Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015)
Varmaa tietoa en valitettavasti löytynyt, eikä asiantuntemukseni aiheesta ole riittävää. Kuvassa voisi olla pallohämähäkkeihin kuuluva pilkkupavukki (Steatoda bipunctata) tai seinäkaistakki (Leviellus stroemi).
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä.
https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+hämähäkkejä.../Pilkkupavukki+(Steatoda+bipunctata),+naaras.+Theridiidae-+Pallohämähäkit.+/
https://...
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Varsin paljon internet-viitteitä Islannin energiataloudesta löytyy esimerkiksi Metacrawler-haulla (http://www.metacrawler.com/index_power.html) hakusanoilla 'Iceland energy'. Näin löytyvät mm. seuraavat:
National Energy Authority of Iceland - http://www.os.is/eng/
Iceland Energy - http://www.icelandenergy.is/sitemap.html
Utilization of Enery in Iceland - http://www.ml.is/hca_ml/energy.htm
Lisäksi esim. Iceland State Electricityn tai National Power Companyn osoitetiedot löytyvät kirjasta The Europa World Yearbook 1999. Kirja löytynee suurista kirjastoista.
Suomen suurin kansallispuisto on Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 50 129 hehtaaria. Tietoja tästä puistosta löydät Metsäntutkimuslaitoksen sivulta http://www.metla.fi/metsat/alueet/palloukp.htm Tietoja kaikista kansallispuistoista on Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/alku.htm
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Mandan mukaan William Wylerin Loma Roomassa -elokuvaa (1953) ei löydy mistään maakuntakirjastosta.
Kaikkia videoelokuvia ei voi edes lainata kirjastosta, vaan tekijänoikeudet rajoittavat videoiden lainausta ja kaikissa kirjaston lainavideoissa täytyy olla lainausoikeus. Tätä kyseistä elokuvaa ei ehkä ole (vielä?) tarjottukaan kirjastoille, mutta se on kyllä saatavana esim. verkkokirjakauppa Amazonissa http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/browse/-/404272/ref=sd_str_vi/104-…
englanniksi nimellä Roman Holiday.
Kansallisen, eli suomalaisen translitteroinnin sääntöjen mukaan nimi tulee kirjoittaa Šostakovitš. Ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ovat hatullisia. Jos pakottavat painotekniset tms. seikat vaativat, hattu-s voidaan korvata sh:lla. Jos siis hattu-s ei onnistu, voidaan kirjoittaa Shostakovitsh.
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
The Stevie Wonder Collection -nuottikirja kuuluu pääkaupunkiseudulla ainoastaan Espoon Ison Omenan ja Kallion kirjaston kokoelmiin. Kysymäsi Don't you worry 'bout a thing -nuotti löytyy myös kirjasta Stevie Wonder Complete Vol.1 - Through 1975.
Zachris Topelius on kirjoittanut tarinan Raahen poika, joka kertoo August Maksimilian Myhrbergistä. Tässä tarinassa on m.m. kohta, missä poika haluaa lentää ja tarttuu tuulimyllyn siipeen ja nousi korkealle, mistä hän sitten putosi alas ja käsivarret menivät poikki.
Tarinan voi lukea esimerkiksi kirjasta Topelius: Lukemisia lapsille – ensimmäinen osa. WSOY, 1982.
Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ kohdasta Verkkokirjasto pääsee näkemään, mitä palveluja henkilökohtainen palvelu pitää sisällään:
Henkilökohtainen palvelu
Kirjastoista saatavan erillisen käyttöoikeuden, kirjastokortin tunnuksen ja salasanan avulla voi
* saada eräpäivämuistutuksen omaan sähköpostiin
* saada noutoilmoituksen varatusta aineistosta omaan sähköpostiin tai GSM-viestinä matkapuhelimeen
* saada ilmoituksen kirjastoon hankituista uutuuksista itse määriteltyjen hakuehtojen mukaan
* tallentaa uutuusviitteet omiin virtuaalisiin hyllyihin
* tehdä sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron
muutokset
* varata hyllyssä olevaa aineistoa
Asiakas, jolla ei ole omaa...
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteisestä Tiekkö-kirjastojen tietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 löytyivät seuraavat kirjat käyttämällä hakusanoina asiasanoja "koulu" ja "ilmapiiri" sekä "koulu" ja "viihtyvyys":
Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen : kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus, 2003.
Laine, Kaarlo: Koulukuvia : koulu nuorten kokemistilana. Jyväskylän yliopisto, 2000.
Himberg, Lea: Opettaja ja työyhteisö. WSOY, 1996.
Laine, Kaarlo
Ameba pulpetissa : koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Kääriäinen, Hillevi: Tutkiva ja muuttuva koulu. WSOY, 1997.
Mikäli tarvitset lisää tutkimustietoa aiheesta,...
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
