Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta (http://www.libplussa.fi/) löytyi ainakin seuraavat alla luetellut Espanjan arkkitehtuuria käsittelevät teokset.
Arkkitehtuuriin on erikoistunut mm. Teknillisen korkeakoulun kirjasto (avoinna lukukausien aikana 1.9. - 31.5. ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00, käyntiosoite: Otaniementie 9, kokeile myös Netissä päivystävää informaatikkoa
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html
Palvelua saavat käyttää myös muut kuin TKK:ssa opiskelevat. Kirjastossa on joitain tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä vain TKK:n alueella.
Tekijä: Zerbst, Rainer
Nimeke: Gaudí 1852-1926 Antoni Gaudí i Cornet, a life devoted to architecture
Julkaisutiedot:...
Helsingin kaupungin kirjaston Plussa-aineistotietokannasta löytyy jokunen Hannu Virtasen levy:
Kulkuripojat, Tähdet ja toi kirkas kuu, 1990; Kulkuripojat, Aalijummat, Finnlevy, Helsinki, p1984; Suomen Miesorkesteri, Hoija, Olarin Musiikki, S.l., c1995; Suomen Miesorkesteri, Suomen Miesorkesteri / kaikki säv. Hannu Virtanen, Olarin Musiikki, Espoo, cop. 1993.
Voisit ehkä myös tiedustella diskografiaa Suomen Miesorkesterin levyjä julkaisevasta yhtiöstä, Olarin Musiikista (Ellipsikuja 3 A-B, 02210 Espoo, Puh. (09) 8813 227, Fax. (09) 8043469, http://www.sjoki.uta.fi/%7Elatvis/levyyht/olarin.html).
Valtiotieteen tohtori Leo Paukkunen on tutkinut siirtokarjalaisten sijoittumista. Hänen vuonna 1997 ilmestyneen tutkimuksen mukaan siirtokarjalaisia oli vuoden 1996 lopussa Suomessa yhteensä 140 482. Tämän uudempaa tietoa aiheesta ei löytynyt.
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Vuonna 2019 Radio Novan Sunnuntaibrunssi-ohjelmassa haastateltu The 69 Eyes-bändin nokkamies Jyrki 69 kertoi, että nimi oli tarkoitettu tilapäiseksi nimivaihtoehdoksi mainosta varten, kun bändi sai keikan Lepakkoluolaan.
Lehtiartikkeli: https://www.voice.fi/viihde/a-184393
Itse podcast jaksosta: https://radioplay.fi/podcast/sunnuntaibrunssi/listen/2019809/
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla lukee koronaviruksen tarttumisesta mm. seuraavasti:
"Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu.
"Herkillä laboratoriomenetelmillä on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä." Tästä pääset THL:n sivulle.
Koronavirus ei säily tartuttamiskykyisenä kovin pitkään elimistön ulkopuolella, joten se tuskin selviää viikkojen tai kuukausien pakastimessa oleskelusta. Virukset eivät varsinaisesti ole...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2004) mukaan aprikoida-verbin ainoa vastine on karjalan kielen sana aprikoija. Sanan äännerakenne ja levikki viittaavat siihen, että kyseessä voisi olla venäläinen laina, mutta varsinaista lainaetymologiaa ei ole tiedossa. Aprikoosi ei ole sukua aprikoida-sanalle, sillä aprikoosi on lainattu suomeen ruotsin sanasta aprikos.
Elämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS, 1997,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista. SKS, 1993,
Aina uusi muisto/toim. Eskola. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Jeja-Pekka Roos on kirjoissaan tarkastellut suomalaisten elämäntapaa omaelämäkertojen avulla: Suomalainen elämä (SKS, 1987), Elämäntapaa etsimässä (Tutkijaliitto, 1985) ja Elämäntavasta elämäkertaan (Tutkijaliitto, 1988).
Artikkelitietokanta Aleksista poimin seuraavat lehtiartikkeliviitteet:
Latikka: Elämäkerta - löytöretki itseen. Mielenterveys 3/1997, s. 34-35
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Jalkanen: Elämäntarinat kantavat eteenpäin. Opettaja 26-31/2001, s. 24...
Helsingin kaupunginkirjastossa osa kirjastoista lainaa muita paitsi viimeisintä numeroa ja osa muita paitsi kahta viimeisintä numeroa. Pääkirjasto ei säilytysvelvollisuuden vuoksi lainaa useimpia lehtiä ollenkaan, joten ne ovat aina käytettävissä paikan päällä. Lehtien tietoja voit katsoa osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi/search/index.asp tai menemällä sivulle http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla sieltä linkin LEHDET.
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Suomesta isoja C-kasettikoteloita kannattaa kysyä BTJ-kirjastopalvelusta www.btj.fi sekä parista muusta paikasta www.cityplus.fi ja Näkövammaisten Keskusliitosta www.aviris.fi
Kaksi ensimmäistä myyvät ja välittävät koteloita ja kolmas käyttää paljon vastaavia, joten yhteystietoja saanee myös sieltä. Muitakin paikkoja tietysti on, mutta näistä voi aloittaa. Suomen Musiikkituotanto (Turku) 02 2425444 välittää myös ko. tuotteita.
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Meidän perhe -lehti tulee tällä hetkellä seuraaviin Helsingin kirjastoihin: Itäkeskus, Kallio, Kontula, Malmi, Paloheinä, Pohjois-Haaga (sulj. remontin vuoksi), Puistola, Suutarila, Viikki, Vuosaari sekä kirjastoauto. Odotus-lehteä ei tänä vuonna ole tilattu lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta ensi vuonna tilanne varmasti on toinen lehden vakiinnutettua asemaansa. 9 kuukautta -lehti on tilattu vuonna 2006 ainoastaan Espoon ja Vantaan puolelle, mutta voit varata lehtiä hintaan 50 s/varaus mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Pyydä virkailijaa tekemään varaus puolestasi, sillä lehtiä ei valitettavasti HelMetin kautta voi varata.
Yhteistä keskitettyä jakelupistettä Helsingin ja ympäristökuntien kirjastoilla ei ole. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kaupungeittain, mutta hyvien tapojen vastaista materiaalia ei tietenkään jaeta. Helsingin kaupunginkirjaston osalta jaettavaksi toivotut esitteet tulisi lähettää Taloussuunnittelu- ja logistiikkaosaston lähettämöön. Katusoite on Rautatieläisenkatu 8, Helsinki 52. Materiaalin toimittajan tulee ottaa yhteys lähettämöön ennen jaettavan aineiston lähettämistä, puh. 09-31085204.
Materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksu peritään Helsingissä kirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelusta. Internetsivulta www.lib.hel.fi pääsee esim. Hakemiston kohdasta Maksut sivulle, jonka alalaidassa on linkki Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston...
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajien nimet löytyvät osoitteesta http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/.
Palkinto myönnetään koko kirjailijan tuotannosta, ei yhdestä teoksesta. Kaikilta palkinnon saaneilta on suomennettu teoksia. Suomennetuista teoksista löytyvät tiedot Kansallisbibliografiasta http://finna.fi.
Vuodesta 1994 palkinnon ovat saaneet:
2006 - Orhan Pamuk
2005 - Harold Pinter
2004 - Elfriede Jelinek
2003 - J.M. Coetzee
2002 - Imre Kertész
2001 - V.S. Naipaul
2000 - Gao Xingjian
1999 - Günter Grass
1998 - José Saramago
1997 - Dario Fo
1996 - Wislawa Szymborska
1995 - Seamus Heaney
1994 - Kenzaburo Oe
