Monissa meksikolaista ruokaa käsittelevissä kirjoissa on lähinnä reseptejä. Tässä kuitenkin muutamia kirjoja, joissa on ainakin jonkin verran tietoa Meksikon ruokakulttuurista yleensä:
Liimatainen, Aura: Ruokapurjehdus Karibianmereltä Meksikoon. Helsinki: WSOY, 2003.
Nuuttila, Mirjaliisa: Elämäniloisia ruokia Lousianasta ja Meksikosta. Porvoo: WSOY, 1993.
Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta. Helsinki: WSOY, 2005.
Suomalainen ruokapöytä 8: ja muiden maiden keittiöt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
Seuraavissa lehtijutuissa kerrotaan Meksikon ruokakulttuurista:
Cameron, Fiona: Liekkejä lautasella (Makumatka). Matkaopas 2003 ; 5: s. 48-51.
Uljas, Raija: Värien ja makujen Meksiko. Et-lehti 1998 ; 5: s. 82-88.
Voit uusia lainasi paitsi Helmet-verkkokirjaston Omat tietoni -toiminnon kautta myös soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa. Varattua aineistoa ei voi uusia, eikä lainoja voi uusia, jos maksamattomia maksuja on 5 euroa tai enemmän.
Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmetin etusivulta: http://www.helmet.fi/
HelMet-tietokannasta löytyy asiasanahaulla, hakusanana pelkästään 1968, jonkin verran kirjoja, tosin suurin osa epärelevantteja. Koko hakutulos tässä: http://www.helmet.fi/search*fin?/d1968/d++++1968/1%2C26%2C125%2CB/exact… (tuloslistassa on Pariisia runsaammin suomalaisia Tsekkoslovakian tapahtumia käsitteleviä kirjoja).
Poimin listasta seuraavat, joista vain kaksi suomalaista:
Tarvainen, Veikko: 60-luvun kapina (Like 1993, ISBN 951-578-155-8 (nid.)
Ali, Tariq: Marching in the streets (Bloomsbury 1998, ISBN 0-7475-3763-1 (sid.)
Kurlansky, Mark: 1968: the year that rocked the world (Jonathan Cape 2004, ISBN 0-224-06251-4 (sid.))
Seale, Patrick: French revolution 1968 (Heinemann 1968, ISBN 0-434-68500-3 (sid.))
Hullu vuosi 1968 / toim. Yrjö...
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kaikista äänikirjoista kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun ** ja valitsemalla oikealla olevasta alasvetovalikosta äänikirjat. Voit rajata hakuasi esimerkiksi kielen tai materiaalin (kasetti vai cd) mukaan.
Kirjoittamalla hakuruutuun "kaunokirjallisuus" + äänikirjat-valinta saat vain kaunokirjallisuuden. Haku "kaunokirjallisuus and not lastenkirjallisuus" + äänikirjat-valinta pudottaa lastenkirjat pois hakutulosten joukosta. Voit kirjoittaa myös jonkun tietyn kirjailijan ja valita äänikirjat, jolloin näet ne kirjat, jotka häneltä on saatavina äänikirjoina.
Hei!
Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena?
Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
1) Paganin 24 capriisia löytyy cd-levyltä Paganini, Niccolo: 24 Caprices (724356723726). Levyä löytyy useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta.
2) Massenet'n Meditation (oopperasta Thais) löytyy cd-levyltä Kreisler, Fritz: Fritz Kreisler plays encores (GEMMCD9324). Levyä löytyy Sellon ja Tikkurilan kirjastoista.
3) Gackt-yhtyeen cd-levyä Love Letter ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. En löytänyt sitä myöskään Frank-monihaussa muista Suomen kirjastoista. Levy löytyy googlaamalla monestakin kaupasta.
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Valitettavasti tuota DVD-elokuvaa ei ole saatavilla HelMet-kirjastoista, eikä sitä ole myöskään kirjastojen hankintajärjestelmässä. Elokuva on sen verran tuore, että se saattaa tulla kirjastojen saataville joskus tulevaisuudessa. Kirjastot eivät voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta, vaan elokuviin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta sitä voisi laillisesti lainata. Julkaisijat voivat vapaasti päättää, mihin elokuviin lisenssin antavat. Jollei lisenssiä anneta, elokuvaa ei saa laillisesti kirjaston kokoelmiin lainattavaksi.
Kaikista Ratamo-kirjastoista löytyy englanninkielisiä pokkareita. Riihimäen kirjastossa englanninkielinen kaunokirjallisuus sijaitsee ns. pikku salissa. Kyselepä lisää käydessäsi. Myös kirjakaupat myyvät edullisia pokkareita.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1985, joten kirja-arvostelutkin ovat siltä ajalta. Arvosteluja on Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 5, s. 36, Pertti Lumirae, Rakkaus ja kuolema) ja Nuori voima -lehdessä (1985, nro 4, s. 31-32, Markku Laitinen, Joensuu ja rakkauden virkamies).
Kirjasampo-sivuston kautta löytyy myös yksi aikalaisarvio:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e9bb2e8-526b-4c84-93e4-e6…
Valitettavasti kirjastonhoitajalla ei ollut kysyjää parempia työkaluja laulun sanojen löytämiseksi. Netistä niitä ei tosiaan löytynyt.
Näinä sähköisen tiedonhaunkin aikoina on joskus hyvä turvautua vanhanaikaiseen metodiin eli kirjoittaa sanoitukset talteen käsin, soittamalla kappaletta pause-nappia käyttäen. Sillanpään neitosten artikulaatiokin tuntuu olevan varsin puhdas, mikä vähentää virheiden mahdollisuutta.
Kirjaston poistokirjan saa vapaasti myydä eteenpäin, kuten muutkin laillisesti haltuunsa saamansa kirjat. Oikeus perustuu tekijänoikeuslain §19, joka sallii laillisesti levitetyn teoskappaleen vapaan edelleenlevittämisen. Ns. divaritoiminta perustuu samaan pykälään.
Heikki Poroila
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun.
Lähteet:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen
Aimo...
Haihdutusmaljoja on monessa eri koossa ja ne valmistetaan pääasiassa posliinista. Löysin erilaisia maljoja muutamasta eri verkkokaupasta, mutta painoa ei yhdenkään kohdalla mainittu.
Kemiallisissa laskutoimituksissa malja punnitaan, jotta saadaan sen tarkka paino selville.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aineistoa asiasanalla sanomalehdet. Aihetta kannattaa heti rajata tarkennetulla haulla esimerkiksi sana internet rajaa haun muutamaan toivottavasti hyödyllisen julkaisuun.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta pääset käyttämään Ebsco-lehtitietokantaa, johon sisältyy 1500 sanoma -ja aikakausilehteä kokonaisuudessaan. Aika kannattaa varata etukäteen.
Apua voisi löytyä myös tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto kohdasta Uusi media ja kohdasta Viestintä ja journalismi.
Suomen Journalistiliitto ja Journalistilehti löytyvät osoitteesta http://www.journalistiliitto.fi
Aiheeseen liittyvät varmasti kaupalliset...
Jos olet kiinnostunut työpaikasta Helsingin kaupunginkirjastossa sinun tulisi ottaa yhteyttä pääkirjastossa, Pasilassa, olevaan henkilöstöyksikköön. Työhönottajana toimii Pirkko Saarinen puh. 310 85508
Työministeriön nettisivuilla http://www.mol.fi on myös mahdollisuus ilmoittautua työnhakijana yleisesti.
Kuusen tuulenpesä tai pallolatva on seurausta oksien voimakkaasta haaroittumisesta. Kasvutavaltaan tuulenpesäkuusi on käärmekuusen vastakohta. Yleensä tuulenpesä syntyy normaalin kuusen latvasilmussa tapahtuneen mutaation seurauksena puun latvaan, mutta se voi muodostua myös sivuoksiin.
Lähde:
Ole Oskarsson & Teijo Nikkanen, Metsäpuiden erikoismuotoja : kultakuusesta luutakoivuun
