Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Tässä valikoima kaunokirjallisuutta, joka kertoo ensimmäisestä maailmansodasta tai sivuaa sitä:
Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta
Hemingway, Ernest: Jäähyväiset aseille
March, William: Komppania K : romaani
Manning, Frederic: Harva hyvin kuolee
Findley, Timothy: Sota
Faulks, Sebastian: Mustarastas laulaa
Lemaitre, Pierre: Näkemiin taivaassa
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917-1918
Håkanson, Nils: Rautakallo
Hasek, Jaroslav: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa
Merenmaa, Martti: Aamu keisarin kaupungissa
Lehtonen, Joel: Sorron lapset ; Punainen mies
Hietamies, Laila: Satakielimetsä
Hirvisaari, Laila: Pihkovan kellot
Andric, Ivo: Neiti
Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu
Go, Justin: Katoava aika
Brockmole...
Helsingin katukaivojen kansista ei ole luetteloa.
Uusi Suomi -lehden päivän kuvassa 14.7.2015 pohditaan miksi kaivon kannet ovat pyöreitä ja jutussa on myös kuvia erilaisista kaivonkansista.https://www.uusisuomi.fi/autot/88999-paivan-kuva-miksi-katujen-kaivonkannet-ovat-pyoreita
Wiki-sivulta löytyy lisää vinkkejä kaivonkansien jäljittämiseen ja kuvia kansista. https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:manhole
Flicristä löytyy runsaasti kuvia, mutta valitettavasti paikannus ei yleensä onnistu. (Hakusanat: Manhole Cover in Helsinki ) https://www.flickr.com/search/?text=manhole%20cover%20in%20Helsinki
Lasketko taideteokset kaivonkansiksi? Tuula Närhisen vuonna 2003 valmistunut taideteos kluuvinlahden fossiilit löytyy...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä tulosteet maksavat 0,40 €, näin myös siis Oodissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Muut_maksut(254…
Englanninkielisen nimen E. tulee Ethelbertistä. Nimisuomennoksen K:lle ei löytynyt selitystä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wile_E._Coyote_and_the_Road_Runner
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti...
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
Suomen suurin kansallispuisto on Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 50 129 hehtaaria. Tietoja tästä puistosta löydät Metsäntutkimuslaitoksen sivulta http://www.metla.fi/metsat/alueet/palloukp.htm Tietoja kaikista kansallispuistoista on Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/alku.htm
Sveitsistä kertovia suomenkielisiä kirjoja ei ole kovin paljon. Maantieteen hakuteoksissa Maailma nyt 1: Länsi- ja Keski-Eurooppa (1993) ja Maailma tänään 12: Keski-Eurooppa (1996) kerrotaan yleistietoa Sveitsistä. Matkailutietoa löytyy Berlitzin videolta Sveitsi: talviset Alpit & kesäiset järvet ja Alpit (1991).
Englanniksi löytyy enemmän, esim. matkailutietoa Switzerland (Insight guides, 2000), tapatietoa Hyde Flippo: The German way: aspects of behavior, attitudes, and customs in the German-speaking world (1997) ja yleistietoa esim. kulttuurista hakuteoksesta Encyclopedia of contemporary German culture (1999) sekä historiaa esim. J. Murray Luck: History of Switzerland (1985).
Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
Suomenkielistä aineistoa ei vielä valitettavasti löytynyt tästä aiheesta ja alla on löydetyt teokset, jotka eivät ole kauhean vanhoja. Näitä teoksia voi kaukolainata kirjaston kautta.
Lönngren, Gabriella
Vatten i dagen : exempel på ekologisk dagvattenhantering /
Julkaistu: [Stockholm] : Svensk byggtjänst, 2001
Sarja: (Stad & land, ISSN 0280-4549 ; nr 165)
Maaseututalo - yksilöllistä asumismukavuutta luonnon ehdoilla : teemapäivä 28.1.1993
Julkaistu: Oulu : Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993
Ecological engineering for wastewater treatment : proceedings of the international conference at Stensund Folk College, Sweden, March 24-28, 1991 / Carl Etnier and Björn Guterstam, editors
Julkaistu: Gothenburg : Bokskogen, 1991
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung 1976-1996 / herausgegeben von Gabriele Schrey-Vasara und Marja-Leena Rautalin
Helsinki : Institut für Finnishe Literatur, 1997
ISBN 951-717-949-9 (nid.)
kuuluu mm. Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastojen sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistokirjastojen kokoelmiin.
Mikäli kirja ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kirjastosi kautta kaukolainana. Kaukolainoista perittävää maksua voit tiedustella omasta kirjastostasi.
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung kirjasta ei ainakaan toistaseksi ole uudempaa laitosta.
Jessica on englantilainen muunnos heprealaisesta nimestä Yiskah("Jumala katsoo puoleen"). Vanhassa testamentissa Jiska on Abrahamin veljen Haranin tytär. Suomessa nimi alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien, kun useissa suosituissa tv-sarjoissa esiintyi samannimisiä näyttelijöitä.
Roni on lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.
Alkuaan kreikkalainen nimi Hieronymus merkitsee 'pyhäksi nimitetty'.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Internetin tietojen mukaan Celtic Womanin levyillä kappaletta ei ole.
Mainitsemasi Chloë Agnew kuitenkin laulaa Celtic Womanissa, ja häneltä on tullut vuonna 2004 oma levy, jonka nimi on Walking in the air ja josta tämä kyseinen kappale löytyy.
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit...
