Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Åke Lindman ohjasi vuonna 1978 elokuvan Elämänmeno Pirkko Saision samannimisen romaamin pohjalta. Yleisradion Tallennepalvelu julkaisi elokuvasta VHS-kasetit, jotka ovat lainattavissa useista yleisistä kirjastoista, mm. pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista.
Elokuvasta ei ole julkaistu DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle / Tallennepalvelu
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan laatiman Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet -listan mukaan Hierophis viridiflavus on suomeksi piiskakäärme.
http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Tällaista lukukampanjaa ei ole ollut. Alla kuitenkin muutama tänä (2017) vuonna julkaistu nuorten novellikokoelma:
Neljä / Veronica Roth
Afroditen askelin / Anne Salovaara
Teinikalenteri / Juha Mäntylä (toim.)
Lemmikkilyhärit / Tuija Lehtinen
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla linkki listaan, jossa on myös vanhempia nuorten novelleja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28nuortenkirjallisuus%29%20d%3A%28novellit%29%20f%3A1%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tietoa Ugandasta löytyy muun muassa MCL:n eli monikulttuurisen kirjaston internet-sivuilta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/uganda.htm. Sieltä löytyy tietoa mm. Ugandan historiasta, kansasta, uskonnoista, maantiedosta ja terveystilanteesta. Linkit ovat englanninkielisiä. Ugandan terveydenhuollosta ja kehitysyhteistyöstä löytyy tietoa suomeksi osoitteesta http://www.mll.fi/mll/toiminta/kehitys/ujav.htm. Kaupunginkirjaston kokoelmista ei juurikaan löydy materiaalia, joka kuvaisi nimenomaan Ugandan terveydenhuoltoa, mutta yleistietoa Ugandasta löytyy jonkun verran. Myös yliopiston kirjastosta löytyy materiaalia Ugandasta. Kokoelmien sisältöä voi tutkia internetissä olevien aineistotietokantojen avulla (kaupungin kirjasto www.lib....
Aiheesi on aika laaja, psykososiaalista tukea on monenlaista, mutta tein haun sanoilla: psykososiaali* ja
henkinen & tuki, jolloin tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Linda:sta löytyi 11 julkaisua, joista tässä lyhyet viitetiedot:
Takaisin elämään : henkinen tuki..... 1994
Apua, mutta miten? : kriisityö ja s.... 1995
Hämeen läänin kriisiryhmätoimint.... Tilles, Eija......1996
Työtoiminnasta itua elämään, ver.... Saramola, Eija.....[1997]
Selviytyminen traumaattisesta kriisi.... Munnukka-Dahlqvist. 1997
Traumaattisten tilanteiden psykososi.... 1998
Psykososiaaliset tukipalvelut trauma.... Narumo, Reija...... 1998
Psykososiaalisen tuen ja palvelujen..... 1997
Kriisiavun toimintasuunnitelma...
Taidemaalari Raili Iltanen ei löydy Kuvaston taiteilijaluettelosta. Hän näyttää myyvän teoksiaan itsenäisenä yrittäjänä kotipaikkakunnaltaan Ähtäristä käsin.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/raili+iltanen/14011093
Osa Knalli ja sateenvarjo -jaksoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kyseisen Radioteatterin esityksen jaksoja voi lainata myös CD-levyinä kirjastoista. Niitä löytyy myös erilaisista verkkokaupoista, suoratoistopalveluista sekä Ylen Tallennemyynnistä.
Kauppakujaa ei ole enää Tuirassa, vaan siinä paikalla on nykyään Caritas Matriitti. Kauppakujalla olleista puutaloista löytyy kuvia ja taustatietoa Puu-Tuira Appreciation Society -nimisestä Facebook-ryhmästä.
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Lindasta - korkeakoulujen aineistotietokannasta löytyi maininta kahdesta eri painoksesta, joissa molemmissa on sama painovuosi ja kustantaja:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
Överkalix : Kamos, 1988 (huomautus Published by Academia Tornedaliensis = Meän Akateemi)
Tule Leevi fölhjyyn : Markkyksen evankeliumi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
2., korj. ypplaaka. Överkalix : Kamos, 1988
Tässä muutama teos, joista saattaisi olla apua :
FORTUNATI, Piero : Ensiapu eläinystävälle. 1989. (Sisältää tietoa mm. villieläimien, lintujen ja jyrsijöiden hoidosta.)
IKKALA, Veikko : Kysy eläinlääkäriltä : ensiapua eläimille, tietoa karjanomistajille. 1977.
Lisäksi teoksessa PARVIAINEN, Tapani : Lemmikkien kotihoidon opas (1992) on tietoa mm. eläinten tapaturmien hoidosta. Kirjoijen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Yksi mahdollinen syy ongelmaan on se, että kiintolevy on niin täynnä ettei siellä ole tilaa luoda uusia palautuspisteitä. Jos levyllä kuitenkin on tarpeeksi tilaa, niin Windowsin rekisteri voi olla vahingoittunut. Microsoftin englanninkielisiltä sivuilta löytyy ohjeet rekisterin korjaamiseen tässä tilanteessa osoitteesta
http://support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;303354
Kyseiseltä sivulta löytyy kolme erilaista tapaa korjata Windowsin rekisteri.
Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Richard Pinin käsikirjoittamaa ja Wendy Pinin kuvittamaa Elfquest –taru haltioista -fantasiasarjakuvaa on tehty vuodesta 1978 alkaen. Lukemasi yhdeksänosaisen sarjan lisäksi on suomeksi ilmestynyt erillisinä osina Auringon ääni (1993), Sudenlaulu (1993), Haaste (1991), Pako tulen alta (1990) ja Ryöstöretki (1990). Englanninkielisinä kirjoja on enemmän. Niin suomeksi kuin englanniksikin sarjaa julkaistaan sekä yksittäisinä osina että isompina, useamman osan kokonaisuuksina. Elokuvan valmistumisesta ei löytynyt tietoa.
Lammin kirjastossa ei ole monta Elfquest-kirjaa, mutta ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä on paljon enemmän.
