Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Kysymiäsi elokuvia ei valitettavasti ole julkaistu DVD:llä tai sähköisessä muodossa, ainoastaan vanhoina VHS-kasetteina. Saattaa olla, ettei kukaan elokuvajulkaisija pidä niiden julkaisemista taloudellisesti kannattavana. Osoitteesta http://www.elokuvakontakti.fi löytyvä Suomen elokuvakontakti ry näyttäisi vuokraavan Camilla Mickwitzin elokuvia yksityiskäyttöön tai julkisiin esityksiin, tosin vain VHS-muodossa tai kelanauhoina.
Kirjastoistakin vanhoja VHS-elokuvia vielä löytyy jonkin verran, ja kaukopalvelun kautta niitä voi saada muistakin kirjastoista, jos omassa kirjastossa ei elokuvia enää ole. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ löytyy tietoa kaukopalvelusta. Osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/...
Ulla Heinon kirjassa Rauma Idylliä ja tehokkuutta (2002)asiasta on lyhyt maininta s. 480 Muuten aiheesta löytyy lähinnä porilaisvitsejä ja kaskuja, esim.: Hanski ja Tapsa: Kanalim barttall (2005), Heino, Hannu: Sikses, sanos raumlaine (1997), Heino: Raumangiälise uutise (1998, Heino: Pystökaffell (2004), Heino: Raumlaissi sanambätki (1996), Kyherö, Wolter: Rauma matkaopas (1995).
Voisikohan kyseessä olla Marianna Kalliolan nimeämätön runo, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa sanoilla "Menkää kaikki pois..." ja runo päättyy sanoihin "nyt vain teistä ei minulle".
Runo löytyy sekä Marianna Kalliolan runokokoelmasta nimeltä Unesta valveille tämä on katkera matka (Otava, 1980), että runoantologiasta Parantava runo (Tammi, 1982). Molempien teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Voit etsiä samantyyppistä aineistoa useammallakin tavalla, esimerkiksi näin: Tarkista varaamiesi teosten teostiedoista aineiston kirjastoluokka. Varaamasi aineisto kuuluu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan 188.1 (elämänohjeet). Kirjoita luokan numero HelMet-hakuun ja käynnistä haku. Saatuasi tuloslistan, voit rajata sen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan vain CD- tai DVD-aineistoa.
Voit myös etsiä teosten tiedoista asiasanat, joilla on kuvailtu teoksen sisältöä. Niillä löydät lisää samaa aihepiiriä käsittelevää aineistoa. Näiden teosten asiasanoja ovat esim. henkinen hyvinvointi, henkinen kasvu, mielenrauha, elämäntaito. Voit suoraan klikata jotain asiasanoista, ja saat listan teoksista, jotka on...
Hei!
Kyyti-kirjastoista ei tosiaankaan löydy kirjaa Urakkaohjelman asema ja laadinta, mutta voimme pyytää sen kaukolainaksi. Kirja löytyy useasta kirjastosta, joten tilauksessa ei pitäisi kestää kauan. Lainan hinnaksi tulee n. 3 euroa.
Voit tehdä kaukolainapyynnön Kyyti-sivulta löytyvällä lomakkeella, jotta saamme myös sinun yhteystietosi.
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake
Ystävällisin terveisin,
Saara Leskinen
Kotkan kaupunginkirjasto
Mainitsemaasi elokuvaa ei ole ollut vielä tarjolla hankintalistoilla.
Kaikki uutuushankinnat löytyvät aikanaan Helmet -aineistotietokannasta, joten kannattaa tarkkailla sitä sekä tiedustella kirjastoista http://www.helmet.fi/fi-FI
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "...
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Kirjallisuudessa ei mene automaattisesti niin, että kirja olisi tietokirjallisuudessa eli esimerkiksi elämäkerroissa, jos se kertoo todellisista henkilöistä. Esimerkiksi monissa historiallisissa romaaneissa on henkilöinä todella eläneitä ihmisiä, mutta silti ne eivät ole elämäkertoja, koska kerrontapa on kaunokirjallinen. Näin on myös ”Nancyn” laita, sillä se on kirjoitettu romaanin muotoon vuoropuheluineen, joiden sanat eivät varmasti ole aivan aitoja. Tosin meillä pääkaupunkiseudulla joissakin kirjastoissa kirja on laitettu elämäkertoihinkin.
Kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden raja voi olla toki häilyvä. Jörn Donnerin ”Mammutti” on enemmän tai vähemmän lähdeaineistoon perustuva, mutta se luokitellaan kaunokirjallisuudeksi....
Tarkoitat varmaankin simpukankuoria etkä syötäväksi tarkoitettuja simpukoita. Lainsäädäntö ja muut säännöt vaihtelevat maittain, ja tuntematta Omanin lainsäädäntöä asiaan on vaikea vastata. Useissa maissa luonnonsuojelualueilta ja kansallispuistoista ei saa kerätä mitään materiaalia luonnosta, vaikka se muualla olisikin sallittua. Yksityiselta maa-alueelta ei yleensä myöskään saa kerätä mitään. Useimmiten muutaman elottoman esineen kerääminen ja kotimaahan vieminen on sallittua.
Nämä tiedot ovat peräisin MTV:n Studio55.fi-sivustolta, johon oli haastateltu WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosta:
https://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
...
WSOY iso tietosanakirja (1995) kertoo ankeroisista:
"Ankeroiset, Anguillulidae, sukkulamatoheimo, jonka 0,3-2,5 cm pitkät lajit elävät vedessä, mätänevissä
ja lahoavissa aineissa sekä hyönteisten ja kasvien loisina. Useat lajit ovat maaperässä hyödyllisiä hajottajia, mutta eräät haitallisia viljelykasvien tuholaisia." ...
Kerrot etsiväsi tietoa esitelmää varten. Perustietoja ankeroisista löydät myös muista tietosanakirjoista, mutta laajemmin tietoa löydät eläintieteen kirjoista, esim.: Eläinten maailma: Otavan iso eläintietosanakirja 1.
Lisäksi voit tehdä kirjastossa artikkelihakuja Kati- ja Aleksi-tietokannoista.
Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen.
Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki...
Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi…
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan.
En löytänyt kyseistä aforismia Helena Anhavan runojen kokoelmateoksista. Selailin läpi teokset Ei kenenkään maa : mietteitä, havaittua 1971-1999, Runot 1971-1991 ja Käyn siellä vain unessa : runot 1991-2010. Internetissä se näyttäisi esiintyvän useimmin muodossa "Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua".
