3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Ruskea HelMet-kirjastokortti on vielä käyttökelpoinen. On kuitenkin mahdollista, etteivät asiakastietosi ole enää kirjastojärjestelmässä, jos et ole käyttänyt korttia kolmeen vuoteen. Silloin kortti täytyy uusia. Kortin uusimiseen tarvitaan kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Voit käydä tarkistamassa asian missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa tai soittamalla johonkin niistä.
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Lähinnä mieleeni tulee kaksi teosta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Väkivalta ja itsetuho: miten
tuhokäyttäytyminen syntyy. O 1978 ja Helena Tornberg: Aggressio - vuorovaikutuksen suola. 1997.
(jälkimmäisessä käsitellään väkivallan ehkäisemistä).
Yleensä väkivallasta löytyy paljonkin kirjallisuutta, aihetta on lähestytty eri näkökulmista, on kirjoja perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, huumeiden aiheuttamasta väkivaltaisuudesta jne.
Tuota kirjallisuutta löydät Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, kohdasta AINEISTO, UUSINNAT,
VARAUKSET, klikkaamalla TARKKAA HAKUA, ja sieltä asiasanalla: väkivalta.
Aineistolajiksi kannattaa valita kirja ja kieleksi suomi. Näin löydät paljon teoksia, joista osa vielä
on kaunokirjallisuutta.
Udo Jurgensin säveltämä ja suomeksi Kari Tuomisaaren sanottaman Rakkauden jälkeen kappaleen sanat löytyvät nuoteilta; Suuri toivelaulukirja 9,
Hyvin menee kuitenkin ja Kauneimmat rakkauslaulut.
Videokuvauksesta kertovat esimerkiksi seuraavat suomenkieliset kirjat:
* VIRIKKEITÄ videon tekoon
* OIKARINEN: Videokuvaajan opas
* HEDGECOE: Videokuvauksen taito
* ANTTILA: Elokuvakerronnan alkeet
* AALTONEN: Käsikirjoittajan työkalupakki
Apua voisi olla myös näistä yritysviestintään liittyvistä teoksista:
* KORTETJÄRVI-NURMI: Yritysviestinnän ABC
* SIUKOSAARI: Yritysviestinnän opas
* ÅBERG: Viestintä - tuloksen tekijä
Lisää aineistoa voit hakea itse vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston INTRO- aineistotietokannasta ( osoite : http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ).
Kannattaa kokeilla asiasanoilla VIDEOKUVAUS tai yhdistämällä asiasanat YRITYKSET ja VIESTINTÄ.
Netin kautta voisit kokeilla linkkejä Makupala-linkkikirjaston kautta ,...
Valitettavasti V. Linnan Täällä Pohjantähden alla-teosta ei ole käännetty saksaksi. Tuntemattomasta sotilaasta on kaksi eri saksankielistä käännöstä olemassa, länsipuolella käännetty "Kreuze in Karelien" sekä itäsaksalainen käännös "Der unbekannte Soldat"
Tarkoittanet rautavihtrilliä eli rautasulfaattiliuosta. Tästä on lyhyt kuvaus ja sekoitus- ja käyttöohje seuraavassa osoitteessa:
http://www.merilappi-instituutti.fi/keke/tietoverkko/hirsirakennukset/M…
Panu Kailan erinomaisessa teoksessa "Kevät toi maalarin--perinteinen ulkomaalaus", 2000, ISBN 951-664-037-0, käsitellään myös rautavihtrilliä ja sen käyttöä. Tätä alansa perusteosta on tällä hetkellä saatavilla useastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
Harmaasta norjanhirvikoirasta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy ainoastaan yksi englanninkielinen teos, Nicholas: Norwegian elkhounds T.F.H., Neptune City, NJ, cop. 1988
Kannattaisi kysellä lähimmästä kirjastosta, olisiko siellä mitään aiheeseen liittyvää tai kuinka voisit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukolainana.
Voit etsiä kirjoja aiheesta esimerkiksi seuraavalta nettisivulta:
http://www.globalbooksinprint.com
Oletko jo tutustunut Suomen harmaahirvikoirajärjestön nettisivuihin? Osoite on:
http://www.shhj.fi/
Kaikkea aineistoa pystyy palauttamaan automaatin kautta kunhan pitää huolen siitä, että kirjaston viivakooditarra on ylöspäin. Espoossa on jonkin verran musiikkiaineistoa, joissa viivakoodi on pakkauksen sisällä, mutta näissä tapauksissa aineisto pyydetään palauttamaan tiskille.
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Perinteinen suomalainen joulupöytä on kuvattu useaan julkaisuun, mm. seuraavista kirjoista löytyy kuva perinteisistä jouluruoistamme:
- Joulun herkut, Valitut palat 1996, ISBN 9515842190
- Tervetuloa joulu, Valio 1981, ISBN 9519572902
Sekä Googlen että Altavistan kuvahausta löytyy lisää kuvia hakusanalla joulupöytä.
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Olisiko kuitenkin kyseessä varsin uusi kotimainen, eli Leverage-yhtyeen kappale "Superstition"? Radio Cityllä oli ainakin "Tides"-levyn mainoskampanja. Kyseinen kappale soi myös kevään jääkiekon MM-kisojen maalikoosteissa.
Kysymyksessä on luultavasti englantilainen 1500-luvulla elänyt runoilija Edmund Spenser. Häneltä on suomennettu vain muutamia runoja tai runojen osia. Näitä runoja löytyy kirjoista "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III" sekä "Tuhat laulujen vuotta".
Kyseisiä säkeitä ei kuitenkaan löydy näistä käännöksistä. Oletettavasti kääntäjä on itse suomentanut kirjassa olevat säkeet.
Kirjavarastosta Pasilasta löytyy Edmund Spenseriltä englanniksi "The Poetical Works of Edmund Spenser".
Helmet-hausta ei suomi-ranska matematiikan sanastoa löydy. Seuraavat lapsille soveltuvat matematiikkaa käsittelevät julkaisut löytyvät:
Mon premier Larousse de l'éveil, tosin esikouluikäisille
Dictionnaire jeunesse de la science
Helmet-haussa kohdassa "Tarkenna hakua" voidaan tehdä mm. kielirajaus http://www.helmet.fi
Ranskan kulttuurikeskuksen kirjastolla on aineistohaku sivulla http://extra.france.fi:2345/FIN/search.htm
Tälläkään haulla ei sanastoa löytynyt. Tässä kuitenkin kulttuurikeskuksen kirjaston yhteystiedot http://www.france.fi/ccf/
Kirjasto puh.(09) 2510 2130.
