Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla...
Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn."
Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
Voisit katsoa seuraavia teoksia:
Andersson Otto: Jean Sibelius Amerikassa, 1960
Johnson, Harold E: Jean Sibelius, 1960
Ekman, Karl: Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä, 1956
Ringbom, Nils-Eric: Sibelius, 1984 (esim. s. 216-220)
Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius, 1984 (s. 405)
Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 1-5.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Myös internetistä löytyy Jean Sibeliusta koskevaa aineistoa esimerkiksi hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ , voisit katsoa http://virtual.finland.fi/finfo/english/sibelius.html .
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi cd-rom, josta voi hakea Sibeliusta koskevia lehtiartikkeleita....
Kaivattu elokuva lienee italialaisen Roberto Benignin Kaunis elämä (La vita è bella, 1997).
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/la-vita-e-bella/
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/864501
Juha Perttulan artikkeli "Reproduced Wootz Damascus Steel" on ilmestynyt vuoden 2000 syksyllä julkaisussa Scandinavian Journal of Metallurgy. Lehteä tulee ainakin Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Yhteystiedot löydät kirjaston nettisivulta http://lib.hut.fi/
Voit tilata artikkelin kirjaston kaukopalvelulomakkeella http://lib.hut.fi/Palvelut/kaavake.html
Sinun kannattaa varata aika Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.) mikrofilminlukulaitteelle, puh. 26 20 629. Turun kaupunginkirjastossa on Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Ihan uusimmat lehdet (n. puoli vuosikertaa) ovat vain lehtimuotoisena Julinin lehtisalissa (Erikinkatu 4, pohjakrs.) luettavissa. Voit tilata haluamasi mikrofilmit jo etukäteen tai vasta tullessasi lukemaan mikrofilmatuja lehtiä. Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita.
Löydät näitä "easy reader" -tyyppisiä teoksia näin:
Helmet-aineistotietokannassa http://www.helmet.fi valitse sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi espanjan kieli and lukemistot. Saat 32 viitettä. Joissakin on sanamäärä ilmoitettu, useimmissa vain taso. Esimerkiksi Lecturas faciles-sarjassa A-taso on 600, B-taso 1200, C-taso 2000 ja D-taso 2500 sanaa. Kunkin teoksen saatavuus selviää klikkaamalla teoksen nimeä.
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
Aiheesta löytyy useita nimekkeitä, mm:
Focus on South Africa, ed. by Viviane de Klerk.
Mccormick, Kay: Language in Cape Town's district six. Language in South Africa, ed. by Rajend Mesthrie.
Smit, Ute: A new English for a new South Africa?
Kirjat saatavana Helsingin yliopiston kirjastolaitoksesta ja Åbo Akademin kirjastosta.
Olisikohan kyseessä Mineko Iwasaki, jonka haastatteluun myös Goldenin Geishan muistelmat perustui? Hänen kirjaansa Geisha of Gion löytyy englanniksi HelMet-kirjastoista. Häneltä löytyy myös ruotsiksi Den sanna historien, mutta ei ikävä kyllä suomeksi mitään.
Muita geishoja käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä hakusanalla "geisat". Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Moi,
Tarkoitat varmaankin artistia nimeltä Enrique Iglesias.
Häneltä on juuri ilmestynyt uusi kokoelma-cd nimeltään "95/08 Exitos".
Levyllä on Enriquen uran espanjankielisiä ykköshittejä alkaen vuodesta 1995.
Tällä hetkellä tuota levyä ei ole tilattu yhteenkään Helmet-kirjastoon.
Luulisin kuitenkin tuonkin levyn tulevan lähitulevaisuudessa kirjastoon,
joten kehoitan tarkkailemaan Helmet-uutuuslistaa cd-äänitteiden osalta.
Linkki Helmetin uutuusluetteloon: http://www.helmet.fi/ftlist*fin
Kirjaa ei ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa. Ainakin muutamista Englannin ja Yhdysvaltojen kirjastoissa se on. Kirjan voi saada Hämeenlinnan kirjastoon kaukolainaksi, mutta varsin kalliiksi se tulee. Tietoa Hämeenlinnan kirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lainaus.htm#kauko
Monissa kirjastoissa on ollut mehua tarjolla lapsille jonkin tapahtuman tai juhlan aikana. Kirjastoilla ei ole rahaa tarjoilla mehua kovin usein, mutta voithan kysyä lähikirjastostasi, olisiko se mahdollista josakin tilaisuudessa.
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Pasi Lampelan: Kuolemansairauksia -kirjan kansikuva on valokuvataiteilija Jorma Purasen tekemä. Se on alunperin hänen taideteoksensa, jonka tiedot löytyvät Googlen kuvahaun kautta. Ks. http://www.re-title.com/exhibitions/archive_GalerieAnhava4389.asp .
Etsimäsi tarina on varmaankin Mirabel Cecilin vuonna 1980 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Ruusan talvi. Kirja löytyy mm. Järvenpään kirjastosta.
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
