Etsimällä asiasanalla "työskentely ulkomailla" saat Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta www.turku.fi/aino paljon viitteitä, esim. Petri Manninen: Ulkomaille lähtijän vero-opas (2005) ja Mauri Saarinen: Työsuhdeasioiden käsikirja (2003). Lisäksi tällä haulla löytyy useita oppaita työskentelystä jossakin tietyssä maassa.
Tax free-kaupasta löytyy tietoa verohallinnon sivuilta www.vero.fi hakemalla hakusanalla "tax free" , esim. Veroton matkailijamyynti - ohje myyjille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=1239;33210 ja Veroton myynti Suomessa vieraileville matkailijoille (pdf) http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=3449;46613
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
Varsinaisia matrikkeleita sepistä ei taida löytyä. Matrikkeleita on laadittu aika järjestäytyneistä ammattikunnista.
Sepän työstä löytyy tietoa mm. Aboa 1986 vuosikirjassa 1988. Varsinkin artikkelin kirjallisuusviitteistä s. 144-145 voisi olla hyötyä kun etsii aiheesta lisää tietoa. Esim. Mäki-Rossin Sepän kirja 3 vuodelta 1959 voisi sisältää olennaista tietoa, siihen löytyy useita viittauksia eri tahoilta. Tätä kirjaa ei saa käsiinsä Turun kaupunginkirjastosta ennenkuin n. vuoden kuluttua kun remontit valmistuvat.
Uudempi ammattikirja on Heimo Rosellin Sepän taidot 1997.
Sepistä käsityöläisinä saattaisi löytyä tietoa teoksesta Osmo Viljanen: Mäntsälän käsityöperinne 1987. Tämä kirja pitäisi löytyä Åbo Akademin kirjastosta.
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Todellakin on niin, että tuota teosta ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Kansalliskirjaston kappale on lukusalikappale, joten sitä voi lukea vain kirjaston tiloissa.
Kirjastot Suomessa ostavat aineistonsa itsenäisesti joko paikallisilta kirjakaupoilta tai eri välittäjiltä kuten esim. BTJ- kirjastoplavelulta. Täsmällstä lukumäärää ei voi saada selville ainakaan helposti.
Kirjastojen hankkimista kappalemääristä saa hiukan käsitystä kirjastot.fi -sivuilta Frank-monihaun avulla
http://monihaku.kirjastot.fi/
valitsemalla esim. Maakuntakirjastot, jolloin saa kirjastokimppojen ko. kirjan kappalemääriä näkyviin.
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Hei!
Fitness-lehti on ilmestynyt myös Bodaus- ja Fit-nimisenä julkaisuna. Kysymäsi numero ,7/2000, on kuitenkin ilmestynyt juuri Fitness-nimisenä. Sitä ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, koska lehteä säilytetään sen tilanneissa kirjastoissa yleensä vain kuluva vuosi. Joissakin kirjastoissa se varastoidaan kahdeksi vuodeksi, esimerkiksi Itäkeskuksen kirjastossa.
Etsimääsi numeroa löytyy Linda-tietokannan mukaan Varastokirjastosta, (https://finna.fi , josta sen saa lainaksi kaukolainaamalla. Kannattaa siis mennä jonkin Helmet-kirjaston neuvontatiskille ja pyytää lehteä kaukolainaksi.
Viikin kirjaston kokoelmiin sisältyy lainattavia musiikkiäänitteitä ja äänikirjoja.
Aikuisten kokoelmassa on musiikkia noin 5600 cd:llä. Suomenkielisiä äänikirjoja on pari sataa cd:nä ja viitisenkymmentä c-kasetteina. Kokoelmaan sisältyy myös jonkin verran ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisiä äänikirjoja. Viikin kirjastosta voi lainata myös esimerkiksi rentoutusäänitteitä sekä lintujen ääniä sisältäviä äänitteitä.
Kirjaston lasten kokoelmassa on noin 350 cd:tä musiikkia. Suomenkielisiä lasten äänikirjoja on lähes 300. Pieni osa äänikirjoista on lastenkin kokoelmassa c-kasetteina.
HelMet-verkkokirjastosta voit etsiä Viikin kirjaston äänitteet käyttäen erilaisia rajoittimia. Ohjeet hakuun löydät menemällä HelMet-haun etusivulta kohtaan ”...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjoituskilpailussa kannattaa muistaa, että sinne lähetetyt kirjoitukset ovat teoksia ja tekijänoikeuslain suojaamia. Kirjasto ei voi siis julkaista tai asettaa julkisesti näytteille niitä ilman kirjoittajan lupaa. Etenkin jos osallistujat ovat kovin nuoria, saatetaan tarvita julkaisuun myös huoltajan lupa. Kaikki riippuu siitä, voidaanko julkaisuluvan antaminen tulkita niin vähäiseksi oikeustoimeksi, että lapsikin voi tehdä sen itsenäisesti.
Jos julkaisua tai julkistamista ei aiota kilpailun yhteydessä, ei nuorten kirjoituskilpailuun...
Saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Sinulla pitää olla mukanasi kuvallinen henkilötodistus.
Mikäli olet alle 15-vuotias, tarvitset takaajan valtuutuksen siihen, että saat tunnusluvun. Jos et pääse kirjastoon takaajan kanssa, voit tulostaa alla olevasta linkistä löytyvän ilmoittautumislomakkeen ja tuoda sen täytettynä kirjastoon. Saat tunnusluvun heti käyttöösi.
Voit toki lainata kirjoja ilman tunnuslukuakin, jos asioit kirjaston lainaustiskiltä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Nuo "metallijutut" ovat varkaudenestojärjestelmää varten tarvittavat hälyttimet, jotka "vaimennetaan" lainaustilanteessa. Niillä ei ole mitään tekemistä CD:n kopioinnin tai kopioinnin estämisen kanssa. Jonkun verran on esiintynyt sellaista ilmiötä, että huonosti kiinnitetyt hälyttimet ovat häirinneet levyn pyörimistä tietokoneen CD-asemassa, joka pyörittää levyä usein nopeammin kuin varsinainen soitin.
Jos CD-levyn rippaaminen eli kopioiminen tietokoneelle ei onnistu, syytä on siis etsittävä muualta kuin noista hälytinliuskoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Valitettavasti nykyisessä Tapiolan kirjastossa ei voi paluttaa lainoja kirjaston aukioloajan ulkopuolella.
Olet oikeassa, yöpalautus voisi olla sekä hyvä idea, että helppo järjestää. Välitän palautteesi Tapiolan kirjastoon.
Toivottavasti palautusluukku saadaan ainakin uuteen kirjastoon.
Etsitty kirja voisi olla Jean-Yves Domalainin Panjamon : alkuasukaselämää kokeilemassa (Otava, 1972). Siinä nuori ranskalainen eläintieteilijä viettää vuoden pääkalloja metsästävän alkuasukasheimon parissa. Itse matkan kuvaus tosin alkaa vasta Pakistanista. Sana "panjamon" tarkoittaa pääkallonmetsästystä.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Projektien läpiviennistä on runsaasti kirjoja. Esim. kirjassa Projektin suunnittelu ja ohjaus/Risto Pelin (1990) on tehtävien työmäärän arvioinnista sekä ajallisen ja taloudellisen edistymisen arviointia.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen aineistotietokantoihin, kirjoita asiasanaksi projektit, niin saat lisää kirjallisuusviitteitä. Suosittelen, että käyt lähikirjastossa selailemassa projekteihin liittyvää kirjallisuutta.
