Hyöky on rekisteröity nimi. Rekisteröidyt nimet löytyvät Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Kaikki Suomessa käytössä olevat sukunimet rekisteröidään Nimilain, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 mukaisesti ja ovat siten myös suojattuja.
Laivojen nimistä ja niiden taustoista löytyy paljonkin aineistoa internetistä ja esim. yksityisten veneiden nimenantoperusteita on tutkittu (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90881/gradu2013Hallberg.pdf…, samoin kauppalaivojen nimiä (https://www.theseus.fi/handle/10024/50434). Laivojen nimien taustoja on tutkinut myös Anita Schybergson, Adonis och Aallotar : finländska fartygsnamn i historiskt perspektiv, http://haku....
Olet varmaankin varannut kirjan Ellibs-palvelusta, jossa on suomenkielistä kirjallisuutta. Palvelussa voi valita laina-ajaksi joko 14 päivää tai 1 päivän. Varattu kirja tulee sinulle heti lainaan, kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Kirjan voi ladata milloin tahansa laina-aikana, mutta se palautuu automaattisesti, kun sinun laina-aikasi on päättynyt. Kirjan lataamisella ei siis ole vaikutusta laina-aikaan.
Tuo ja muita ohjeita Ellibs-palvelun käytöön löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions.
Jos tuota sanaa käyttää yhdyssanana, oikeinkirjoitusasu olisi tosiaan ”tuotanto-IP-osoite”. Kun yhdyssanassa on lyhenne, käytetään yhdysmerkkiä, kuten Kotuksen ohjeissa osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4290#Yhdyssanassalyhennenumerotms23vu… kerrotaan.
Tuo termi lienee tosiaan puhekielessä käytetty, sillä suomeksi ei Googlella löytynyt yhtään osumia. Myöskään Hannu Jaakohuhdan ”Tietotekniikan sanakirja” (Readme.fi, 2011) ei tunnista termiä. Englanninkielistä termiä ”production IP address” ilmeisesti käytetään myös suullisesti, näin ainakin osoitteessa http://www.linuxquestions.org/questions/linux-newbie-8/production-ip-an… annetun vastauksen mukaan.
Tietotekniikan terminologiaa tarkemmin tuntemattomana on vaikea ottaa kantaa,...
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Erilaisia hakupalveluja käyttäen ja erilaisin hauin etsin kaipaamaasi koontiluetteloa sellaista löytämättä. Olit itse löytänyt hyviä lähteitä (http://www.expoguide.com, http://www.wapforum.com, http://www.gsmworld.com/events/industry events, http://www.wirelessweek.com/)ja luulen että tämäntyyppisiin yhtä alaa(esim. GSM)koskeviin luetteloihin on tyytyminen. Jos vielä ajattelee netin verkkomaista rakennetta, niin yhdestä konferennsi/messu -listauksesta tulisi linkkien kautta päästä laajempaan kokonaisuuten ja toisinpäin jos sellainen olisi. Alan ammattilaisilla saattaa olla vinkkejä lähteisiin jotka ovat meidän ulottumattomissamme, ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä sinne suuntaa.
Työterveyslaitos on v. 2000 julkaissut teoksen:
Sydämellisesti hyvää -- terveellinen lounasruokailu/ (joukkoruokailutyöryhmä: Liisa Airaksinen...et al.)
Työterveyslaitos, Helsinki, 2000, 27, (4) s., kuv. 25 cm, nid.
Kirjanen on hankittu Espoon pääkirjastoon Leppävaaraan, saatavuus löytyy nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi/
Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
Pakkausmerkintöjä on kahdenlaisia: parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä. Ne eroavat toisistaan siinä, että parasta ennen tuotetta voi kyllä käyttää pakkaukseen merkityn päivän jälkeen, mutta valmistaja ei takaa sen olevan parhaimmillaan. Tuotteessa voi olla haju, maku tai ulkonäköhaittoja, mutta se ei ole terveydelle vaarallista. Viimeinen käyttöpäivä on todellakin viimeinen päivä, jolloin tuote on ravinnoksi kelpaavaa. Sen jälkeen sitä ei saa myydä eikä jakaa edelleen. Syömistä ei suositella, mutta kukin aikuinen toimii omalla vastuullaan. Saa syödä sivusto ja Ruokatieto
Jos kuivaa ruokatavaraa heitetään pois, se menee biojätteeseen (ja pakkaukset lajinsa mukaan muovi- tai kartonkijätteeseen. Kompostiin ei kannata...
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Osoitteesta http://www.koirat.com löytyy aakkosjärjestyksessä eri koirarotujen kotisivuja. Australiankelpien sivuilla on kasvattajien nimiä ja sähköpostiosoitteita. Kannattaa varmaankin tiedustella heiltä suoraan pennuista, nimistä jne. Tietoa australiankelpiestä löytyy myös kirjoittamalla
hakusanan australiankelpie vaikkapa Altavistaan (www.altavista.com).
Ei kumpaakaan. Maigretin tutkimusmetodi ei ole kovin älyllinen. Se perustuu intuitioon ja yleensä uhrin elämäntilanteen tutkimiseen ja siihen samastumiseen. Sitä kautta ja sinkkitiskeillä seisoskeltuaan, hän yhtäkkiä tajuaa kuka on syyllinen. Tästä syystä on aivan samantekevää, onko kuulusteltava tyhmä vai älykäs.
Tässä vaihtoehtoja:
1. Ota kirjasi ja korttisi, tule kirjastoon ja uusi lainasi.
2. Ota vain korttisi ja tule kirjastoon uusimaan lainasi. Hyöty edelliseen nähden: ei tarvitse kantaa kirjoja. Haitta: jos kirjoista on varauksia ei niitä voi lainata uudestaan ja ne pitää palauttaa erikseen.
3. Soita Helsingin kaupunginkirjaston lainojen puhelinuusintaan 0600-060504. Hyöty: helppoa. Haitta: maksaa (5,80 mk minuutti + ppm)
Mitä et voi vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä:
Aineistoa ei toistaiseksi voi vielä uusia netin kautta.
Valvojan numerossa 1920:2 on A.M. Tallgrenin artikkeli Muinaisajan kuolinnaamioita. Artikkeli ilmestyi samana vuonna myös Söderströmin kustantamana eripainoksena, joka on saatavana Helsingin yliopiston kirjaston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Valvoja on saatavana Espoon Tapiolan kirjastossa. Kirjojen saatavuudet on syytä tarkistaa.
Paras hakutermi Googlessa näyttäisi olevan burial masks.
Naamioita, myös kuolinnaamioita, käsittelevä Internet-sivusto: http://www.anymask.com/historyofmask.html
Osoitteessa http://www.artmolds.com/ali/death_masks.pdf on artikkeli kuolinnaamioista.
Erittäin lyhyet maininnat muutamista maista ja niiden naamioperinteestä: http://www.nascofa.com/prod/Static?page=ac_vol19p1&seqid=0
Egyptin muumioiden...
Tarkoitat ehkä noitia käsitteleviä kirjoja tai lehtiä. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta mainitset Myllypuron kirjaston, joten vastaan nyt Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Noita-aiheisia kirjoja on kirjastoissa paljon. Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) saat niistä luettelon napsauttamalla auki kohdan aihe ja kirjoittamalla siihen noidat tai noituus. Jos etsit vain lasten- tai nuortenkirjoja, valitse noidat-sanan lisäksi viereisen Koko aineisto -kohdan tilalle Lasten aineisto. Jos etsit kirjasarjaa Noitajengi W.I.T.C.H., löydät siihen kuuluvien kirjojen nimet kirjoittamalla Helmet-hakuun teoksen nimi -kohtaan sarjan nimen.
Kirjoja on tosi paljon ja helpoimmalla voisit selvitä...
