Kysymyksesi oli niin vaikea, etten löytänyt tietoa kirjaston kirjoista tai tietokannoista. Siksi kysäisin viisaammilta ja sainkin nopeasti vastauksen:
"Hei,
Tämä olikin hauska kysymys! Norsun kärsähän on eräänlainen pidentynyt nenä, josta löytyy kaksi sierainta. Sieraimet ovat sen verran leveät, ettei niihin voi jäädä hernettä jumiin. Norsu ei voi suoraan juoda kärsän kautta vaan se imee ensin kärsän täyteen vettä ja ”puhaltaa” sitten veden suuhunsa. Jos kärsään juuttuisi norsun imiessä vettä jokin suurempi esine, saisi norsu sen töräytettyä pois. Sen töräykset ovat todella voimakkaita, kuten ehkä olette nähneet luontodokumenteissa. Suodatinta kärsässä ei ole.
Törähtelevin terveisin,
Hanna Hyvönen
Asiakasneuvoja
LUOMUS –...
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Piniltä on suomennettu viisi albumia:
Ryöstöretki 1990, Pako tulen alta 1990, Haaste 1991, Suden laulu 1993 ja Auringon ääni 1993.
Saatavilla näyttäisi olevan ainoastaan Suden laulu ja Auringon ääni .
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy mikrokortinlukulaitteita Pääkirjastosta (mahdollisuus kopioihin, hinta 5 mk/kopio), Itäkeskuksen, Kannelmäen, Lauttasaaren, Malmin, Malminkartanon, Oulunkylän ja Rikhardinkadun kirjastoista. Mikrofilminlukulaite löytyy ainakin Pääkirjastosta Pasilasta. Myös Helsingin Yliopiston kirjastosta ja Kansallisarkistosta löytyvät mikrofilminlukulaitteet.
Aika vähän tietoa aiheesta piknik löytyi tietokannoista, mainitsemiesi kahden teoksen lisäksi. Huviretkien (ja Helsingin) historiasta kuitenkin on kirjassa Pique-nique--eväsretki Helsingin historiaan , 2000. Helsingin kaupunginmuseo. Narinkka.
Aikakauslehdissä on sesongista riippuen runsaastikin artikkeleita piknikeistä ja eväsretkistä, mutta niitä ei näköjään paljoakaan indeksoida tietokantoihin (ALEKSI, ARTO). Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyivät:
Piknik vuokkojen aikaan, lehdessä Koti ja keittiö 5/2000
Kuvaja, Aira: Ruoka maistuu retkellä - herkut viimeistelevät piknik-eväät, lehdessä Lapsemme - Mannerheimin lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2000, s. 34-35
Keski-Korpela, Eija: Eväsretkelle omenapuiden alle lehdessä Kotipuutarha 6/...
Itse en ole kuullut tällaista ilmaisua kuin "sivistynyt kieli", mutta usein varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa puhutaan "sivistyskansoista" ja "sivistyskielistä". Näillä ilmaisuilla on tarkoitettu lähinnä eurooppalaisten pitkään harrastamaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan suuret maat (Saksa, Englanti, Espanja, Italia ja Ranska) ovat jollain lailla muuta maailmaa "sivistyneempiä" ja vastaavasti näissä maissa puhutut kielet "sivistyskieliä". Näkemys on kuitenkin täysin subjektiivinen, koska ei ole mitään objektiivista tapaa verrata eri kulttuurien "sivistyneisyyttä". Jyrkästi ilmaisten "sivistyskieli" on eurooppakeskeisen ajattelun synnyttämä historiallinen vääristymä, jolla ei ole mitään (kieli)tieteellistä perustaa. Monet ei-...
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä...
Kyseessä on Muntsi Puntsi -sarjaan (engl. Munch Bunch) kuuluva kirja. Sarjan kirjat ovat ilmestyneet 1980-luvun alussa ja ne ovat noin 10 cm:n korkeita pehmeäkantisia vihkosia. Päähenkilöinä on erilaisia vihanneksia ja hedelmiä: esim. Professori Herneenpalko, Maija Mansikka, Tom Tomaatti, Simo Sipuli, Pekka Paprika. Kukin vihannes on vuorollaan kirjan päähenkilönä. Munch Bunch on ilmestynyt myös animaatiosarjana.
Tässä englanninkielisen Professori Herneenpalko -kirjan kansikuva
https://www.goodreads.com/book/show/8099.Professor_Peabody
Valitettavasti suomenkielistä sarjaa ei näyttäisi olevan enää juuri missään. Etsimäänne kirjaa saattaa toki liikkua antikvariaateissa.
Vaikea kysymys, etenkin kun runous on niin pitkälle makuasia ja yhteistyöstä on vaikeaa löytää runoja muutenkin. Mutta ystävyydestä niitä kyllä löytyy. Itse olen aina pitänyt oheisesta runosta, jonka tekijä/alkuperä on tuntematon:
Monta on kaunista, monta on hyvää,
vain yksi on parasta, tunnetta syvää.
Suuri on ihme, myötäelämisen taito,
sen omaa vain ystävä, jonka sydän on aito.
Runo löytyy mm. täältä:
https://kotiliesi.fi/juhlat/valitse-ystavanpaivaruno-kokosimme-lukijoiden-lempirunot/
Kyseessä on varmaankin Järvenpäässä sijainnut Fauni-Peikkometsä. Peikkometsä avattiin 1960-luvulla ja se suljettiin 1971.
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää tietoa Peikkometsästä. Niistä löydät myös kuvia ja esimerkiksi Googlen kuvahaulla (Peikkometsä Järvenpää) löytyy paljon lisää kuvia.
https://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html
https://www.rantapallo.fi/tastytravelissimo/2020/05/13/tarinoita-tuusul…
Arvioidaan, että maapallon historia on pitänyt sisällään noin 4 miljardia eliölajia, ja että näistä lajeista jopa 99% on kuollut sukupuuttoon. Tarkkoja lukuja on vaikeaa saada, mutta näiden arvioiden perusteella sukupuuttoon kuolleita lajeja olisi noin 3,96 miljardia. Lyhyen tietopaketin sukupuutoista historian aikana sekä nykypäivänä voi lukea paleoekologi Maija Heikkilän kirjoituksesta "Sukupuuttoaaltoja on ollut aina, mikä nyt on toisin?".https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/sukupuuttoaaltoja-ollut-a…
Matchboxin tuotantoa on kirjaston kokoelmissa jonkin verran, suurin osa Vantaan puolella. Etsimääsi "Midnite Dynamos"-levyä ei valitettavasti CD-formaatissa kirjastolla ole (LP:nä se on saatavana Kauniaisten kirjastosta), mutta sen sijaan itseäni kiehtoi suuresti löytämäni nimekkeet "Shades of Gene" ja "Limited tour edition", jotka ovat varmasti tsekkaamisen arvoisia Matchbox-yhtyeen (nyky-)vaiheista kiinnostuneelle.
Seuraavan kerran asioidessasi Malminkartanon kirjastossa voit tarkistaa yleisöpäätteeltä aineiston saatavuuden. Mikäli sinulla on internet-yhteys käytettävissäsi, voit käyttää hyväksesi aineistohakuamme http://www.libplussa.fi, josta saat myös ajantasaista eksaktia tietoa. Ongelmatilanteissa kirjaston henkilökunta on valmiina...
Vantaan kaupunginkirjastoon ostetaan liikunta- ja harrastevideiota seuraavista paikoista: Kirjasto-media, Parainen, puh. 02/4589633; DHE-castle, Helsinki, 09/4761616; Home Entertainment Promotions, edustaja Tom Lagerström, 040/9001156; Urheiluliittojen keskus(SLU), myös myymälä, 09/34812266.
Koska kyseisen videon ilmestymisvuodesta on noin pitkä aika, ei ole enää käytettävissä tietoa, mistä kyseiset videot on kirjastoon on hankittu. Nykyisin useimmat golfvideot ainakin Vantaalle hankitaan Kirjasto-mediasta. Suomen golfliitosta voisi myös tiedustella p.09/34812244. Myös Stockmann myy urheiluvideoita.
Hei, eipä löytynyt kokoelmistamme kaksikielisiä kuvakirjoja eikä sarjakuvia. Näistä kuvasanakirjoista voisi olla jotain iloa: Valle, Guiglielmo: Il mio primo vocabulario illustrato; ELI vocabolario illustrato italiano.Sitten on olemassa sarjakuvia, joita on käännetty sekä italiaksi että suomeksi, esim Asterixit. Samoin pikkulasten kuvakirjoja, esim. Puppe-kirjat, Richard Scarryn Hupsista herra Köpelö, Mauri Kunnaksen Hui kauhistus ja Suuri urheilukirja. Niitähän voisi lukea rinnakkain. Italiankielen suggestopedisissä oppikirjoissa on myös italiankielinen ja suomenkielinen teksti rinnakkain, esim. Mäkelä, Giuseppina: Incontri. Espoossa ja Vantaalla on lisäksi cdrom Opi italiaa - lapsille. Saatavuuden saat selville Plussa aineistohausta...
Tällä hetkellä (toukokuu 2002) käytäntö on seuraava:
Jos olette tehnyt lainassa olevasta aineistosta varauksen asiakaspäätteellä, saatte kotiinne postitse ilmoituksen kun varaus on noudettavissa.
(Ovathan osoitetietonne ajan tasalla? Ilmoitukset lähtevät aina siihen osoitteeseen, minkä asiakas on ilmoittanut. Kirjasto ei saa muuttuneita tietoja suoraan esim. Väestörekisterikeskuksesta.)
Jos taas varaus on tehty puhelimitse siitä ei lähetetä asiakkaalle ilmoitusta, vaan asiakkaan on itse muistettava noutaa varaamansa aineisto ajoissa tai se lähetetään takaisin.
Mistään käytettävissäni olevista tietokannoista en valitettavasti löydä kirjoja enkä lehtiartikkeleja kysymästäsi aiheesta. Sen sijaan netistä löytyy paljonkin aiheeseen liityviä sivustoja, kuten varmaan olet itsekin huomannut. Google-haku ( www.google.com ) tuottaa sanalla "crosskart" suuren määrän alan seurojen ja harrastajien sivuja. Tosin useimmat niistä näyttävät olevan ruotsinkielisiä (tai muilla pohjoismaisilla kielillä). Jos osaat ruotsia, kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä johonkin pohjoismaiseen alan yhdistykseen. Esim. osoite http://www.crosskart.nu/ vaikuttaa lupaavalta; sieltä löytyy sekä monien crosskart-autojen valmistajien että alan harrastajien yhteystietoja.
Suomenkielisiä alan järjestöjä en onnistunut löytämään,...
Jos lähikirjastossasi ei ole mielestäsi tarpeeksi nuorten kirjoja, voit tilata niitä muista HelMet-kirjastoista (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista). Käytössäsi on siis kaikkien edellä mainittujen kirjastojen aineisto, myös nuorten kirjat.
HelMet-kirjastojen yhteinen aineistotietokanta on Internetissä osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit tehdä varauksen joko kirjastossa tai Internetin kautta jos sinulla on tunnusluku. Mikäli tunnuslukua ei vielä ole, tai olet unohtanut tunnuslukusi, saat sen kirjastosta kunhan mukanasi on jokin henkilöllisyystodistus (alle 17 vuotiaalta kelpuutetaan myös kuvaton Kela-kortti).
Varausmaksu on 0,50 € / kpl (aikuisten aineisto), lasten aineistosta ei peritä varausmaksua.
Kehitysvammainen aikuinen julkisen terveydenhuollon asiakkaana on aihe, jota on tutkittu jonkin verran. Valitettavasti tutkimus on useimmiten tehty hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Kehitysvammaisten itsensä mielipiteitä saamastaan palvelusta ei löytynyt. Muuta aiheeseen liittyvää, joita ehkä kannattaisi tutkia on:
Ojuri, Auli: Ammatillista yhteistyötä - keiden kanssa ja keiden ehdoilla: tapaustutkimus eri toimijoiden yhteistyöstä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolassa. Lisensiaattityö Lapin yliopistossa 1995. (Saatavissa mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa.)
Koivuranta, Eija: perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua: selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista. Sosiaali- ja...
Kysyt asiaa Helsingin kaupunginkirjastolta, ja oletan, että lainasi ovat Helsingin kaupunginkirjaston lainoja. Vakitettavasti et voi uusia lainojasi tuon maksun takia. Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin palauttaa lainat (joku muukin voi ne palauttaa, jos et itse pääse) niin pian kuin mahdollista ja maksaa maksut. Näin saat lainausoikeutesi takaisin.
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
