Vaikuttaa siltä, että mitään julkisesti saatavilla olevia koottuja listoja arvonimen director musices saaneista ei ole tarjolla. Kuten Wikipedian artikkeli kertoo, luterilaisen kirkkomme tuomiokapitulien lisäksi arvonimeä on myöntänyt "ansioituneille muusikoille" myös tasavallan presidentti eli kyse ei ole pelkästään kirkollisesta tittelistä.
Lehdet julkaisevat uutisia sekä tasavallan presidentin että tuomiokapitulien myöntämistä arvonimistä, mutta ne ovat aina ajankohtaistapahtumia. Todennäköisesti täydellisen listan kokoaminen edellyttää yhteydenottoa sekä tasavallan presidentin kansliaan että kaikkiin Suomen tuomiokapituleihin. Wikipediasta löytyy tarkat lukumäärät maallisista nimityksistä, joita on tehty vuoden 1934 jälkeen vuoteen...
Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsinki, ja alueellista kehittämistehtävää hoitaa yhdeksän kirjastoa: Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisätietoa: https://www.avi.fi/web/avi/maakuntakirjastotoiminta
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie...
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Kyseisistä Eino Leinon runoista ei löytynyt saksannosta.
"Terve, Ukrainasta" löytyy Robert Moretonin tuore englanninnos: https://linguafennica.wordpress.com/2022/02/26/hail-to-ukraine-terve-uk…
Ukrainalainen lehtimies ja historiantutkija Bohdan Kentrschynskyj on kääntänyt "Terve, Ukrainan" ukrainaksi. Käännös löytyy ainakin tästä lehdestä, sivulta 5: https://vydavnytstvo.plastscouting.org/yunak/arkhiv/1981_2.pdf
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%95%D0%B9%D0%BD%D0%BE_%D0%9B%D0%B5%D0%…
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80%D0%B6%D0%B…
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Olet ilmeisesti valinnut aiheeksesi vasta meneillään olevan tutkimuksen. Kirjastojen internet-päätteillä selailtavasta Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy joitakin viitteitä inkeriläisten paluumuuttajien työllistymisestä, mutta mainitsemastasi Pamu-projektista emme löytäneet vielä mitään valmista raporttia tai katsausta.
Yleensä maahanmuuttajista ja heidän työllistymisestään Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat teokset:
Forsander, Annika: Maahanmuuttajien työllistyminen ja työhallinto - keitä, miten ja minne? Helsinki, Työministeriö, 2000 ja
Reiman, Tuula: Seudullisen monikulttuurisuuden kehittämishankkeen loppuraportti. Työvoimaosaston julkaisu, 1999, 2. Helsinki, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, 1999...
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja...
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Mistään käytettävissäni olevista tietokannoista en valitettavasti löydä kirjoja enkä lehtiartikkeleja kysymästäsi aiheesta. Sen sijaan netistä löytyy paljonkin aiheeseen liityviä sivustoja, kuten varmaan olet itsekin huomannut. Google-haku ( www.google.com ) tuottaa sanalla "crosskart" suuren määrän alan seurojen ja harrastajien sivuja. Tosin useimmat niistä näyttävät olevan ruotsinkielisiä (tai muilla pohjoismaisilla kielillä). Jos osaat ruotsia, kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä johonkin pohjoismaiseen alan yhdistykseen. Esim. osoite http://www.crosskart.nu/ vaikuttaa lupaavalta; sieltä löytyy sekä monien crosskart-autojen valmistajien että alan harrastajien yhteystietoja.
Suomenkielisiä alan järjestöjä en onnistunut löytämään,...
Helmet-aineistohaussa (www.helmet.fi) voit käyttää asiasanana esim. latinalaistanssit. Valitse hakutavaksi sanahaku niin voit saman tien pudotusvalikosta rajoittaa haun koskemaan esim. vain kirjoja tai videoita. Videot saattavat olla tässä tapauksessa ihan käteviä? Laajemman haun yleensä tanssioppaista saat jos laitat asiasanoiksi peräkkäin tanssit oppaat. (Kulttuuri.netin alta löytyy tanssi-alan linkkejä ja yhteystietoja, joista voi myös olla apua http://www.kulttuuri.net/).
Rautatie Karjalan radalta Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui v. 1908. Rataosuus Pieksämäki-Savonlinna valmistui v. 1914.
Lähde: Alameri, Mikko: Suomen rautatiet, 1979.
Seuraavassa verkko-osoitteesta löytyy luettelo Suomessa toimivista lukioissa.
http://www.narpes.fi:8000/Finsk/gymnasie.htm
Erityistehtävän saanet lukiot sekä Painotettavat opintolinjat tavallisessa lukiossa-otsakkeiden alta löytyy lista niistä lukioista yhteystietoinen, joilla on jokin erityistehtävä tai jotka keskittyvät normaalin opetuksen ohessa johonkin tiettyyn alaan.
Meidän perhe -lehti tulee tällä hetkellä seuraaviin Helsingin kirjastoihin: Itäkeskus, Kallio, Kontula, Malmi, Paloheinä, Pohjois-Haaga (sulj. remontin vuoksi), Puistola, Suutarila, Viikki, Vuosaari sekä kirjastoauto. Odotus-lehteä ei tänä vuonna ole tilattu lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta ensi vuonna tilanne varmasti on toinen lehden vakiinnutettua asemaansa. 9 kuukautta -lehti on tilattu vuonna 2006 ainoastaan Espoon ja Vantaan puolelle, mutta voit varata lehtiä hintaan 50 s/varaus mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Pyydä virkailijaa tekemään varaus puolestasi, sillä lehtiä ei valitettavasti HelMetin kautta voi varata.
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston etusivulta linkistä Kaukolainaus löytyvällä kaukopalvelulomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lomakkeessa kysytään kirjastokortin numeroa.
Kaukolainasta saatat joutua maksamaan postituskuluja 5-7 euroa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä myös asioimalla missä tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä
Ihan kuvaukseesi sopivaa elokuvaa ei ole löytynyt. Voisiko muistamasi olla Amy Tanin romaaniin perustuva, Wayne Wangin ohjaama Ilon ja onnen tarinat (The joy luck club) vuodelta 1993? Helsingin Sanomien arkiston mukaan ”kiinalaissyntyisen mutta Yhdysvalloissa uransa luoneen Wayne Wangin ohjaama Ilon ja onnen tarinat on elokuva äideistä ja tyttäristä, miesvallan murenemisesta sekä siirtolaisuudesta ja kulttuurien yhteentörmäyksistä. Kaksi ja puolituntisen kestonsa aikana se kertoo peräti kahdeksan ihmisen - neljän äidin ja heidän tyttäriensä - monivaiheiset elämäntarinat.” Elokuvassa sen päähenkilö amerikkalainen June, saa kuulla, että hänellä on kaksi siskopuolta Kiinassa, ja hän hän suunnittelee matkustavansa tapaamaan heitä....
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Blu-Ray -levyjä ei ole vielä yleisesti hankittu kirjastoihin. Niitä saattaa joissakin yksittäisissä kirjastoissa olla, mutta ikävä kyllä mitkään hakusanat eivät näytä auttavan etsimisessä.
Keskustelua Blu-Ray -levyistä kirjastot.fi:n sivuilla:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/haku/?QueryString=blu+ray
