Johanna Thydellistä löytyy runsaasti nettisivuja esim. googlen kautta, suomeksi näyttäisi olevan ainakin joitakin kirjaesittelyjä. Hän on syntynyt 14.11.1980 Smoolannin Nässjössä, mutta on elänyt nuoruutensa Värnamossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän on asunut Tukholmassa, jonka yliopistossa hän opiskelee kirjallisuuden- ja elokuvantutkimusta. Jo lukiolaisena hän rupesi kirjoittelemaan paikallisiin sanomalehtiin säännöllisesti ja jatkaa edelleenkin, vaikka ei enää asukaan kotiseudullaan. Rintasyöpään sairastuneen äitinsä hän menetti 13-vuotiaana. Tätä aihetta hän käsittelee esikoisteoksessaan 'Katon kokoinen tähtitaivas', joka sai v. 2003 arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon nuorten- ja lastenkirjallisuuden sarjassa. Varsinainen...
Kyseessä oli varmaankin teos Lahtinen, Pekka, Verkko kiristyy : EU:n taustalla on suuri, salainen suunnitelma: Maailmanhallituksen perustaminen. Tampere : Tampereen kristillinen yhteisö, 1999 (ISBN 951-96805-5-1). Sitä ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta muualta maasta kylläkin monestakin kaupungista. Voit jättää kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, ohjeet löytyvät esim. Helsingin kaupunginkkirjaston sivuilta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteensä 230 turkinkielistä kuvakirjaa. Saat ne esille klikkaamalla HelMet aineistohaun http://www.helmet.fi etusivulla kohtaa tarkenna halua. Kirjoita hakuruutuun kuvakirjat ja valitse alasvetolaatikosta kieleksi turkin kieli.
Voit varata kuvakirjoja lähetettäväksi mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteeseen, jos niitä ei ole omassa lähikirjastossasi. Lastenkirjoista ei peritä varausmaksua.
Eppu Nuotiolla ei ole omia fani- tai kotisivuja eikä hänelle näin ollen löydy suoria yhteystietojakaan. Kirjailijoille voi lähettää lukija- tai fanipostia kustantajan kautta. Eppu Nuotion kirjojen kustantaja on viime vuodet ollut Otava. Kustantajan nettisivuilta löytyy lisätietoja kirjailijasta sekä kustantamon yhteystiedot:
http://www.otava.fi
Aiemmmin Nuotion kirjojen kustantaja oli Tammi. Myös Tammen sivuilta (http://www.tammi.fi) sekä Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Nuotio) löytyy tietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Internetistä löytyy useita kauppoja ja sivustoja, jotka myyvät yksilöllisiä kuulonsuojaimia. Kannattaa vain hakea googlella tai muulla vastaavalla hakukoneella hakusanoilla 'yksilölliset kuulosuojaimet' tai 'yksilölliset korvatulpat'.
Lisätietoa kuulonsuojauksesta:
http://www.korva.net/sivu.php?artikkeli_id=1
Pasi Lampelan: Kuolemansairauksia -kirjan kansikuva on valokuvataiteilija Jorma Purasen tekemä. Se on alunperin hänen taideteoksensa, jonka tiedot löytyvät Googlen kuvahaun kautta. Ks. http://www.re-title.com/exhibitions/archive_GalerieAnhava4389.asp .
Hei,
Inarinjärven vesi on vähäravinteisempaa ja kylmempää kuin merivesi Helsingissä. Niinpä Helsingin silokallioilla kasvaa paljon runsaammin leviä kuin Inarinjärvessä. Itämeren levälajistokin on runsaslukuisempi kuin Inarinjärven, koska Itämeressä on sekä suolaisen veden että makean veden lajistoa. Olen itse vesibiologina liikkunut molemmilla alueilla ja havainnut ilmiön.
Lapponica-tietopalvelun puolesta
Liisa Hallikainen
Informaatikko
Arktisen keskuksen kirjasto
Lapin korkeakoulukirjasto
PL 122
96101 Rovaniemi
liisa.hallikainen@ulapland.fi
www.arcticcentre.org
www.lapponica.net
Voisit kokeilla vaikka jotain seuraavasta kirjailijalistasta: Deborah Smith, Catherine Cookson, Marian Keyes, Rosamunde Pilcher, Robert James Waller, Nora Roberts, Belva Plain, Jude Deveraux, Tamara McKinley, Judith Michael, Judith Lennox, Elisabeth Adler, Kristin Hannah, Nicholas Sparks.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Suurten kustantajien kirjoista tehdään tilaukset jo ennen ilmestymistään monta kuukautta aikaisemmin, ja ne tulevat välittäjän kautta ilmestyttyään. Kirjastossa kirjat käsitellään vielä lainauskuntoon, mihin menee muutama päivä. Uusien kirjojen kirjalähetyksiä tulee viikoittain. Jos saapuneista kirjoista on varauksia, ne käsitellään ensin lainattaviksi. Kirjastoon tilatut kirjat näkyvät aineistorekisterissä maininnalla "hankinnassa", mutta niihinkin voi tehdä varauksen ennakkoon.
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Hieman vaikea neuvoa näin etänä, mutta kokeile vielä tätä: kun olet klikannut jotain haluamaasi lehteä siihen asti, että tulee valintanappi 'start reading' paina vielä sitä. Avautuvan näkymän ylälaidassa pitäisi nyt olla otsikko 'oma kirjasto'. Samalla sivulla ohjelma kylläkin kysyy taas kirjautumistietojasi, mutta älä välitä niistä, vaan klikkaa tuota ylhäällä olevaa 'oma kirjasto' -kohtaa. Sinne menevät kaikki valitsemasi lehdet ja vain siellä voit niitä lukea. Jos et saa Ziniotasi toimimaan, vieraile lähikirjastossasi, jossa sinua autetaan.
Tämä laulu on amerikkalaisen Arlo Guthrien Moon Song, jonka hän on itse säveltänyt ja sanoittanut ja se on ilmestynyt alunperin hänen cd:llä Mystic Journey Album. Se on soinnut amerikkalaisessa tv-sarjassa "The Byrds of Paradise", jonka suomalaista versiota en löytänyt netti-tv:stä. Alunperin USA:ssa esitetty kuitenkin jo v.1995. Tässä linkki YouTuben videoleikkeeseen:
http://www.youtube.com/watch?v=CoZk0_g_Vd8.
Tässä laulun sanat: http://www.sing365.com/music/lyric.nsf/Moon-Song-lyrics-Arlo-Guthrie/3A…, jolta sivulta
löytyy myös Arlo Guthrien pienoiselämäkerta.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Kirjailijanimellä Topo Taviomaa kirjoittaneen kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, eli hän on mies. Siipisupi-teoksen (ilmestyi 1987) lisäksi hän on kirjoittanut myös lastenkirjan Kapina Karhumaassa (1977). Omalla nimellään hän on kirjoittanut näytelmän Pitsihovi (1978). Alla tietoa:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803
https://finna.fi
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Ilta-Sanomien irtonumero maksoi v 1986 maanantaista perjantaihin 3 markkaa ja
lauantaisin 4 markkaa.
Lehtien hintojen muutoksia koskevaa tietoa en löytänyt. Tilastokeskuksen Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään tosin sanomalehtien tilaus- ja irtonumerohintoja mutta lehtikohtaisia hintatietoja ei julkaista vaan tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuodossa tietokantaulukoissa. Alla olevasta linkistä pääsee Tilastokeskuksen sanomalehtiä koskevaan hintatietoindeksiin,
jossa voi vertailla hintatietoindeksiä vuodesta 2005 eteenpäin.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tableli…
Ilta-Sanomien historiasta kertovasta kirjasta "Uutisia, historiaa ja puheenaiheita,
Ilta-Sanomat 75 v." (2007) löytyi lisäksi sivuilta 13-...
Nöykkiön kirjasto on samanaikaisesti sekä auki että remontissa. HelMet-sivustolla on tieto, että "remontoitava alue on lasten ja nuorten puoli. Aikuisten puoli on asiakaskäytössä koko ajan. Lasten kokoelmat siirtyvät kokonaisuudessaan aikuisten puolelle sekä Monitoimitilaan, joka ei ole remontin aikana varattavissa kokouskäyttöön."
Nöykkiön kirjastoon voi siis mennä myös remontin aikana. Tervetuloa!
