Seuraavassa verkko-osoitteesta löytyy luettelo Suomessa toimivista lukioissa.
http://www.narpes.fi:8000/Finsk/gymnasie.htm
Erityistehtävän saanet lukiot sekä Painotettavat opintolinjat tavallisessa lukiossa-otsakkeiden alta löytyy lista niistä lukioista yhteystietoinen, joilla on jokin erityistehtävä tai jotka keskittyvät normaalin opetuksen ohessa johonkin tiettyyn alaan.
Sirkka Laineen novelli "Äiti ja äidin sydän" on julkaistu kokoelmassa Kohtaamiset ja erot (1989). Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Tommi on yleinen nimi ja Tommi-nimisiä on yli 15000 Suomessa, josta yksi on nainen.
Voit tarkistaa nimen yleisyyttä Väestörekisterikeskuksen nimihausta.
Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Tommi on muunnelma Tuomakseta, joka on raamatullinen nimi.
Eevert on pohjoissaksalinen lyhentymä Eberhardista ja tarkoittaa "pelkäämätön kuin villikarju".
Aino lienee suomenkielinen muunnos Annasta, joka on kreikkalinen muunnos heprean Hannasta joka tarkoittaa "Jumala on armollinen"
Maija on kansanomainen muunnos Mariasta, joka on heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Yhteispalvelua koskevaa aineistoa löytyy hyvin osoitteesta
http://www.yhteispalvelu.fi
esim.
- Oppaat > Viestintäopas
- Säädökset > Hallituksen esitys HE 207/2006
> Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 223/2007
- Yhteispalvelun viestintä ja tunnus
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta (finna.fi) saa lisää aineistoa hakusanalla: yhteispalvelu? (sanahaku, jossa käytetty katkaisumerkkiä)
Tarkoitat varmaan Nuori kotiseutututkija -kirjaa. Kirjaa on tosiaan Helmet-kirjastoissa vain nämä kaksi kappaletta, eikä kovin monta enää muuallakaan Suomen kirjastoissa. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista mm. sen huonon kunnon tai vanhentuneen tietosisällön takia. Kirjavarastossa taas säilytetään vanhaa, vielä asiakkaita kiinnostavaa aineistoa. Emme siksi valitettavasti voi nimenomaan harvinaisia vanhoja kirjoja poistaa kokoelmista ja myydä.
Kaupungin kartanlaatijat varmastikin tietävät, mikä on Espoota ja mikä ei. Kartta- ja kaavaotteet tilataan kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksiköstä, puh. (09) 8162 5500
Muita satuja täistä on ilmestynyt suomeksi mm. Täi ja kirppu, Jakob Grimm http://www.helmet.fi/record=b1267688~S4*fin ; Kirppu ja täi Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1095992~S4*fin , ja Kuninkaan täi, Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1096001~S4*fin.
HelMet -linkkien avulla voitte katsoa aineiston saatavuustiedot ja tarpeen mukaan tehdä varauksia.
Näiden lisäksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jossa täi on osallinen kertomuksessa, löytyi Onnet-tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Carl Ewaldin Luonnon satuja, sama satukokoelma sisältyy myös helmet-kokoelmaan, http://www.helmet.fi/record=b1238027~S9*fin käsikirjastoaineistona. Onnet-tietokannasta hakusanalla ´täit´ löytyi...
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Antimaterialla tarkoitetaan tavalliselle aineelle eli materialle vastakkaista aineen ilmenemismuotoa. Maailmankaikkeuden synnystä esitetyn alkuräjähdysteorian mukaan sekunnin ensimmäisten murto-osien aikana maailmankaikkeudessa oli pelkkää säteilyä. Tästä säteilystä muodostui koko ajan alkeishiukkaspareja, jotka yli miljoonan miljardin asteen lämpötilassa tuhoutuivat heti takaisin säteilyksi. Lämpötilan laskiessa tilanne muuttui: nyt säteilystä syntyi hiukkaspareja, joista toinen hiukkanen oli tavallista ainetta ja toinen vasta-ainetta eli antimateriaa. Melkein kaikki hiukkaset löysivät vastahiukkasensa ja tuhoutuivat energiaksi. Osa hiukkasista jäi orvoksi - jokaista miljardia paria kohti jäi yksi ylimääräinen ainehiukkanen....
Tätä Nicolas Roegin ohjaamaa elokuvaa löytyy Suomesta Ylivieskan kirjastosta. Voit pyytää elokuvan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Elokuva on vain videokasettimuodossa.
Studio Ghiblin perustajat ovat Hayao Miyazaki ja Isao Takahata.
http://www.ghibliworld.com/
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/company.php?id=60
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi...
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla...
Kyseessä on varmaan foxtrot Siperia, jonka on levyttänyt mm. Pirkka-Pekka Petelius vuonna 1994. Laulussa on fraasi "Viima soitti laulun jäisen, otti multa ystäväisen. Sinne jäi hän hangen syleilyyn."
Siperia-kappaleen on Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan säveltänyt Karl Rüster ja sanoittanut Erkki Uotila.
Voisit katsoa seuraavia teoksia:
Andersson Otto: Jean Sibelius Amerikassa, 1960
Johnson, Harold E: Jean Sibelius, 1960
Ekman, Karl: Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä, 1956
Ringbom, Nils-Eric: Sibelius, 1984 (esim. s. 216-220)
Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius, 1984 (s. 405)
Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 1-5.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Myös internetistä löytyy Jean Sibeliusta koskevaa aineistoa esimerkiksi hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ , voisit katsoa http://virtual.finland.fi/finfo/english/sibelius.html .
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi cd-rom, josta voi hakea Sibeliusta koskevia lehtiartikkeleita....
Kaivattu elokuva lienee italialaisen Roberto Benignin Kaunis elämä (La vita è bella, 1997).
http://www.film-o-holic.com/arvostelut/la-vita-e-bella/
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/864501
