata useita kappaleita samaa kirjaa. Kirjaston henkilökunta pystyy kuitenkin oman käyttöliittymänsä kautta kohdistamaan useampiakin varauksia saman nimekkeen eri niteisiin. Saadaksesi luokallesi monta samanlaista kirjaa joudut siis joko käväisemään kirjastossa tai soittamaan, jotta voimme tehdä varaukset puolestasi.
Valkopukuinen nainen on erillinen teos. Sen sijaan Salaperäinen nainen ja Naisen haamu ovat yksi ja sama teos. Naisen haamu ilmestyi suomeksi 1880 ja suomentaja oli A.O.F., Salaperäinen nainen ilmestyi suomeksi 1919 ja suomentajana oli Niilo Lehto. Valitettavasti en saanut selvitettyä alkuperäisteoksen nimeä, kirjoissa alkuper. englanninkielistä nimeä ei mainita.
Wilkie Collinsin englanninkieliset teokset löytyvät sivuilta:
http://www.wilkiecollins.com/
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
Jos kaukolainaksi pyydetty kirja on paikalla lähettäjäkirjastossa, se tulee yleensä parissa päivässä kaukolainan pyytäneeseen kirjastoon. Sinun kannattaa kysyä tätä suoraan Akaan kirjastosta p. 03 56913600, kirjasto@akaa.fi.
Kätössämme oleva pallas pro- ohjelma ei ole vaikea oppia ja koska sinulla on jo kokemusta kirjastojen tietokannoista hakemisesta asiakkaana olen varma, ettei pallas pron oppiminen tuota vaikeuksia. Tervetuloa työharjoitteluun!
Hei
Parhaiten löydät historiallisia romaaneja tuolta ajalta käymällä läpi Maarit Helénin hakuteoksia "Historiallisia romaaneja ja ajankuvia", osat 1, 2 ja 3.
Vinkkejä voisit saada myös kirjoista "Historiallisen romaanin taitajia", osat 1 ja 2.
Mainitut kirjat löytyvät kirjastostamme, osa lainattavaksi kotiinkin.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.kuopio.fi// voit tarkennetun haun kautta hakea asiasanalla Historialliset romaanit, mutta hakutulos on runsas eikä hakua valitettavasti voi rajata koskemaan kysymiäsi vuosisatoja.
Kirjoja voit myös kysyä kirjastomme tietopalvelun henkilökunnalta. Historiallisia romaaneja aikuisille on aineistotietokannassamme melkein tuhat kpl, joten tule mieluiten käymään...
Kyllä on. Levy on juuri tilattu, mutta ei siis vielä saapunut edes kirjastojen hankintaosastoille. Kun tiedot levystä ja levyjen sijaintipaikat (vähintään yhden levyn) näkyvät Helmet-verkkokirjastossa, voi siitä tehdä varauksen.
http://helmet.fi/
Hei
Tarkoitatte varmaankin Seppo Kimasen muistelmateosta Kimasen lento. Kirjan on ilmestynyt 10.9.2013 ja kustantajana on Teos. Kirjaa on tilattu Helsinkiin yhdeksään kirjastoon. Valitettavasti Kannelmäkeen kirjaa ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa.
Kirjaan on jo varausjonoa. Voitte tehdä varauksenne kirjaan joko käymällä kirjastossa tai internetissä Helmet-sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Neuromuscular-termin voisi kääntää sanoilla neuromuskulaarinen, hermoihin ja lihaksiin liittyvä, hermo-lihas. Näin sanan kääntää Lääketieteen termien, Duodecimin selittävän suursanakirjan, verkkosovellus:
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/rex_terminologia.koti
Training-sana kääntyy harjoitteluksi.
Sanastoista ei löytynyt käännöstä koko termille, mutta joissakin tutkimuksissa termi on käännetty liiketaitoharjoitteluksi, vaikkapa näissä:
http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ktp13_kati_pasane…
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67140/Aalto_Reija.pdf?seq…
Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel.
Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209.
Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968)
Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929)
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.doria.fi/handle/10024/100498
http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898...
Tarkkoja kustannustietoja lienee mahdoton antaa. Mikko Immosen Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemän selvityksen (Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa, 2011) mukaan itse tuulivoimalan osuus kokonaisinvestointikustannuksista on noin 75 %, ja verkkoon kytkemisen ja perustusten osuus on noin 15 %. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista tulee tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista.
Myös se, mihin rakennetaan, vaikuttaa. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat suuremmat kuin maalle rakennettavan.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) mukaan "megawattiluokan tuulivoimalaitoksen investointikustannukset ovat suuruusluokaltaan 1200 - 1400 EUR/kW, merituulivoimalaitoksissa 1,5 - 2 kertaa näin...
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on säädös 1599/2009 ja sen perustelut sisältävä Hallituksen esitys 24/2009. Säädös tuli voimaan 1.7.2010.
Tässä linkki hallituksen esitykseen https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Näissä kahdessa kommentaarissa käsitellään isännöitsijän asemaa uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan: Sillanpää-Vahtera: Asunto-osakehtiölaki käytännössä, 2010. Furuhjelm ym: Asunto-osakeyhtiölaki 2, Kommentaari, 2015.
Asian selvittäminen vaatii laajempaa juridista selvittämistä.
Unto Pusa syntyi 18.1.1913 Viipurissa, mutta sieltä hänelle ei ehtinyt kertyä muistoja.
1930-luvun alussa hän asui vanhempineen Hyvinkäällä, mistä käsin hän kävi koulua Helsingissä.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1932 Helsingin uudesta yhteiskoulusta, samana vuonna hän kirjoittautui Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen osaston opiskelijaksi, mutta tämän alan opintoja hän ei lainkaan harjoittanut.
Jo vuonna 1930 hän oli aloittanut opinnot Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, lukion takia hän saattoi osallistua vain iltaopetukseen.
Aloitti uudella otteella opinnot Suomen taideyhdistyksen koulussa 1932, joulukuussa hänet siirrettiin maalausluokalle. Lukion jälkeen hän saattoi osallistua niin aamu- kuin...
Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta...
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on saatavana kolmeosaisena äänikirjana. Kukin osa sisältää 24 CD-levyä. WSOY julkaisi Veikko Sinisalon lukeman äänikirjan vuonna 2007.
Täällä Pohjantähden alla -äänikirja kuuluu kirjastoverkkosi kokoelmiin. Jos sitä ei ole saatavana omasta lähikirjastostasi, voit tilata sen lainattavaksi toisesta kirjastoverkon kirjastosta.
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.309069
https://eepos.finna.fi/Content/about
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Kyseinen kirja on Stanislaw Lemin Futurologinen kongressi, Kirjayhtymä 1978.Hyvä kuvaus ja analyysi teoksesta löytyy
Matti Savolaisen toimittamasta kirjasta Tieteiskirjallisuuden
maailmoita.Kirjassa Lemin teoksesta todetaan seuraavasti:
maailma on itseasiassa täysin rappeutunut, mutta mielenherkis-
teet pitävät ihmiset jatkuvasti sellaisessa tilassa, että he
luulevat asuvansa ihmeellisessä ja erilaisten tuotteiden täyttämässä maailmassa.
Marilaisessa kansanuskossa yliluonnolliselle olennolle kohdistetut pyynnöt ja toivomukset puetaan rukouksen muotoon. Tietoa näistä marilaisista rukouksista ja myös itse tekstinäytteitä löytyy ainakin seuraavista teoksista: Sirkka Saarinen (1990): Suomalais-ugrilaisten kansojen folklore ISBN 951-880-490-7 ja Uno Holmberg (1914): Tsheremissien uskonto. Myös Leena Laulajaisen kirjassa Marilaiset: laulun ja uhritulen kansa (1995) ISBN: 951-1-13299-7 käsitellään marilaisten kansanuskoa. Kirjan mukaan marilaisten pääjumala on Suuri (valkoinen) jumala. Rukous suurelle jumalalle -niminen teksti löytyy myös marilaisen kansanrunon antologiasta Sinussa minun ikäväni (1997) ISBN: 951-746-001-5. Tietoa marilaisesta kansanuskosta voi yrittää etsiä myös...
