Valitettavasti Puumies-lehti ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston yksikköön. Sen sijaan lehti tulee Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastoon. Kirjaston osoite on Viikinkaari 11 A. Kirjasto on auki maanantaista perjantaihin 8-20, lauantaisin 10-16.
Hei!
Yhdysvalloista löytyy paljonkin teoksia, suurin osa on tosin matkaoppaita. Kirsi Kankaansivun Yhdysvallat vuodelta 2010 kertoo perusasioita maasta tiiviissä muodossa. Kirjastosta löytyy myös Pekka Mykkäsen teos Amerikka: hiekkaan valuvia unelmia vuodelta 2011 ja Marjut Niemisen kirja Amerikan aakkoset, joka on tosin jo vanhentunut
(ilmestynyt jo vuonna 1999). Parhaiten löydät itsellesi sopivan kirjan poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
Käsitit oikein. OUTI-kirjastoista voi lainata OAMK:n ja Oulun yliopiston kirjaston korteilla. Kortit täytyy ensin rekisteröidä OUTI-tietokantaan. Ota henkilöllisyystoditus mukaan.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin hankkimishetkellä täytyy myös ilmoittaa Suomessa oleva osoite. Kun kortin on hankkinut ja muuttaa ulkomaille, ulkomaillakin sijaitseva osoite kelpaa silloin. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa HelMet-kirjastojen kirjastokortista.
HelMet-kirjastoilla on tällä hetkellä kolme sähköisiä kirjoja tarjoavaa palvelua, joista kahdessa on...
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
Vanhan ompelukoneen arvoon vaikuttavat monet tekijät. Arvo nousee jos kone toimii hyvin. Hintaan vaikuttaa myös onko kaikki alkuperäiset osat ja käyttöohjeet tallessa. Myynnissä olevista ompelukoneista pyydetään hyvin vaihtelevia hintoja, muutamasta kympistä n. 150:een euroon. Toisaalta Ebayssa ovat myynnissä pari art nouveau -mallia v. 1915 ja 1920, joista pyydetään 200 - 555€.
Sulamispiste, kiehumispiste ja jähmettymispiste riippuvat siitä, mistä aineesta on kyse. Esimerkiksi veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Vesi jäätyy eli jähmettyy 0 celsiuksen lämpötilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Täältä löytyy hyviä linkkejä tiedonhakuun;
https://www.kirjastot.fi/kysy/aineita-luokitellaan-kiinteihin-nesteisii…
Lauri Viidan kuolemasta (1965) on kulunut alle 70 vuotta, joten hänen teoksiaan suojelee tekijänoikeus. Tarvitset siis luvan Viidan runojen julkaisemiseen. Kuolinilmoitukset ovat tekijänoikeusnäkökulmasta myös julkaisemista. Luvista voi tiedustella Sanastosta.
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy aineistoa näin erityiseen tiedontarpeeseen. Ehdottaisinkin sinua kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Helka-tietokannasta ( http://finna.fi ) löytyivät alla olevat teokset. Kirjat kuuluvat Viikin tiedekirjaston kokoelmiin.
Swindler, Daris R.: An atlas of primate gross anatomy : Baboon, chimpanzee, and man (Seattle & London : University, 1973) (ei lainattavissa)
Raven, Henry Cushier: The anatomy of the gorilla : the Henry Cushier Raven memorial volume (Columbia University Press, 1950)
Viikin tiedekirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Yliopiston kirjaton lisäksi kannattaa tiedustella asiasta Eläinmuseon kirjastosta:...
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Autismi- ja Aspergerliiton kirjastossa on lainattavissa noin 80 videota, niitä saa myös kaukolainaksi:
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=125
Videoluettelo:
http://www.autismiliitto.fi/files/130/VIDEOT.pdf
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Jostain syystä Enkeliakatemia-sarjasta on suomennettu vain 4 ensimmäistä osaa vuosina 2003-2004.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=enkeliakatemia&m=&l=&Da=&Db=&b…
Sarjassa on jo 10 osaa, 11:sta kirjakin on jo suunnitteilla.
http://www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton/
Alimpana linkki suomalaisen kustantajan, WSOY:n palautelomakkeeseen, laita kyselysi ja toiveesi myös sinne.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy kaksi bibliografiaa, joihin on koottu matkoja ja matkailua koskevaa kirjallisuutta. Näistä vanhempi, Auvo Hirsjärven teos Vieraita maita ja kansoja: maantieteellisen ja matkakirjallisuuden valikoima vuosilta 1931-1960 on ilmestynyt vuonna 1963. Teokset on jaoteltu maanosittain eri ryhmiin, lisäksi löytyy luettelo tutkimusmatkailijoiden elämäkerroista sekä erikseen teoslista esim. purjehdusta tai lentämistä koskevista kirjoista. Bibliografiaan on poimittu sekä kotimaista että ulkomaista kirjallisuutta. Birgitta Långbackan ja Laura Virkki-Kososen kokoamassa bibliografiassa Kotimaani maailma: kirjoja matkoista (1990) löytyy niinikään sekä suomalaisia että ulkomaisia teoksia. Mukana on matkakirjoja,...
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "...
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
