Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Sähkökirjojen erillisiä lukulaitteita ei nyt ole Suomen kirjastoissa kokeiltavana.
Kuitenkin esim. Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjastossa tutkittiin sähkökirjan lukulaitteen käyttöä jo vuonna 2002. Siitä löytyy raportti ”Sähkökirjan käyttötutkimus” osoitteesta http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Useilla kirjastoilla on sen sijaan käytössä Ellibs – sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa sähköisiä kirjoja voidaan ladata tietokoneen näytölle.
Lähteet:Komonen, Olli-Pekka: Nissinen Jukka: Kirja ilman paperia; Saksa Markku: Kindle-lukulaite on suurmenestys, HS 5.3.2009, B 5;
http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Lisäyksenä aiempaan vastaukseen...
Päätteiden kyselyt eivät liity HelMetiin vaan kyseessä on useiden Internet-selainten oletusasetuksista johtuva toiminto. Kyselyistä pitäisi päästä eroon, kunhan kerran rastittaa kysymyksen yhteydessä näkyvän kohdan, jossa kysytään, haluaako päästä jatkossa ko. kyselyikkunoista eroon.
Useissa Espoon kirjastoissa on parhaillaan meneillään isohko tietokoneiden huollon uudistusprosessi, mihin liittyen koneiden huollosta vastaava palveluntarjoaja ei ole vielä saanut tehtyä kaikkien asiakaspäätteiden asennusta ja oletusasetusten säätöä kokonaan loppuun. Toivon mukaan he saavat asennukset pian hoidetuksi loppuun, jonka jälkeen tällaiset selainongelmatkin toivottavasti vähentyvät.
Espoon kirjastoissa yritetään aamuisin säätää tällaiset...
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Helmet-kirjastojen tarjoamia sähkökirjoja on kyllä mahdollista lukea ulkomaila, lukeminen vain edellyttää kirjastokortin tunnusta ja siihen liittyvää pin-koodia. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia mukanasi etkä muista sen numeroa ulkoa et voi saada numeroa tietoosi. Kirjastokortin tunnuksen kerromme sinulle vain, kun tulet henkilöllisyystodistuksen kanssa kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon) paikan päälle.
Rikhardinkadun kirjastossa näyttäisi olevan juuri tällä hetkellä hyllyssä mm. seuraavat teokset, joiden tapahtumapaikka on Pietari.
Ensinnäkin joitakin uudempia teoksia:
J. M. Coetzee: Pietarin mestari (1994)
Zinaida Lindén: Monta maata sitten (2013, Bestseller)
Kari Hotakainen: Iisakin kirkko (2006)
Johanna Hulkko: Säkeitä Pietarista (2009)
John Boyne: Tarkoin vartioitu talo (2011)
Andreï Makine: Tuntemattoman miehen elämä (2010)
Roger Morris: Murha Petrovskin puistossa : pietarilainen murhamysteeri (2008)
Sekä joitakin klassikoita:
Nikolai Gogol: Nevan valtakatu sekä Päällystakki : kertomus
I. A. Gontsarov: Oblomov
Fjodor Dostojevski: Kaksoisolento : pietarilaisrunoelma; Rikos ja rangaistus ; Netotška Nezvanova : nuoren naisen tarina...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kaksi Muranon lasitaidetta käsittelevää teosta.
Ensimmäinen teos: "Venini: catalogue raisonné" sisältää Muranon tuotantoa laajasti vuosilta 1921-1986. Teoksessa on runsaasti värikuvia maljakoista ja muistakin Muranon taidelaseista.
Toinen teos: Heyel Norbert: "Murano: the glass-making island" käsittelee yleisesti Muranon saarta, historiaa sekä lasitaidetta.
Tarkemmat saatavuustiedot näistä kahdesta teoksesta voitte tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta tästä linkistä: http://goo.gl/nyczw7. Hakutulos on saatu asiasanalla Murano.
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Lainan voi uusia, jos kirjasta on vapaita kappaleita hyllyssä jossain Helmet-kirjastossa. Joskus varauksen uusiminen onnistuu, vaikka varauksia olisi useampiakin. Tällöin varaukset ovat "lukittuja" (varaaja on jättänyt varauksensa odottelemaan jonoon).
Joskus voi olla tilanne, jossa kirjasta on yksi varaus ja hyllyssä-tilassa useita kappaleita, eikä uusiminen onnistu. Silloin kannattaa yrittää jonkin ajan kuluttua uudelleen, kun varattu kirja on käsitelty lähtemään varauskirjastoon.
Jos kirjasta ei ole lainkaan vapaita kappaleita, uusiminen ei ole mahdollista.
http://www.helmet.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Alex Alstonen ja Sérge Bessieren säveltämän kappaleen Sateinen ilta (Soir de pluie) nuottia ei ole olemassa erillisenä. Kappaleen nuotti pianosäestyksellä ja Aili Tikan suomenkielisin sanoin sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 22 (F-kustannus, 2013). Teos löytyy omasta lähikirjastostasi.
Nuottijulkaisussa Pop tänään vol. 36 (Fazer Songs, 1989 ) on nimimerkin Puck sanat lauluun sekä melodia- ja kosketinsoitinnuotinnos. Nuottijulkaisua ei ole omassa lähikirjastossasi, mutta kirjastoverkkosi kokoelmista se löytyy.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat.
Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa...
Kirjoittamiseen ja kirjoittajakoulutukseen liittyviä teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa luokasta 800.86. Esimerkkinä mainittakoon teokset:
Rentola: Kirjoita hyvin (1997), Jonsson: Luova kirjoittaminen (1996), Waltari: Aiotko kirjailijaksi (1994).
Erilaista kirjoittajakoulutusta järjestävät mm. opistot ja avoimet korkeakoulut, esim.
Pekkas-Akatemia (http://www.kotka.fi/kulttuuri/htm/pekas.htm ),
Oriveden opisto (http://www.orivedenopisto.fi/), Jyväskylän avoin yliopisto (http://www.cec.jyu.fi/avoin/kirkou/yht/ala.html ) ja Päätalo-instituutti (http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/ ). Myös työväen- ja kansalaisopistot järjestävät luovan kirjoittamisen ryhmiä eri-ikäisilleja eri tavoitteisiin pyrkiville...
Kirjallisuutta, joka liittyy kysymääsi aiheeseen, on paljon. Saat kuvan tarjonnasta pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannan avulla (www.libplussa.fi). Valitse hakulomakkeesta kohta "asiasana tai luokka". Hakusanoiksi kannattaa tässä tapauksessa kirjoittaa kaksi sanaa. Sopivia pareja ovat esim. "liiketoiminta kehittäminen" "yritykset muutos" tai "organisaatiot muutos". Jos haluat vielä laajemman ja väljemmän tuloksen, voit kokeilla paria "yritykset kehittäminen".
Aiheesta on yleisiä teoria- ja ideakirjoja (esim. Räsänen, Keijo: "Kehittyvä liiketoiminta"), tietyn kehittämismenetelmän esittelyjä (esim. Morris: "Liiketoimintaprosessien uudistaminen" ja Martola: "Liiketoimintaprosessit", jotka käsittelevät re-engineeringiä tai Otala...
Valmista aineistoa aiheestasi ei ihan suoraan kirjoista eikä Internetistä taida löytyä, joten joudut käyttämään omia hoksottimiasi ja soveltamaan niitä tietoja, joita sinulla on (tai joita esim. lukion oppikirjasta löydät) lämpölaajenemisesta yleensä. Sinun kannattaa varmaankin aloittaa esitelmäsi tekeminen miettimällä, mihin kaikkeen lämpölaajeneminen vaikuttaa ja mitä erityistä Suomen olosuhteissa on tästä näkökulmasta. Ainakin lämpötilaerot ovat suuria ja asettavat vaatimuksia erilaisille rakenteille. Voisit tarkastella lämpölaajenemisen ilmenemistä myös Suomen luonnossa (esim. eroosioon vaikuttavana tekijänä).
Kun hakee tietoa Internetistä, kannattaa muistaa, että kaikissa hakukoneissa on omat rajoituksensa ja parhaatkin hakukoneet...
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Suomen kirjastojen luetteloista ja kansallisbibliografiasta ei löytynyt turkinkielistä suomen historiaa, ei myöskään internetistä. Suomi-Turkki kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoi, että Suomessa ei tällaista kirjaa ole julkaistu.
Turkin kansalliskirjaston (http://www.mkutup.gov.tr ) tietokannasta (hakusivun osoite: http://kitap.mkutup.gov.tr:4500/ALEPH/eng/NLT/NLT/NLT/FIND-A ) hakusanalla Finlandiya löytyy 37 dokumenttia, joiden kaukolainaus Suomeen on todennäköisesti mahdollinen, mikäli näiden joukossa on halutunlainen teos.
Ankaran yliopistosta (http://www.ankara.edu.tr ) voi tiedustella, olisiko Suomen historiasta tehty siellä opinnäytteitä.
Suomalaisia ystävyysseuroja:
Suomen turkkilainen yhdistys r.y.
http://fintur.hypermart.net/...
Listaa koko Suomen hoitokodeista ei Internetistä löydy. Helsingin palvelutalot löytyvät Seniori-infosta, osoitteesta http://www.hel.fi/seniorinfo/. Vastaavia sivuja on kuntien ja kaupunkien virallisilla kotisivuilla, jotka löytyvät muun muassa Fennica netistä (Suomen suurin Internet-hakemisto), osoite on http://www.fennica.net/. Yksityisiä asumispalveluja voi hakea esimerkiksi Googlesta (http://www.google.fi) vaihtoehtoisesti hakusanoilla hoitokoti / hoitokodit /palveluasuminen / asumispalvelut.
