Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla...
Kyseessä on kaiketikin Toivo Lyyn runo "Ensimmäinen pääsky", joka alkaa säkeellä "Yht'äkin päällä pääni / kuin helmet pisaroi: / helähti tuttu ääni, / liverrys kirkas soi...". Runo sisältyy teokseen Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Valitettavasti tällä hetkellä Vantaan kaupungin kirjastoihin ei oteta oppisopimuskoulutettavia. Harjoittelupaikkoja tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Suosittelen, että otatte suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa toivoisitte voivanne suorittaa harjoittelun ja tiedustelette mahdollisuuksia.
Sota-ajan viihdytysjoukoista kertovia kirjoja on ainakin seuraavasti:
Suomi sodan jälkeen : pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen, 2015
Elämää juoksuhaudoissa : sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla / Helena Pilke ja Olli Kleemola
"Jees, teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy : sotateatterit 1941-1944 / Heikki Eteläpää, 2002
Kokonaismaanpuolustus : sisua ja sivistystä / Tapani Sarvanti, Timo Soininen (toim.), 2013
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945 / Viljo Korpela, 1991
On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja : viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939-45 / Maarit Niiniluoto, 1995
Niiniluoto, Maarit
Ilta-...
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhaa asfalttia voidaan käyttää uuden asfaltin raaka-aineena. Ilmeisesti lehdissä on epäilty sallittujen normien rikkomista. Seuraavassa on aiheeseen liittyviä internetsivuja:
"Asfaltin uusiokäyttö"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
"Asfaltti ja ympäristö. Mitä asfaltti on – myrkkyä vai ei?"
http://www.nvfnorden.org/library/Files/Utskott-och-tema/Belaggning/Semi…
Ympäristönsuojelulaki (asfalttiasema luvanvaraisella pohjavesialueella)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527?search%5Btype%5D=pi…
Jätelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646
Sanalla kierrätysasfaltti voi tehdä google-hakuja.
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy yli 50 viitettä, joista osa on Suomessa tehtyjä opinnäytteitä, esim. Pakkanen, Leena: Studies in The pilgrim's progress by John Bunyan and in the finnish translations of 1809 and 1834, H:gin yliopisto 1970, pro gradu -työ, engl.filologia; Laurila Juhani: Pelko-motiivi John Bunyanin elämässä ja hänen teoksissaan, H:gin yliopisto 1960, tutkielma, teolog. tiedekunta; Kuismanen, Raimo: Suloiset vuoret - John Bunyanin käsitys mystisestä tiestä, H:gin yliopisto 1985, tutkielma, teolog. tiedekunta; Hytönen, Mikael: John Bunyanin eskatologia ja suhde The Pilgrim's Progress -teokseen, Turun yliopisto 1997, pro gradu -työ, kulttuurihistoria. Seuraava teos on saatavissa myös yleisistä kirjastoista...
Kirjasto on selvittänyt asiakastyytyväisyyttä asiakaskyselyillä vuosina 1999 ja 2000.
Asiakkailla on useita eri kanavia palautteen antamista varten. Kirjastossa palaute kerätään ja anlysoidaan ja mahdollisuuksien mukaan ryhdytään toimenpiteisin.
Kirjaston toimintaympäristön kehitystä seurataan ja se otetaan huomioon palveluja järjestettäessä.
Hirvensalon kirjasto (www.turku.fi/kirja/hirvens/hirvens.html) palvelusitoumuksessa sitoutuu palvelusopimuksessaan ottamaan palvelualueen asukkaat mukaan kirjaston kehittämistyöhön perustamalla tätä varten erityisen kansalaisryhmän
Hyviä kirjallisuudenystävän sivuja verkossa ovat esim. seuraavat:
http://www.kirjastot.fi - kirjallisuusarvosteluja, lukuvinkkejä ym.
http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v:lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Kirjalista löytyy myös Jyväskylän pääkirjastosta
http://booknet.cultnet.fi/huomaa - kirjallisuuspalkinnot, Mitä suomi lukee ym.
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm - Makupalojen monipuoliset kirjalllisuusaiheiset linkit
Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsinki, ja alueellista kehittämistehtävää hoitaa yhdeksän kirjastoa: Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisätietoa: https://www.avi.fi/web/avi/maakuntakirjastotoiminta
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-...
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Kyseisistä Eino Leinon runoista ei löytynyt saksannosta.
"Terve, Ukrainasta" löytyy Robert Moretonin tuore englanninnos: https://linguafennica.wordpress.com/2022/02/26/hail-to-ukraine-terve-uk…
Ukrainalainen lehtimies ja historiantutkija Bohdan Kentrschynskyj on kääntänyt "Terve, Ukrainan" ukrainaksi. Käännös löytyy ainakin tästä lehdestä, sivulta 5: https://vydavnytstvo.plastscouting.org/yunak/arkhiv/1981_2.pdf
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%95%D0%B9%D0%BD%D0%BE_%D0%9B%D0%B5%D0%…
https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D0%BD%D1%82%D1%80%D0%B6%D0%B…
Voit tiedustella kyseistä ohjelmaa Suomen autokoululiitosta numerosta 09-4542300 (Opetustarvike Oy). Myös osoitteesta http://www.sompsa.fi löytyy tiedot
Ajokorttikoulu-nimisestä cdrompusta, joka on myös Helsingin kaupungikirjaston kokoelmissa.
Olet ilmeisesti valinnut aiheeksesi vasta meneillään olevan tutkimuksen. Kirjastojen internet-päätteillä selailtavasta Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy joitakin viitteitä inkeriläisten paluumuuttajien työllistymisestä, mutta mainitsemastasi Pamu-projektista emme löytäneet vielä mitään valmista raporttia tai katsausta.
Yleensä maahanmuuttajista ja heidän työllistymisestään Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat teokset:
Forsander, Annika: Maahanmuuttajien työllistyminen ja työhallinto - keitä, miten ja minne? Helsinki, Työministeriö, 2000 ja
Reiman, Tuula: Seudullisen monikulttuurisuuden kehittämishankkeen loppuraportti. Työvoimaosaston julkaisu, 1999, 2. Helsinki, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, 1999...
