Akvaariolasien lujuutta ja laatua koskevassa kysymyksessä kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin.
Internetistä tietoa löytyy hakusanoilla "akvaario" "akvaariot".
Suomen Akvaarioliiton kotisivuilta http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/ löytyy alan yhteystietoja.
Lisäksi akvaarioliikkeillä on omia kotisivuja joita löytyy linkistä http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvliitt/
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. Varmuuden vuoksi kannattaa hankkia opetushallitukselta tällainen hyväksyminen ulkomailla suoritetulle tutkinnolle. Silloin kelpoisuus on yksiselitteinen. Kelpoisuutta haetaan opetushallituksen sivuilla olevalla lomakkeella. Opetushallituksen osoite on http://www.oph.fi/ ja hakulomake löytyy sivulta http://www.opetushallitus.fi/page.asp?path=1;439;2280
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002) kertoo liitteessään suositukset uinninvalvojien ja hengenpelastajien lukumäärästä allastiloissa. Julkaisu on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kansalliskokoelmassa. Se on luettavissa myös verkkojulkaisuna osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=3946 .
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Et mainitse, tarkoitatko ainoastaan kaupunginkirjastoa vai kaikkia mahdollisia kirjastoja.
Helsingin kaupunginkirjaston työhönoton yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/Page/8fedbe30-c924-45ca-8f8b-03ef19cef9ed.aspx
Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston työhönoton yhteystiedot ja rekrytointilomake (otsikon Henkilöstö ja palkkaus alla):
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/esittely/vastuuhenkilot.htm
Erikoiskirjastojen ja kaikkien muidenkin yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi -palvelusta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi -haku antoi kohdasta SANAHAKU (kirjoita sanahakuun ORNAMENTIIKKA) valitse materiaaliksi KIRJA ja kieleksi SUOMI, niin saa alkuun aika mukavannäköisen tuloksen mm. Lindberg, Carolus: Koristetaide, 420 kuvaa ja liitettä. -2 värikuvaa (WSOY, Porvoo, 1927) - Karijärvi, Päivi: Koristemaalaus - Havia, Pentti K: Ornamentit, 1986, Kansanomaisia ornamenttiaiheita työpiirustuksina sekä diakuvina valmiista esineistä. Sittenhän voi jatkaa hakua vaikkapa niin, ettei rajaa kieltä, mutta jos hakee juuri suomalaisia aiheita löytää parhaiten rajaamalla suomen kieleen.
Kirjastosta löytyy esim. Tieliikennekirja (uusin painos ilmestynyt tänä vuonna), josta saat aivan tuoreinta tietoa liikennemerkeistä ja liikennesäännöistä. Meiltä löytyy myös cd-rom-levyjä, joiden avulla voit harjoitella liikennesääntöjä ja liikennemerkkejä, esim. Oulun Nettinikkareiden liikennekoulu. Kirjastosta voit lainata myös moottoripyörän tai skootterimopon huolto- ja korjausoppaita. Voit varata näitä netin kautta, jos sinulla on käytössäsi nelinumeroinen tunnusluku, tai voit tehdä varauksen puhelimitse tai käydessäsi kirjastossa.
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Sellaisia englanninkielisiä äänikirjapaketteja missä on myös luettu kirja mukana ei kovin paljon Helmet-aineistotietokannasta löydy, Kallion kirjastosta niitä löytyy vain kaksi: Jane Austenin Pride and Prejudice ja George Orwellin Animal Farm.
Mutta saman asian tietysti ajaa myös se, että lainaa jonkin englanninkielisen romaanin ja siitä tehdyn äänikirjaversion erikseen. Tervetuloa tutustumaan Kallion kirjaston kokoelmiin! Ja mikäli juuri meidän kokoelmastamme ei löydy tarkoituksiisi sopivaa aineistoa, niin aina on olemassa myös varaamismahdollisuus toisista Helmet-kirjastoista.
Hei,
Ainakin seuraavien sivustojen keskustelupalstat ovat ahkerassa käytössä; www.helistin.fi sekä www.kaksplus.fi. Ko. palstoilta löytyy keskusteluja ja blogeja joissa samalla paikkakunnalla asuvat tai samaan aikaan lapsen saaneet voivat jakaa ajatuksia. Usein palstoilla myös näkee kyselyjä - haluaisiko joku samassa elämäntilanteessa oleva tavata. Myös neuvolasi ilmoitustaululta voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä.
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu. William Carlos Williamsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Kevät ja kaikki: runoja vuosilta 1917-1962 (1999). Siinä runoa ei ole. Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/) kautta löytyy tieto monista hänen runosuomennoksistaan eri antologioista ja lehdistä. Kysymäsi runo ei ole näiden joukossa.
Porin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat kirjat, jotka käsittelevät lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja pedofiliaa: Kauppinen, Sari: Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö; Kriittisiä näkökulmia lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittelyyn; Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen; Molander, Helena: Lapsen suojeleminen pedofilialta; Saarinen, Seidi: Miten suojelen lasta hyväksikäytöltä. Itä-Suomen yliopiston kirjastosta on lainattavissa teos Motz, Anna: The psychology of female violence, jossa on artikkeli Women who sexually and physically abuse children. Lehtiartikkeleita löytyi yksi: Myös naiset syyllistyvät hyväksikäyttöön, lehdessä Mielenterveys 1992 numero 4. Lehti on myös Porin kaupunginkirjastossa.
Valaisua...
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Vastaus kysymykseesi löytyi Kirjasammosta,www.kirjasampo.fi, josta voit hakea tietoa kirjallisuudesta. Katsopas tänne:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11705
Tässä vielä suora lainaus Kirjasammosta:
"Kirjailijan pääteos on hiottu ja syvää humanismia huokuva kuvaus erilaisissa rajatiloissa häilyvistä, syrjään sysätyistä ihmisistä. Sefarad on kuningaspari Ferdinandin ja Isabellan 1400-luvun lopulla Espanjasta karkottamien juutalaisten antama nimi kadotetulle isänmaalleen, jonne nämä aina kaipasivat."
Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Käpylän kirjastossa on skanneri tietokoneen numero yksi yhteydessä. Toistaiseksi tieto Käpylän kirjaston skannerista ei valitettavasti löydy HelMet-palvelusivustolta. Asiakkaille tarkoitetussa Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmässä asia kyllä mainitaan. Mikäli teillä on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voitte varata koneen itse netissä. Alla on linkki ajanvarausjärjestelmään. Koneen voi varata myös puhelimitse soittamalla Käpylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
