Espoon historiasta on julkaistu varsin runsaasti kirjallisuutta. Bemböle kuuluu alueen vanhimpaan asutusalueeseen, ja siitä on mainintoja eri lähteissä. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja ja niissä mainitaan jo mm. Bemböle. Maakirjoista saatujen tietojen mukaan kylät olivat Espoossa jo tuolloin melko kehittyneitä, mikä viittaa siihen, että ne olisivat olleet olemassa jo huomattavasti ennen ko. ajankohtaa. Espoon pitäjää halkonut tärkeä Kuninkaantie kulki Bembölen kautta jo myöhäiskeskiajalla. Bemböle oli liikenteellinen risteyskohta, josta lähtivät tiet Espoon pohjoisosiin ja Helsinkiin. Kuninkaantiellä oli suuri merkitys...
Esimerkiksi Perniön Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n kotisivulla (http://pernio.sey.fi/loytoelaimet/elaintietoa/myrkylliset-kasvit)
viitataan HUS:n sivuilla julkaistuun kasviluetteloon, josta löytyvät ihmiselle myrkylliset kasvit; usein samat kasvit ovat haitallisia myös eläimille:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Katso myös:
http://kissawiki.brandson.fi/wiki/index.php/UKK_Kissalle_myrkyllisi%C3%…
https://fi.care.com/verkkolehti/elaimet/25-kissalle-myrkyllista-kasvia/
En löytänyt tietoa, jonka mukaan oliivipuu olisi kissalle myrkyllinen. Sen sijaan löysin keskustelupalstoilta mainintoja, joiden mukaan kissat syövät mielellään oliivipuun lehdet ja tästä taas kasvi ei pidä.
http://puutarha.net/...
Jari P. Havian Liputusoppaan (1996) mukaan isännänviirin käyttö on vapaampaa kuin Suomen lipun, isännänviiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan eli hyvän tavan mukaisesti virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon. Isännänviirit kuuluvat valoisaan kesäaikaan, mutta viiriä voi käyttää muulloinkin. Mitkään liputusajat eivät koske isännänviiriä. (Havia, 39).
Yrityslippuja käytetään yleisesti joka päivä ja ne voivat liehua saloissa ympäri vuorokauden. Yrityslipun käyttö ei kuitenkaan ole suotavaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yrityksen tai sen työntekijöiden juhla- tai merkkipäivinä liputetaan Suomen lipulla ja yrityksen omalla lipulla. (Havia, 55). Lisää tietoa viireistä ja yrityslipun...
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/...
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä...
Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimeä pidetään Hattulassa sijaitsevan keskiaikaisen Merven kartanon nimestä johdettuna. Ensimmäiset Mervit nimettiin 1900-luvun alussa (tiettävästi ensimmäisenä nimen sai Mervi Ahla vuonna 1917), mutta nimi alkoi yleistyä vasta 40-luvulla. Suosituimmillaan se oli 1950-70-luvuilla, jolloin se kuului 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. Vuosina 2000-09 Mervi-nimen on saanut vain 45 tyttöä. Kaikkiaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Mervi on annettu 10640 henkilölle, joista naisia on 10638 ja miehiä 2.
Almanakassa Mervi on ollut vuodesta 1950 (1950-51 6.1. ja vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan 21.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Mervin nimeen...
Hei!
Symboliikka tarkoittaa sisällyksen ja merkitysten tutkimusta tai kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen tunnustuksien tutkimusta.
(Sivistyssanakirja: nykysuomen opas. WS 2002)
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia...
Et maininnut haetko ravintolasanakirjoja vai ruoanvalmistuksen sanastoa - tässä on viitteitä molempiin. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla mm. seuraavia kirjoja: Harvilahti-Rautonen, Anja: Ruokaa viidellä kielellä--kansainvälinen ruokailusanasto; Lehmusoksa, Ritva: Ruokasanakirja; Saikkonen, Pirkko: Termes culinaires--ravintolasanasto ranska-suomi, suomi-ranska; Anderson, Kenneth N.: The international dictionary of food & nutrition; Lampola, Riitta: Gastronomic terms--Ravintolasanasto englanti-suomi.
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (http://www.libplussa.fi). Muita viitteitä voit hakea Plussan aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanahakuun esim. sanakirjat (ruoka tai...
Sanakirja antaa pepita-sanalla myös toisenkin merkityksen. Pepita tarkoittaa myös kultakimpaletta kultahippua ja tämä vaikuttakin aika todennäköiseltä merkitykseltä.
Pepita on lempinimi nimestä Joseph! Ohessa linkki
http://www.behindthename.com/nmc/spa3.php
Joseph tai suomalaisittain Joosef tulee hebrean kielestä ja merkitsee "jumala antaa lisää (lapsia)". Vanhassa testamentissa Joosef oli patriarkka Jaakobin Egyptiin myyty 11. poika, josta tuli faaraon neuvonantaja ja unien selittäjä. Espanjassa Joseph-nimestä on muodostunut mm. José, Pepe, Pepito ja sen feminiininen muota Pepita.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Kuva on hieman epäselvä, mutta ötökkä muistuttaa hieman sokeritoukkaa, paitsi sokeritoukalla ei tietääkseni ole noin voimakkaan värisiä raitoja. En ole biologi enkä hyönteistuntija, joten jotta kyseisen toukan voisi luotettavasti tunnistaa, kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu 1950-luvun sisustuksesta ja huonekaluista. Joissakin on paljon muutakin 50-luvun historiasta.
Sankaruus ja arki : suomen 50-luvun miljöö : building Finland in the 1950s = Heroism and the everyday.
Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1994
Hagelstam, Wenzel
Uusi antiikkikirja 1900-1980.
Helsinki : Wsoy, 2003
Bingham, Neil
Retrotyyli : uutta ja vanhaa moderniin kotiin.
Helsingissä : Otava, [2001]
Sarantola-Weiss, Minna
Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia.
[Helsinki] : Puusepänteollisuuden liitto, 1995
Yhteiset olohuoneet : näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999.
Helsingissä : Otava, 1999
Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia/
Linnilä...
Venäläisiä kansansatuja on suomennettu kiitettävän paljon,
esimerkiksi teokset Taikasormus, Tsaarintyttären merkki ja Tulilintu.
Lisää näitä satuja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Asiasanoilla kansansadut ja Venäjä saa sieltä 38 teosta, joiden saatavuutta voi myös tarkastella.
Haussa kannattaa varmaankin rajata kieleksi suomi ja materiaaliksi kirja.
Yksittäisiä venäläisiä kansansatuja voi hakea myös Tampereen kaupunginkirjaston Satumetsosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form 2
Kun siellä yhdistää asiasanat kansansadut ja Venäjä, tuloksena on 57 satua.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan ja Anne Saarikallion Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan Leo tarkoittaa latinaksi leijonaa.
Samaa juurta ovat nimet Leonard, Leopold, Leonidas, Lennart, Lenni.
Almanakassa se on ollut jo 1700-luvulta. Nyt nimi on taas uudestaan lisännyt suosiotaan.
Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen').
"Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista...
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta....
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
Tämän Googlesta löytyvän listan mukaan ketään Aki-nimistä henkilöä ei ole valittu Mr. Finlandiksi vuosina 1990-2008.
http://lempimissit.suntuubi.com/?cat=198
Epäilen, että etsimäsi henkilö on eri kilpailun voittaja eli Vuoden Mies 1992 Aki Kangasmäki. Tässä on linkki, josta voi nähdä Akin kuvan ja pääsee lukemaan hänen tarinansa. Teksti on kirjoitettu vuoden 2008 Usko ja urheilu -tapahtuman nettisivuille.
http://www.uskojaurheilu.fi/2008/urheilija_show.php?newsid=129
Vanhala puhuu hämäläismurretta ja paljon myös kirjakieltä siteeratessaan propagandalauseita. Pro gradu -tutkielma Heino Ylikoski, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan puhutun ielen funktioita tutkii Linnan teoksen kieltä ja murteiden sekä kirjakielen välisiä suhteita ja tehtäviä teoksen sisällössä. Vanhalan kieltä käsitellään mm. sivulla 26. Tässä linkki graduun, https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_j… .
Vanhalan taustasta ei kerrota Tuntemattomassa sotilaassa. Kirjailija kuvaa häntä ensimmäisen kerran näin "hän oli hiljainen, lihava poika, joka harvoin otti osaa kesukusteluun siitä huolimatta, että hänestä selvästi näkyi, ettähän mielellään olisi sen tehnyt." Vanhalan alkuperä tunnistetaan vain murteesta,...
