Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Lapsille tosiaan kertyy maksua myöhässä olevista kirjastosta, jotka kuuluvat aikuistenosaston kokoelmiin. Alle 15-vuotiailta lapsilta ei kuitenkaan maksuja peritä, vaan maksut poistetaan, kun asioit kirjastossa palvelutiskillä. Jos tiskillä oleva virkailija ei huomaa poistaa maksuja, voit pyytää häntä tekemään sen.
Poistin sinulle tulleet myöhästymismaksut saman tien.
Jos tarkoitat Vapaakirkon jäsenlehteä Suomen viikkolehti, jonka liitteenä ilmestyi Todistus -niminen nuorten lehti, lehti löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Lehti on luettavissa lukusalissa ja siitä on mahdollista saada kopioita. Kansalliskirjaston osoite Helsingissä on Unioninkatu 36, puh. 09 19123196.
Vastaamista olisi helpottanut, jos olisit kertonut, mihin kysymyksesi liittyy. Olisikohan kyseessä esimerkiksi biologian koulutehtävä? Oletko ensinnäkin selvillä siitä, mikä on populaatio?
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sen näin:
populaatio:
1. väestö.
2. biol. määräalueella elävä saman lajin yksilöiden joukko.
3. tilastot. perusjoukko.
Jos nyt oletetaan, että on kyse biologiasta, sinulla pitäisi varmaankin olla tiedossa jokin tietty eliölaji ja sen populaatio jollakin tietyllä alueella. Se, mitä sinun on tarkoitus saada selville, riippuu tehtävänannosta. Todennäköisesti sinun pitäisi tutkia esimerkiksi kyseisen eliön esiintymistiehyttä, yksilömäärää, menestymistä, elämänkaarta ynnä muita kyseiseen populaatioon liittyviä muuttujia...
Kysymyksessä tarkoitetaan todennäköisesti lehdessä ollutta kuolinilmoitusta.
Koska paikkakuntaa ei ole mainittu emme pysty antamaan tarkkaa vastausta.
Kysyjän kannattaa mennä oman paikkakuntansa kirjastoon: aika monen paikkakunnan päälehtiä on mikrofilmattu. Ja omasta kirjastosta voi myös saada kaukolainakopion.
Katkelma on tosiaankin Charles Baudelairen novellista Fanfarlo (La Fanfarlo). Antti Nylén on suomentanut kohdan seuraavasti:
"Me olemme psykologisoineet kuin hullut, jotka vain lisäävät hulluuttaan pyrkiessään ymmärtämään sitä."
Lähteet:
http://charles.baudelaire.perso.sfr.fr/LaFanfarlo/LaFanfarlo3.php
Baudelaire, Charles: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (suom. Antti Nylén, Sammakko, 2011)
Tiukasti lakia tulkiten traileri tai mikä tahansa muu pätkä elokuvasta on samalla lailla luvanvarainen julkisen esittämisen osalta kuin koko elokuvakin. Lienee kuitenkin kohtuullista lähteä siitä, että trailerit on tehty PR-tarkoituksessa mahdollisimman laajaa katselua ja leviämistä varten, joten niiden esittämiseen ei kukaan käytännössä puutu. Siltä osin niiden esittäminen lienee vaaratonta puuhaa.
On hyvä muistaa, että jonkin elokuvan pätkän löytyminen YouTubesta ei tarkoita, että se on siellä laillisesti. Palvelusta myös poistetaan koko ajan pätkiä oikeudenhaltijoiden vaatimuksesta. Laittomasti levitetyn teoksen julkinen esittäminen on kaikissa tilanteissa laitonta.
Elokuvien osien esittäminen julkisesti sitaattipykälän perusteella on...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, joka käsittelee palveluiden tuotteistamista: Sipilä, Jorma Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, WSOY, 1996, Ekonomia.
Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) tai oman kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokannasta. Lisäksi kannattaa - jos mahdollista - käyttää hyväkseen oman oppilaitoksen kirjastoa tai Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastoa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Turun kaupunginkirjastoon on tulossa vielä tämän vuoden puolella (marras-joulukuussa) laajennettu palvelu Intro Active, jota käyttäen on mahdollista saada varausilmoituksensa sähköpostitse. Tämä palvelu on jo käytössä mm. Tampereen kaupunginkirjastossa.
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
Suomen yliopistokirjastojen yhteinen Linda-tietokanta, joka on käytettävissäsi kirjastojen asiakastyöasemilla antaa hakusanoilla ”koululais? and stressi?” (hakutyyppinä yhdistelmähaku) tulokseksi kuusi nimekettä, joista tässä aiheeseenne sopivimmat:
Gillander Gådin, Katja: Does the psychosocial school environment matter for health? : a study of pupils in Swedish compulsory school from a gender perspective / Umeå universitet, 2002 (Väitöskirja)
Hynönen, Roosa: Kuudesluokkalaisten oppilaiden stressin kokeminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät /Joensuun yliopisto, 1998 (Pro gradu)
Pietarinen, Janne Kalevi: Yläasteelle siirtyvän nuoren odotukset, pelot ja ongelmat sekä niiden toteutuminen oppimisympäristötaustan näkökulmasta, 1996 (Pro...
Ainakin seuraavista teoksista löytyy tietoa sisällissodan ajan tapahtumista Raumalla:
Heino, Ulla: Rauma: idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Alho, A. R.: Rauma 600 vuoden aikana, Uola, Mikko: Raumalaiset Suomea suojaamassa sekä Rauman seudun historia 3/P. Papunen.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
Tarvitset tietoa hyvin monista eri aikakausista, siksi lähteeksi kävisi jokin historian kirjasarja, esim. Otavan suuri maailmanhistoria tai Gummeruksen suuri maailmanhistoria -sarjat. Vähän tiiviimmin löydät tietoa Maailmanhistorian pikkujättiläinen ja Suomen historian pikkujättiläinen -kirjoista.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-aihehakemiston historialinkkien kautta löydät myös tietoa historian eri aikakausista:
http://www.makupalat.fi/historia.htm
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Laila Hirvisaaresta (entinen Hietamies) voit etsiä tietoa monenlaisista lähteistä. Salme Saure on kirjoittanut Laila Hietamiehestä elämänkertateoksen "Läheltä", jossa kerrotaan kirjailijasta koko hänen elämänsä ajalta. Kirja sisältää myös Hietamiehen elämää vuosilukuina esittelevän listan. Tämän lisäksi Lahden kaupunginkirjastosta voi lainata Laila Hietamiestä koskevia lehtileikkeitä, jotka tosin tällä hetkellä ovat lainassa. Voit tutustua myös muihin Hietamiehestä kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. Suomen kuvalehdessä (1984, nro 3, s. 55-57) on artikkeli "Laila Hietamies ottaa vauhtia epäilyistä", samoin Suomen kuvalehdessä (2003, nro 51-52, s. 58-61)on artikkeli "Laila Hietamies (Hän)" sekä Pellervossa (1993, nro. 19-20, s. 56-58) on...
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
