Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Hei!
Kyllä Anna-liisa Lehtosen Saunatontun satuja löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Gösta Knutssonin Tumppi ja Tassu -kirjoista on onneksi otettu uudet painokset vuonna 2005. Niidenkin saatavuuden voi tarkistaa ylläolevasta osoitteesta.
Hei!
Haluamaanne kirjaa Saarisalo Aapeli: Pietari Kurvinen kaukokatseinen karjalainen, Wsoy, 1978. On saatavilla antikvariaattien verkkokaupoista sekä www.antikvaari.fi että www.antikka.net. Kirjoja oli tarjolla useampi kappale.
Kirjastolla myymme ainoastaan yksittäisiä, kokoelmasta poistettuja kirjoja. Niistä emme tee luetteloa. Lainaksi kirjan saa kyllä.
Helsingin Sanomien 5.2.1947 mukaan Pariisin rauhansopimusta allekirjoittamaan lähtenyt valtuuskunta matkusti ensin Helsingistä Turkuun (Carl Enckell rautateitse, Vihtori Vesterinen autolla, koska pääministerin sijaisena hän ei valtiopäivien avajaisten vuoksi ehtinyt Turun pikajunaan), mistä matkaa jatkettiin laivalla Tukholmaan ja sieltä edelleen junalla Pariisiin.
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta...
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Kirja on Hans Malmbergin ja Gunnel Linden Ikimetsässä, vuodelta 1966. Netissä on esittely tästä kirjasta http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2010/06/nostalginen-kesakirja.html
"Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945).
Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin,
esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945).
Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy,
mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon.
Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
Åke Lindman ohjasi vuonna 1978 elokuvan Elämänmeno Pirkko Saision samannimisen romaamin pohjalta. Yleisradion Tallennepalvelu julkaisi elokuvasta VHS-kasetit, jotka ovat lainattavissa useista yleisistä kirjastoista, mm. pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista.
Elokuvasta ei ole julkaistu DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle / Tallennepalvelu
Bonnier-julkaisujen kustantama Uudet käsityöt -lehti ilmestyi vuosina 1989 - 2001. Viimeinen ilmestynyt numero oli 6/2001. Sen jälkeen lehti sulautui julkaisuun Novita-neuleet.
https://finna.fi
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Tällaista lukukampanjaa ei ole ollut. Alla kuitenkin muutama tänä (2017) vuonna julkaistu nuorten novellikokoelma:
Neljä / Veronica Roth
Afroditen askelin / Anne Salovaara
Teinikalenteri / Juha Mäntylä (toim.)
Lemmikkilyhärit / Tuija Lehtinen
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Alla linkki listaan, jossa on myös vanhempia nuorten novelleja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28nuortenkirjallisuus%29%20d%3A%28novellit%29%20f%3A1%20l%3Afin__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tietoa Ugandasta löytyy muun muassa MCL:n eli monikulttuurisen kirjaston internet-sivuilta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/uganda.htm. Sieltä löytyy tietoa mm. Ugandan historiasta, kansasta, uskonnoista, maantiedosta ja terveystilanteesta. Linkit ovat englanninkielisiä. Ugandan terveydenhuollosta ja kehitysyhteistyöstä löytyy tietoa suomeksi osoitteesta http://www.mll.fi/mll/toiminta/kehitys/ujav.htm. Kaupunginkirjaston kokoelmista ei juurikaan löydy materiaalia, joka kuvaisi nimenomaan Ugandan terveydenhuoltoa, mutta yleistietoa Ugandasta löytyy jonkun verran. Myös yliopiston kirjastosta löytyy materiaalia Ugandasta. Kokoelmien sisältöä voi tutkia internetissä olevien aineistotietokantojen avulla (kaupungin kirjasto www.lib....
Projektien läpiviennistä on runsaasti kirjoja. Esim. kirjassa Projektin suunnittelu ja ohjaus/Risto Pelin (1990) on tehtävien työmäärän arvioinnista sekä ajallisen ja taloudellisen edistymisen arviointia.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen aineistotietokantoihin, kirjoita asiasanaksi projektit, niin saat lisää kirjallisuusviitteitä. Suosittelen, että käyt lähikirjastossa selailemassa projekteihin liittyvää kirjallisuutta.
Tarkoittamasi teos on oletettavasti Ruskea kirja: Saksan natsiterrorin hirmuista (Braunbuch über Reichstagsbrand und Hitlerterror, 1933). Teos julkaistiin Pariisissa vuonna 1933, ja sen taustalla vaikutti Saksalaisen fasismin uhrien maailmanapukomitea, jota johti Saksan kommunistisessa liikkeessä toiminut poliitikko ja kustantaja Wilhelm (Willi) Münzenberg (1889–1940). Münzenberg oli paennut avustajiensa kanssa Ranskaan kommunistien vainoihin johtaneen Berliinin valtiopäivätalon palon ja kansallissosialisten valtaannousun jälkeen. Münzenbergin kanssa Pariisiin pakenivat muun muassa Babette Gross, Hans Schulz, Arthur Koestler, Gustav Regler ja Otto Katz. Saksan kommunistisen puolueen (KPD) jäsenet perustivat Pariisissa Éditions du Carrefour...
Osa Knalli ja sateenvarjo -jaksoista on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Kyseisen Radioteatterin esityksen jaksoja voi lainata myös CD-levyinä kirjastoista. Niitä löytyy myös erilaisista verkkokaupoista, suoratoistopalveluista sekä Ylen Tallennemyynnistä.
Lindasta - korkeakoulujen aineistotietokannasta löytyi maininta kahdesta eri painoksesta, joissa molemmissa on sama painovuosi ja kustantaja:
Tule Leevi följhyyn : Markkyksen evanjeeliymmi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
Överkalix : Kamos, 1988 (huomautus Published by Academia Tornedaliensis = Meän Akateemi)
Tule Leevi fölhjyyn : Markkyksen evankeliumi tornionlaaksoksi / kääntäny Bengt Pohjanen
2., korj. ypplaaka. Överkalix : Kamos, 1988
