Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Löysin muutaman nuortenkirjan aiheesta:
Olsson, Sören: "Zeina, Nalle ja rakkaus"
Khemiri, Jonas: "Ajatussulttaani"
Backlen, Marianne: "Donovan"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Metson käsikirjastossa on valtaosa julkaistuista SFS-standardeista. Ne on sijoitettu numerojärjestyksessä käsikirjaston mikrohuoneeseen.
Luettelo suomenkielisistä ISO 9241 -standardeista löytyy
SFS:n sivulta, osoitteesta http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.phb
Tenholan alueella ruotsinkielinen väestö lukee Västra Nyland -sanomalehteä ja suomenkielinen väestö Etelä-Uusimaa-sanomalehteä. Niissä julkaistaan myös paikalliset ilmoitukset.
Tarkoitat varmaankin Dr. Philin (Phillip C. McGraw) teosta ”The ultimate weight solution cookbook”, julkaistu vuonna 2004.
Harmillista kyllä, kyseistä keittokirjaa ei löytynyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä hankintatietokannasta. Teosta ei siis ole tällä hetkellä niillä listoilla, joista aineistoa kirjastoihin valitaan. Voit toki tehdä tästä Dr. Philin opuksesta hankintaehdotuksen vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kirjaa ei muuten taida olla ainakaan englanninkielisenä missään suomalaisessa yleisessä tai korkeakoulun kirjastossa. Ruotsia taitavat voivat kysellä tätä teosta Turun kaupunginkirjastosta:
McGraw, Phillip C.: Sjustegsmetoden...
Etsimäsi tarina on varmaankin Mirabel Cecilin vuonna 1980 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Ruusan talvi. Kirja löytyy mm. Järvenpään kirjastosta.
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
Voit varata kirjan ja noutaa se haluamastasi Helmet-kirjastosta, vaikkapa Pitäjänmäen kirjastosta. Varauksen voit tehdä Helmet-verkkokirjaston kautta tai pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi. Varaus maksaa 50 senttiä aikuisilta ja aikuisten aineistosta, eli lasten kirjojen varaaminen ja alle 18-vuotiaiden tekemät varaukset ovat maksuttomia. Ohjeet varausten tekoon löytyvät Helmet-verkkokirjaston sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Hei!
Yhdysvalloista löytyy paljonkin teoksia, suurin osa on tosin matkaoppaita. Kirsi Kankaansivun Yhdysvallat vuodelta 2010 kertoo perusasioita maasta tiiviissä muodossa. Kirjastosta löytyy myös Pekka Mykkäsen teos Amerikka: hiekkaan valuvia unelmia vuodelta 2011 ja Marjut Niemisen kirja Amerikan aakkoset, joka on tosin jo vanhentunut
(ilmestynyt jo vuonna 1999). Parhaiten löydät itsellesi sopivan kirjan poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
Tarvitsetko vuosikerran nimenomaan lainaksi vai haluatko vain selailla sitä? Pasilan kirjastossa säilytetään pysyvästi kaipaamaasi vuosikertaa, mutta sitä voi lukea vain Pasilan kirjastossa eikä sitä saa kotilainaan. Lehdistä voi kuitenkin ottaa maksullisia valokopioita tai skannata tekstejä muistitikulle.
”Tekniikan maailman” vuosikertaa 1993 löytyy myös lainattavina niteinä. Niitä on mahdollista varata seuraavien linkkien takaa:
http://www.helmet.fi/record=b1109722~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1109721~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1109720~S9*fin
Tikkurilan kirjastosta löytyy lisäksi tuon vuosikerran irtonumeroita lainattavina kappaleina. Niitä ei näytä olevan aivan täydellistä valikoimaa, mutta lehtiä voi varata osoitteesta...
Arthur Goldenin ´Geishan muistelmat´on ollut bestseller sekä kirjana että elokuvana. Kummatkin ovat kirjastosta saatavissa. Hyviä, yleistajuisia tietokirjoja geishoista on kirjoittanut mm. Ilmari Vesterinen (´Geishan maailma´ja ´Geishat´).
Intiaanien historiasta ovat suosittuja, yleistajuisia kirjoja mm. Markku Henrikssonin ´Alkuperäiset amerikkalaiset´ ja ´Intiaanit´ sekä Pentti Virrankosken ´Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit´, jotka käsittelevät lähinnä Pohjois-Amerikan intiaanien historiaa. Markku Henrikssonin ´Toinen aalto´ kertoo myös Keski- ja Etelä-Amerikan intiaanien historiasta.
Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Philip Kerriltä on toistaiseksi suomennettu vain mainitsemasi Berlin Noir -trilogia sekä jo vuonna 1999 suomeksi julkaistu Sarjamurhan filosofia, joka ei sijoitu tapahtumiltaan Berliiniin, vaan 2000-luvun Lontooseen.
Berlin Noir -trilogian Bernie Gunther esiintyy tosiaan myös yhdeksässä muussa Kerrin teoksessa, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei valitettavasti ole suomennettu.
http://www.philipkerr.org/
http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirjailija/390
https://finna.fi
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen...
Titanicissa kuoli 832 matkustajaa ja 685 henkilöstön jäsentä.
Ensimmäisen luokan matkustajista hukkui 39%, kun taas toisen luokan matkustajista menehtyi 58%.
Kolmannen luokan matkustajista kuoli 76%.
Lisää lukutietoja Titanicista löytyy täältä: https://titanicfacts.net/titanic-victims/
