Fiona Kellystä on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa.
Vastaukset löydät linkistä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (toimittaneet Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen)
sanotaan, että kirjailija Fiona Kelly on keksitty nimi, jonka takana on useampia kirjoittajia.
Kustantaja WSOY:n sivuilta linkistä http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/authors&cat=2
voi tarkistaa kustantajan antamat tiedot.
Kysymäsi kirja kuuluu useiden pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin. Sen nimi on Uuno Klami : elämä ja teokset ja sen tekijäksi on merkitty Kalevi Aho. Tiedot sijainnista saat Helmet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi. Kirjoita esim Teoksen nimi -hakukenttään uuno klami. Kyseinen kirja on neljäntenä annettuna viitteenä.
Kovin tuoretta tilastoa kirjastojen asiakaspäätteiden määrästä ei ole. Opetusministeriössä tehtiin vuonna 2005 selvitys julkisista asiakaspäätteistä.
(http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tyoeryhmaet_ja_…)
Selvityksen mukaan vuoden 2004 lopulla kirjastoissa oli 8930 tietokonetta, joista asiakaspäätteitä oli 3630. Helsingin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä eli lokakuussa 2007 338 asiakastietokonetta eli Asko-konetta.
Claude Valentini-kellot ovat englantilaisia, katso
http://www.claude-valentini.co.uk/contact.htm
Claude Valentini on mielenkiintoinen brandi, joka vaikuttaa todella arvokkaalta, mutta todellisuudessa tämän merkin kellot ovat arvoltaan noin 40-50 €. Kyseessä on vale-brandi. Kelloja myydään bensaasemilla ja paikoitusalueilla ja myyntiä tukee huomattavat kotisivut.
Katsi BBC:n tekemä raportti aiheesta
http://www.bbc.co.uk/insideout/east/series6/car_park_peddlers.shtml
Kirjan Työllä ei oo kukkaan rikastunna sivulla 84 mainitaan postimestarin palkaksi 1860 -luvulla 2200 mk vuodessa ja että v. 1899 oli postimestarin keskivuosipalkka 4000 mk. Porilainen pyykkäri on ansainnut 1800-luvun lopussa s. 122 mukaan noin markan päivässä.
Alla on linkki tilastokeskuksen rahanarvonkertoimeen, joka osoittaa muuntuneen rahan arvon aikavälillä 1860-2006:
http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht…
Vuoden 1880 kerroin on taulukossa 3,8399 ja 20.000 markan laina vuoden 2006 rahan arvossa oli näin ollen 76798,-
Jos haluat tarkistaa englanninkielisen sanan kiinankielisen vastineen, se käy kätevästi netissä, esimerkiksi osoitteessa http://www.okdaily.com/go/svc/ecdict.html tai http://www.tigernt.com/dict.shtml . Molemmat sivut näyttävät käännöksen myös kuvana.
Sanaa ’outlaw’ (lainsuojaton) vastaava kiinankielinen merkki on oheisen linkin takana:
http://www.okdaily.com/cgi-bin/ecdict.cgi?english=outlaw
Sukuviesti, Sukutieto, Genos, Släktforskaren ja Sukuri ovat sukututkimukseen keskittyviä lehtiä.
Sukuviesti on sukuseurojen, sukututkimuksen, historian ja kulttuurin aikakauslehti. Sitä julkaisee Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Sukutieto on Suomen Sukututkimusseuran jäsenlehti. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Genos on tieteellinen aikakauskirja, jonka julkaisijana toimii Suomen Sukututkimusseura. Sen ilmestymistiheys on neljä kertaa vuodessa.
Ruotsinkielisen Släktforskaren-lehden julkaisija on Helsingfors Släktforskare r.f., ja se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Sukuri on Vantaan Seudun Sukututkijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Kirjastoalan koulutusta järjestävät oppilaitokset on listattu Kirjastot.fi -sivuilla osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ ja sivulta on linkki kuhunkin oppilaitokseen. Lähimmät ovat Valkeakoskella, Keravalla ja myös TYT - Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Hämeenlinnassa. Voisitte tiedustella niistä oikeutta osallistua sopivalle kurssille tai mahdollisuutta teidän tarpeisiinne "räätälöityyn" opetukseen.
Kirjastoissa on paljon lainattavia kielikursseja, paitsi äänitteitä ja kirjoja myös tietokoneohjelmia. Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Tietokoneohjelmat ovat useimmiten CD-ROM-tallenteita. Kielikurssien laina-aika on pääkaupunkiseudun HelMet-alueen kirjastoissa yleensä normaali neljä viikkoa.
CD-ROM -muotoisia kielikursseja voi hakea HelMet-kirjastojen aineistotietokannasta ( http://helmet.fi ) kirjoittamalla hakukenttään hakutermi kielikurssit, toiseksi hakutermiksi kieli, jonka oppimateriaaleja halutaan hakea (esim: "ruotsin kieli") sekä valitsemalla aineistovalikosta aineistotyypiksi CD-ROM.
Edellinen esimerkkihaku löytäisi HelMet-kirjastojen kokoelmista 28 CD-ROM -muotoista ruotsin kielen kurssia.
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
60 kirjasto-ja informaatioalan yliopistossa tai ammattikorkeassa suoritettua opintopistettä yhdessä korkeakoulututkinnon kanssa riittävät kirjastonhoitajan pätevyyteen yleisissä kirjastoissa. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen kelpoisuusvaatimuksista löydät 1.1.2010 voimaan tulleesta kirjastoasetuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Helsingin kaupunginmuseo vastasi kysymykseen:
Kysymyksessä mainittu rakennushistoriaselvitys on varmasti paras kuvien lähde. Kannattaa katsoa selvityksen kuvalähteistä mistä ko. kuvat löytyvät alkuperäisinä, ehkäpä laatu tällöin paranee. Pohjolan yrityshistoriikit ovat varmasti myös lähde, jota kannattaa tarkastella sisäkuvien näkökulmasta. Alueen täydennysrakentaminen on käynnissä, tässä suunnitteluhankkeessa alueen alkuperäisen arkkitehtuurin arvojen huomioiminen on eräänä tavoitteena.
Yt. Mikko Lindqvist
Helsingin kaupunginmuseo
HelMet-kirjastoista löytyvät seuraavat teokset:
POHJOLA-YHTIÖT SATA VUOTTA / EINO LYYTINEN
LYYTINEN, EINO
Kirja Kirja | 1991
Saatavilla Pasila kirjavarasto 2 (372.09)
Pohjola-yhtiöiden taidetta / [toimituskunta...
Helsingin kadunnimet on hyvä teos.Samoin Puhvelista Punatulkkuun-sarja,joka kertoo Helsingin kortteleista.Myös Kallion
kaupunginosan historiaa kannattaa tutkia, ja jos mahdollista mennä
vaikkapa pääkirjastoon Pasilaan tutkimaan Helsinki-kokoelmaa.
Kysymykseesi on jo vastattu ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. Kirjoita hakusanaksi Nopola. Suomen nuorisokirjailijoiden matrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml on tietoa näistä kahdesta kirjailijasta. Myös kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivuilta http://www.tammi.net/ löytyy henkilötietoja ja kirjaluetteloita. Kirjoita hakuriville Nopola. Kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1 (1996) ja 2 (1999) ja Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä (1996)kerrotaan heidän tuotannostaan. ALEKSI-tietokannasta löytyy kirjailijahaastatteluja ja kirja-arvosteluja:
Kärki, Riitta: Sisarusten paluu lapsuuden hurjiin unelmiin. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittama...
Tarkoitatko Suhe Live -kollektiivin esittämää laulua "Lunastajani elää" (tai "Tiedän Lunastajani elää"), joka alkaa: "Hän luo uuden maan hän luo uuden taivaan, jossa ei menneitä muistella"?
Suhe Live toimii osana Suur-Helsingin seurakuntayhteisöä tai seurakuntaa. Kollektiivin kotisivulta löytyvässä nuotissa laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty Jarkko Stenroth. Nuotissa on myös laulun sanat. Laulu sisältyy Suhe Live EP:lle.
Verkosta löytyy myös muita sivuja, joilla on laulun sanat tai esitys tai molemmat.
http://suhe.net/suhelive/
Sinisen kannen ja lukijan täydennettäväksi jätetyn sadun perusteella ehdottaisin Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran korkeaa ja kapeaa kirjaa Unihiekkaa : hyvänyön satuja. Sen 70-luvulla ilmestyneissä ensimmäisissä painoksissa kansi oli valkoinen, mutta myöhemmissä painoksissa kansi oli sinipohjainen. Kirja päättyy satuun Meidän unihiekkaa, jonka alkuun on jätetty aukkoja lukijan täytettäväksi, ja varsinaisen sadun kertominenkin on jätetty lukijalle itselleen: "Kerrotaan itse iltasatuja. Ja niin _____________ alkoi kertoa. Hänen satunsa oli tällainen: Olipa kerran..."
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
