tarkoittanette Alex Haleyn minisarjaa Juuret ( https://www.imdb.com/title/tt0075572/?ref_=fn_al_tt_1 ) vuodelta 1977. En onnistunut tätä löytämään ainakaan hakemalla frank-monihaulla Suomen yleisistä kirjastoista. Juuret -seuraavat sukupolvet tv-sarja dvd:t vuodelta 1979 löytyisivät esimerkiksi Helsingin kirjastosta, mistä ne voisi tilata kaukolainaan. Tämä onnistuu nettisivujemme kautta lomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat . Halutessanne voitte tiedustella vielä tuota alkuperäistä Juuret sarjaa vielä kaukopalvelustamme, heillä on pääsy laajempiinkin tietokantoihin, ja he voivat vielä tutkia asiaa.
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
Britannian kruunupäät näyttäisivät vievän kokonaissummassa voiton, mitä tulee veronmaksajien rahojen käytön määrään. Asia on monimutkaisempi, kun lasketaan kulut per asukas tai otetaan huomioon kuningattaren ja kuningasperheen omat sijoitukset ja muut tulonlähteet, joista osa kustannuksista ja ylläpidosta katetaan. Silloin näyttäisi siltä, että presidentti-instituutio vaikuttaisi yksittäiseen veronmaksajaan raskaammin.
Yle.fi:n vanhassa uutisessa (Gertsch 2012) sanotaan Suomen tasavallan presidentin kuluista näin: ”Yhteensä koko presidentti-instituutiolle on tämän vuoden [2012] budjetissa varattu 19,3 miljoonaa euroa. Viime vuodelle budjetoitiin 21,8 miljoonaa. Tuolloin presidentinlinnan peruskorjaustöihin...
Paula Vesala on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Unohdus" televisiosarjaan "Munkkivuori". Kappaleen esittää Maija Sariola.Paula Vesala Instagramissa 18.11.2022:https://www.instagram.com/vesalaofficial/p/ClGxnCktQtC/
En ole ainakaan tietoinen, että missään kirjastossa olisi tämäntyyppistä palvelua. Käytännön vaikeus on siinä, ettei internetin välityksellä ei pysty varaamaan kuin sellaista aineistoa, joka on lainassa. (jos tarkoitat kirjaston kokoelmatietoja internetissä).
Meillä (Auran kunnassa) on sen sijaan lainausasema, jota paikallinen kyläyhdistys pitää talkoovoimin avoinna kahtena iltana viikossa (kesällä yhtenä). Heitä on n. 7 hengen porukka, joka vuorottelee lainauksessa. Tämä on yksi mahdollisuus, mutta on siinäkin tietysti omat hankaluutensa : se vaatii ihmisiltä aikamoista sitoutumista ja toisaalta teettää kyllä kirjaston
henkilökunnallekin aika paljon lisätyötä, kun kaikenlaisia sekaannuksia luonnollisesti syntyy enemmän kuin jos...
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Mandan mukaan William Wylerin Loma Roomassa -elokuvaa (1953) ei löydy mistään maakuntakirjastosta.
Kaikkia videoelokuvia ei voi edes lainata kirjastosta, vaan tekijänoikeudet rajoittavat videoiden lainausta ja kaikissa kirjaston lainavideoissa täytyy olla lainausoikeus. Tätä kyseistä elokuvaa ei ehkä ole (vielä?) tarjottukaan kirjastoille, mutta se on kyllä saatavana esim. verkkokirjakauppa Amazonissa http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/browse/-/404272/ref=sd_str_vi/104-…
englanniksi nimellä Roman Holiday.
Luetteloa kaikenlaisista teemapäivistä, -viikoista jne. ei näytä löytyvän verkosta. Yhdistyneiden kansakuntien julistamat kansainväliset teemapäivät, -viikot, -vuodet ja vuosikymmenet löytyvät kyllä, esim. osoitteesta http://www.ykliitto.fi/ykliitto/kalenter.htm YK:n kansainvälisten teemapävien lisäksi Suomessa vietetään monenlaisia, erilaisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen ideoimia ja toteuttamia teemapäiviä. Näistä päivistä on melko kattava luettelo teoksessa "Päivien kirja" (Feiring-Oja, 2000). Lisäksi verkossa julkaistaan listausta teemapäivistä, -viikoista ja -vuosista osoitteessa www.feiring.blogspot.com .
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on luokassa 84.2 (suomenkielinen kertomakirjallisuus). Pääkirjastossa kirjaa on sekä aikuisten että lasten- ja nuortenosastolla. Seitsemän veljestä löytyy myös kirjastoautosta sekä sivukirjastoista.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992) 6. luvussa ajoneuvon kuormituksesta puhutaan vain matkustajamääristä, ei massasta. Henkilömäärän saa joulukuun 2007 loppuun asti ylittää tilapäisesti 30 %:lla, massasta ei tässä yhteydessä puhuta mitään. Toisaalta asetuksen 670/1997 pykälässä 21 on säädetty, että autoa tiellä kuljetettaessa kaksiakselisen auton massa saa olla enintään 18 tonnia. Lakitekstissä ei mainita poikkeustapauksia, joten ilmeisesti massaa ei saa ylittää, vaikka matkustajamäärä pysyisikin sallituissa rajoissa.
Jukka Parkkisesta löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta(http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI)sekä teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-3. Kirjoja voit lainata lähikirjastostasi.
Annika Thorin kirja Öppet hav on ilmestynyt Ruotsissa 1999. Valitettavasti sitä ei ole vielä suomennettu. Thorin aiemmat kirjat ovat Tammen kustantamia. Kannattaa tiedustella suomennosta Tammelta, sähköpostiosoite asiakaspalvelu@tammi.fi.
Annika Thorista on useita kysymyksiä/vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspxa -. Saat ne esille kirjoittamalla Etsi arkistosta hakupalkkiin Thor.
Ikävä kyllä kirjastossamme käytössä olevista hakuteoksista ja tietokannoista ei löydy tietoja Otakar Staflista. Googlen kautta löytyy linkkejä tsekinkielisiin teksteihin. Kollega suomensi eräästä tekstistä seuraavaa: Otakar Stafl oli taidemaalari ja graafikko. Hän syntyi 30.12.1884 Havlickuv Brodissa. Hän keskeytti lukion, muutti Prahaan ja pääsi Ferdinand Engelmüllerin kouluun. Hänen piirustuksiaan julkaistiin ja hän sai vakituisen työpaikan Politik-kustantamosta. Stafl vietti 20 vuotta elämästään Slovakiassa, rakastamassaan Vysoke Tatry-vuoristossa. Vuosina 1924-30 Staflilla oli monia näyttelyitä eri puolilla maata. Tsekkoslovakian perustamisen jälkeen julkaistiin kaksi postimerkkiä, joissa on kuvina Staflin maalaukset Slovakian vuorista...
On kirjoittanut. Juoppohullun päiväkirja –sarjassa on ilmestynyt neljä osaa: Juoppohullun päiväkirja (1998), Juoppohullun päiväkirja: osa 2: Tolppa-apina (1999), Juoppohullun päiväkirja: osa 3: Raskausarpia (2003) ja Juoppohullun päiväkirja: osa 4: Vaippaihottuma (2005). Kirjoista on ilmestynyt useita painoksia ja painoksista erinimisiä versioita.
Kirjasto on maksanut käyttömaksun lainattavista levyistä, joten kadonnutta/turmeltunutta levyä ei voi korvata tuomalla toinen levy tilalle.
Kirjastolla on määrätyt DVD-ostopaikat, sekin sitoo, ettei muita levyjä voi ottaa tilalle.
Kirjan voi korvata tuomalla vastaavan kirjan (saman vuoden saman painoksen) tilalle, mutta elokuvien käyttömaksut sitovat DVD-aineiston korvaukset eri tavalla.
Kirjastokäynnin yhteydessä voi maksaa kadonnen levyn.
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Sähkökirjojen erillisiä lukulaitteita ei nyt ole Suomen kirjastoissa kokeiltavana.
Kuitenkin esim. Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjastossa tutkittiin sähkökirjan lukulaitteen käyttöä jo vuonna 2002. Siitä löytyy raportti ”Sähkökirjan käyttötutkimus” osoitteesta http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Useilla kirjastoilla on sen sijaan käytössä Ellibs – sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa sähköisiä kirjoja voidaan ladata tietokoneen näytölle.
Lähteet:Komonen, Olli-Pekka: Nissinen Jukka: Kirja ilman paperia; Saksa Markku: Kindle-lukulaite on suurmenestys, HS 5.3.2009, B 5;
http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Lisäyksenä aiempaan vastaukseen...
