Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Helsingin kadunnimet on hyvä teos.Samoin Puhvelista Punatulkkuun-sarja,joka kertoo Helsingin kortteleista.Myös Kallion
kaupunginosan historiaa kannattaa tutkia, ja jos mahdollista mennä
vaikkapa pääkirjastoon Pasilaan tutkimaan Helsinki-kokoelmaa.
Otavan, Sweet Valley High-sarjan kustantajan, tietojen mukaan noin sata.
Kesällä ilmestyvät osat 33-35, syksyllä osat 36-38. Otavan ennakkotietojen mukaan syksyllä alkaa ilmestyä myös Sweet Valley High -sarjan "alasarja", jossa kaksoset selvittelevät rikoksia.
Tästä sarjasta ilmestyy syyskuussa osat 1 ja 2.
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten...
Valitettavasti emme löytäneet tietoa lamppusi alkuperästä. Keräilijän käsikirja -teoksen mukaan messinki alkoi syrjäyttää muut metallit öljylamppujen jalkojen ja öljypesien materiaalina 1890-luvulla (s. 244).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy paljon kuvia messinkilampuista. Alla linkki kuviin:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6ljylamppu+messinki*&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Ehkä kannattaisi viedä lamppu arvioitavaksi johonkin vanhojen esineiden arviointipalveluun.
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Nimikirjoissa ei ole tilastoja suosituimmista nimistä, mutta esim. Helsingin yliopiston julkaisemassa nimipäiväalmanakassa on tietoa suosituista etunimistä. Jos almanakasta ei löydy vastausta, voit kysyä asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkistosta http://www.domlang.fi/arkisto/nimiarkisto.html#Henkilönnimet, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, puh.(09) 7315231,e-mail Nimiarkisto@domlang.fi
Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteistä on saatavana "Sininen laulukirja" - 180 suosikkilaulua; ISBN 951-757-328-6. Nuoteissa on sanat, melodia ja kitaran soinnut.
Selvitä itsellesi mitä mielipideaineistosta on tarkoitus saada selville eli mikä on tutkimusongelmasi. Mielipideluonteesta johtuen, aineistoon tulee myös suhtautua kriittisesti (lähdekritiikki). Mitään nopeaa erillistä tapaa tuskin on, sillä tutkimuksen teko on prosessiluontoista toimintaa. Tärkeintä on se että työtäsi ohjaa jokin kysymys tai kysymyksiä, jotka haluat selvittää.
Hyvä yleisopas on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita (Vantaa 2000), joka kylläkin on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudun kirjastoista. Erityisesti luku II, joka käsittelee tutkimusprosessia.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy hakusanalla "tieteellinen kirjoittaminen" lisää oppaita
Voit myös katsoa...
Ainakin seuraavista teoksista löytyy tietoa sisällissodan ajan tapahtumista Raumalla:
Heino, Ulla: Rauma: idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Alho, A. R.: Rauma 600 vuoden aikana, Uola, Mikko: Raumalaiset Suomea suojaamassa sekä Rauman seudun historia 3/P. Papunen.
1960- ja 1970-luvun kulttuurihistoriasta löytyy paljon tietoa. Kirjastomme aineistotietokannasta voit hakea tähän liittyvää kirjallisuutta/musiikkia laittamalla aineistotietokantamme hakukaavakkeeseen (tarkka haku) asiasanaksi joko "1960-luku" tai "1970-luku". Voit vielä tarkentaa hakua lisäämällä asiasanoiksi tarkempia termejä kuten "pukeutuminen", "musiikki", "populaarimusiikki", "arkkitehtuuri", "muoti", "kirjallisuushistoria"...
Lisäksi jos haluat erikseen tietoa eri maiden ilmiöistä 1960- ja 1970-luvuilla, voit lisätä asiasanaksi myös tietyn maan nimen (Suomi, Yhdysvallat, Ruotsi jne.). Aineistolajiksi voit valita erikseen esimerkiksi kirjat, videot, cd-levyt tai kaikki aineistolajit.
Musiikkiosastoltamme löytyvät kirjat ja levyt...
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannassa ja nykyään hän työskentelee aikakauslehden toimittajana Helsingissä. Eve Hietamiehestä löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia nykykertojia. Hänestä on kysytty tietoja tästä palvelusta aiemminkin. Pääset katsomaan näitä vastauksia tietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuun hietamies eve.
Asianajajien vastaanotto on ainakin Töölön kirjastossa maanantaisin klo 17.00-19.30 4.krs. Aikaa ei voi varata etukäteen. Osoite: Topeliuksenkatu 6, 00250 Hki.
