Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.
Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982)
Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
https://svenska.se/
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://...
Arvosteluiden perusteella Morgan Garethin kirja Images of organizations käsittelee organisaatioita eri näkökulmista katsottuna - miten ne toimivat ja millaisia ongelmia niissä saattaa esiintyä. Joidenkin arvioiden mukaan kyseessä on johtamisesta kertovien kirjojen klassikko.
Tietoa teoksesta, mm. sisällysluettelo (table of contents) löytyy Amazon-verkkokirjakaupan sivuilta:
http://www.amazon.com/gp/reader/0761906347/ref=sib_fs_top?ie=UTF8&p=S00…
Arvosteluja teoksesta löytyy myös Amazonin sivuilta: http://www.amazon.com/Images-Organization-Gareth-Morgan/product-reviews…
Google Books –palvelussa voi myös lukea kappaleita Garethin kirjasta http://books.google.com/books?id=h-f429ueNRYC&dq=Images+of+Organization…
Google Books sisältää...
Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
Outi Pakkanen on saanut vuonna 2006 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon Yöttömön yön kirjamessuilla yhdessä Heli Laaksosen ja Pirkko-Liisa Perttulan kanssa. Tämä tieto löytyy Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetistä, jossa on myös paljon muuta tietoa kirjailija Outi Pakkasesta:
http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti
Myös mm. alla mainituista kirjoista löytyy tietoa hänestä:
- Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
- Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia / Tiina Torppa
- Miten rikoskirjani ovat syntyneet / Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen (toim.)
Henri-nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava).
Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esim. Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ranskan Henri, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta...
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa seuraavassa osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan Kimi ja hae.
Kimi on Kim-nimen pidentymä, joka pohjautuu useissa kielissä Joakimiin. Kim saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta se voi olla lyhennys myös vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ("kuninkaallinen kukkula"). Joakim puolestaan pohjautuu heprealaisesta nimestä, jonka merkitys on "Jahve herättää, Jahve nostaa".
Kim ja Joakim viettävät nimipäiväänsä 20.3. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa voit katsella, kuinka yleinen nimi Kimi on. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Lisää tietoja löydät myös erilaisista nimikirjoista esim. Vilkuna, Kustaa,...
Teija on lyhentymä 'Dorotean' suomalaistuneesta muodosta 'Toroteija'.
'Dorotea' on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'Jumalan lahja'.
Pyhän Dorotean muistojuhlaa vietetään katolisessa kirkkokunnassa 6.2. Suomalaisessa almanakassa Teija on ollut tuona päivänä vuodesta 1973 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1997.
Kirjat löytyvät kirjastosta.
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
Tässä muutamia löytämiäni hoito- ja pesuohjeita sisältäviä sivuja. Tuon kultauksen kanssa käsittääkseni kannattaa olla tarkkana (suojata pesun ajaksi). Kultaus ei ole tosin liene ikuiseksi tehtykään.
http://www.kaavinkivi.fi/index.php?p=hoitoohjeet&i=1
http://www.hautakiviliiketurunen.fi/hoito-ohjeet.htm
http://www.loimaankivi.fi/fi/Tuotteet/Hautakivet/Hautakiven+hoito/
Kenties sopivia voisivat olla jotkut näistä kirjoista:
- Bauer, Marion Dane. Rain (2016), Snow (2016), Wind (2016).
- Cole, Stephen. Monstar-kirjat
- Gibbons, Alan. Weird spooky day (2016) ja Weird snowy day (2016).
- Gough, Julian. Rabbit & Bear -kirjat.
Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja on ilmestynyt muun muassa Early reader-, Ready to read- ja Golden books -nimisissä kirjasarjoissa.
Oulun seudun OUTI-kirjastojen verkkosivuilla teoksia voi hakea esimerkiksi asiasanalla lastenkirjallisuus. Voit tehdä suoraan tarkennetun haun tai rajata hakutulosten vasemmalta puolelta listasta haluamiasi ominaisuuksia. Helppolukuisia englanninkielisiä lastenkirjoja löydät valitsemalla alasvetovalikosta...
Kasvillisuustyyppiin missä tahansa maapallolla vaikuttaa eniten alueen ilmasto: etenkin lämpötila, sademäärä ja sen vaihtelut vuodenajan mukaan. Myös alueen vuoristoisuus vaikuttaa. Espanjassa kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat suuresti maan eri puolilla. Manner-Espanjan lisäksi Espanjaan kuuluu myös saaria ja saariryhmiä, mm. Kanarian saaret, joissa ilmasto on jokaisessa omanlaisensa. Kasvillisuusvyöhykkeistä löydät tietoa vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvillisuusvy%C3%B6hyke
Espanjan alueen ilmastosta ja vuoristoista tietoa esim. näiltä sivuilta
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-ilmasto.html
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-vuoristot.html
Etäisyys päiväntasaajalle tai mereen vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa...
Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön.
Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
Niin aikaisin on alkujaan pelimannikappale, johon Jukka Kuoppamäki teki sanat Ankin levyversiota varten. Nuotti löytyy teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 (ISBN: 9524610906).
Ankin valssi on suomennos Bill Evansin kappaleesta Waltz for Debby. Suomenkielistä nuottia ei laulusta kuitenkaan ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Englanninkielinen nuotti on mm. teoksissa Uusi lukion musiikin aika 2 (ISBN: 9510200743) sekä Real Vocal Book European Edition Volume 2 (ISBN: 9781847729705). Sanat voi kuunnella Ankin kokoelma-cd:ltä Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner, 2008).
Martti Jäppilän salanimellä M. Maja säveltämän ja sanoittaman Lumihiutaleita-kappaleen sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikokoelmista:
- Suuri toivelaulukirja 19
- Tangon ja valssin hurmaa : 50 suomalaista suosikkia
- Tunnetuimmat suomalaiset tangot
- Uusi kultainen tangokirja
Kyseessä on ilmeisesti Lasten oma aapinen, tekijöinä Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kirjan vuonna 1958 ja kirjan kansi on punainen. Kirjasta löytyi runo Anni tanni talleroinen, mutta ei valitettavasti toista runoa.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lisäys vastaukseen: Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta tässäpä nyt olisi se Kissanpoikanen luistelee -runo.
Kauniilla, kirkkaalla pakkassäällä
kissanpoikanen luisteli jäällä,
kaarteli, kierteli kiemuroita,
lauleli: - Ei mua kukaan voita!
Rannalla katseli naapurin Vahti,
katseli – äkkiä – HAU haukahti!
Kissanpoikanen kupsahti jäälle,
suoraan kirjavan...
Valitettavasti Lahden Puutyöstä tuntuu löytyvän hyvin vähän tietoa. Yhtiöstä löytyy kyllä lyhyitä mainintoja useastakin kirjasta, mutta siitä ei ole omaa historiikkia. Seuraavissa kirjoissa Lahden Puutyöstä on kerrottu jotakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia. Puusepänteollisuuden liitto, 1995.
Vesikansa, Jyrki: Puuseppää aina tarvitaan: Iskun historia 1928-1998. Isku, 1998.
Lahden historia 3: Lahden talouselämän historia. Lahden kaupunki, 1996.
Halila, Aimo: Lahden historia. Lahden kaupunki, 1958.
Sarantola-Weissin kirjassa yhtiö mainitaan muutamalla sivulla. Kirjassa on myös muutama aika pieni kuva yhtiön tuotteista. Vesikansan kirjassa kerrotaan yrityksestä vajaa sivu. Lahden...
