Seuraavista kirjoista löytyy tietoa rakennuttamisesta sekä rakennusprojektien johtamisesta.
Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen: Rakennuttaminen Rakennustieto, 2001;
Jouko Kankainen & Juha-Matti Junnonen: Laatuajattelu ja rakennustyömaan laatutoiminnot, Rakennstieto, 2001. Elinkaarihallinnasta taas löytyy tietoa Rakentajainkalenterista vuodelta 1999, sivuilta 787 & 791. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Kyseessä oli varmaankin teos Lahtinen, Pekka, Verkko kiristyy : EU:n taustalla on suuri, salainen suunnitelma: Maailmanhallituksen perustaminen. Tampere : Tampereen kristillinen yhteisö, 1999 (ISBN 951-96805-5-1). Sitä ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta muualta maasta kylläkin monestakin kaupungista. Voit jättää kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, ohjeet löytyvät esim. Helsingin kaupunginkkirjaston sivuilta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Voit järjestää arvonimet järjestykseen Tuulikki Holopaisen Sihteerin & assistentin käsikirjasta löytyvän arvonimien luokituksen avulla. Se pohjautuu Tasavallan presidentin asetukseen arvonimistä (Finlex 381/2000).
Molemmista löytyy suomennokset:
Liskojen yö
Kissa kuumalla katolla
Näytelmät löytyvät Näytelmäkulman haulla http://www.dramacorner.fi/index.php?
Tilausehdot ovat Näytelmäkulman sivuilla.
Näytelmä Kissa kuumalla katolla löytyy Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan myös Kokkolan ja lahden kaupunginkirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&s…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteensä 230 turkinkielistä kuvakirjaa. Saat ne esille klikkaamalla HelMet aineistohaun http://www.helmet.fi etusivulla kohtaa tarkenna halua. Kirjoita hakuruutuun kuvakirjat ja valitse alasvetolaatikosta kieleksi turkin kieli.
Voit varata kuvakirjoja lähetettäväksi mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteeseen, jos niitä ei ole omassa lähikirjastossasi. Lastenkirjoista ei peritä varausmaksua.
Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunginkirjastoissa myydään vanhoja lehtiä usein vuodenvaihteen tienoilla. Käytännöt vaihtelevat kirjastoittain. Myynnistä ei lähetetä ilmoituksia asiakkaille, vaan niitä voi kysellä kirjastoista. Niitä ei myöskään lähetetä kirjastosta toiseen.
Helmet-verkkokirjaston kautta löydät ne kirjastot, joihin Tom & Jerryä hankitaan:
www.helmet.fi
Hei,
tällä hetkellä meillä ei ole suunnitelmissa ottaa oppisopimusopiskelijaa tai työllistettyä kirjastoomme. Kannattaa ehkä kääntyä asuinpaikkaasi lähempänä olevien kirjastojen puoleen. Internetistä saat lisätietoa osoitteista www.oppisopimus.net ja www.mol.fi.
Yleisten kirjastojen kaukopalvelun kautta voi tilata esim. korkeakoulujen kirjastoissa olevia kirjoja. Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa ehtona on ettei teosta ole missään paakaupunkiseudulla sijaitsevassa kirjastossa. Lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteista on kirjaston internetsivulla www.lib.hel.fi. Sivun oikean yläkulman 'Hae sivustolta' hakuruutuun voi kirjoittaa 'kaukopalvelu' tai etsiä tiedon hakuruudun alapuolella olevan aakkosellisen hakemiston kautta.
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Colosseumin ulkoseinän lukuisat kolot ovat pääsiassa syntyneet aikojen kuluessa, kun kiviä yhdessä pitäneitä pronssisia tai rautaisia kiinnikkeitä on hakattu irti ja varastettu. Colosseum oli myös päällystetty marmorilla, ja osa koloista on varastettujen marmorilaattojen kiinnityspaikkoja.
https://tomaattijatrevi.wordpress.com/2014/01/10/colosseum-flaviusten-a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Colosseum
http://vihrealtakukkulalta.blogspot.fi/2014/03/colosseum-paketissa.html
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen...
Teija Niemestä löytyy tietoa mm. teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita /toim. Ismo Loivamaa (1995) sekä artikkeleista Rocktähtirock (Lapsen maailma 1991, Kirja-arv., nro 2, sivu 38) ja Pulu Arnold ja juksautuspulveri (Lastentarha 1990, Kirja-arv., nro 13, sivu 22).
Grimbergin Kansojen -historia löytyy kaikista kirjastoista. Sarjan viimeisessä osassa on hakemisto-osa, josta löydät antiikin Kreikan teatteriin viittauksen.
Englanninkielisiä teoksia antiikin Kreikan teatterista, etenkin Aristofaneesta, löytyy, suomenkielistä aineistoa on hankalampi löytää. Antiikin Kreikan teatterista löytyy myös tietoa teatterihistorioista, nämä sisältävät varmaan kuviakin. Kannattaa tutkia myös antiikin kulttuurihistoriaa.
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on...
Seena ei valitettavasti löytynyt mistään tutkimistani nimikirjoista. Nimeä eniten muistuttavat muodot ovat vironkielinen Senna sekä englanninkielinen Sheena, joka on muunnelma skottilaisesta nimestä Sine. Nimi esiintyy mm. elokuvassa Sheena - Viidakon kuningatar.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan nimen ovat saaneet Suomessa alle 15 miestä ja alle 55 naista. Katso tarkemmin sivulta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2001) on muutaman sivun esittely Mika Wickströmistä. Lisätietoa kirjailijasta löydät myös netistä esimerkiksi sivuilta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/wickstrommika.shtml
http://www.ouka.fi/kirjasto/mika.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/378E02DD958A5B00C2256A9C004…
Useista tietokannoista ja kirjallisista lähteistä etsittyäni tulin siihen tulokseen, että Maurituksen kirjailijoiden teoksia ei ole käännetty suomeksi. Lähteistä käy ilmi, että useimmat maan kirjailijat kirjoittavat ranskaksi tai kreoliksi, jotka ovat heidän äidinkielensä, vaikka maan virallinen kieli on englanti. Mauritiukselta kotoisin olevasta nykyrunoilijasta Edouard J. Maunickista on laaja artikkeli:
Unseco Kuriiri 1994:4, s.4-7.
