Kouvolan pääkirjastossa Salpausselänkadulla toimii kirjallisuuspiiri kerran kuussa torstai-iltapäivisin. Tulevana syksynä kokeilemme myös iltaryhmää (keskiviikko), jossa keskustellaan samoista teoksista kuin iltapäiväryhmässä.
Kuusankosken kirjastossa toimii myös kirjallisuuspiiri kerran kuussa iltapäiväryhmänä. Tiedustelut puh. 020 615 4046 tai s-posti: kirjasto.kuusankoski@kouvola.fi
Kouvolan kansalaisopistossa voi myös osallistua kirjallisuusryhmiin. Salpausselänkadulla toimii runoryhmä päivällä ja Kuusankoskella kirjallisuuspiiri illalla. Kouvolan kansalaisopiston ensi lukuvuoden ohjelmaan voi tutustua jo nyt opiston nettisivulla http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Robert Swindellsistä ei juuri tietoa löydy. Suomeksi häneltä on ilmestynyt 4 kirjaa: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992; Lohikäärmeen sisällä, 1993 ja Kivikovat kadut, 1997.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä 1997 n:o 4, s. 65 ja n:o 6-7, s. 115 ja 1998, n:o 2, s. 22 löytyy arvostelu viimeisimmästä kirjasta. Portti-lehdessä on ollut seuraava arvostelu: Mustonen Sirpa: Hirviö , 1992 ; 4 ; 93. Voit kysyä lehtiä lähikirjastostasi.
Internetistä voit hakea kirjailijasta tietoa seuraavilta sivuilta: http://www.ouka.fi/kirjasto/anglosak.htm, http://www.mystworld.com/youngwriter/authors/robert_swindells.html,
http://www.puffin.co.uk/living/aut_53.html,
Contempraty Author-cdromilta Swindellsistä löytyy seuraavat tiedot (lyhennetysti):
SWINDELLS, Robert...
Hoppas jag förstod rätt: Du söker Villmanstrands stads vapen. Du kan gå in på webben och till adress http://www.ekarjala.fi/EK%20kunnat%20htm.htm
Lappeenranta = Villmanstrand (på vapnet är en vild man med en stor
klubba avbildad).
Om Du dessutom vill ha allmän information om staden, klicka i så fall på vapnet och Du kommer in på V:strands stads hemsida; där finns information på flera språk, bl.a. på svenska.
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Kansallisgallerian Museokauppa ja verkkokauppa myyvät mm. taidejulisteita. Alla tällä hetkellä myynnissä olevat julisteet ja muut tuotteet liittyen Albert Edelfeltiin:
https://museoshop.fi/?s=edelfelt&post_type=product
Tarkoitatko maalauksella kuitenkin Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalausta?:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmisavu_(maalaus)
Museokaupasta voi ostaa joitakin Eero Järnefeltin maalauksista tehtyjä julisteita, ei kuitenkaan Lehmisavua:
https://museoshop.fi/?s=eero+j%C3%A4rnefelt&post_type=product
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Kansanedustajan palkkio on vaalikauden 2023–2026 alusta lukien 7 137 euroa kuukaudessa. Neljän eduskuntavuoden jälkeen palkkio kohoaa 7 494 euroon ja 12 vuoden jälkeen 7 993 euroon kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Suomen kansallisbibiliografian ja aineistotietokantamme mukaan sarjan kirjoja on vastaushetkellä joulukuussa 1999 ilmestynyt 26 kappaletta. Sarjan jatkosta voit tiedustella kirjojen kustantajalta, joka on kustannusosakeyhtiö Otava, http://www.otava.fi/. Sweet Valley High-sivut ovat osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Ennakkotietojen mukaan tammikuussa 2000 on tulossa 3 osaa: Rakkauden huuma, Ulkopuolinen ja Kolmas pyörä, sekä huhtikuussa 3 osaa: Ystävyys koetuksella, Kilpasiskot ja Jessican muodonmuutos. Lokakuussa 2000 ilmestyvät sarjan osat 36-38.
Pahoittelen kovasti, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan - osasyynä on tekninen kömmähdys. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä löytyvät seuraavat Irwinin cd-levyt mainitsemiesi kahden lisäksi: Kohta taas on joulu (Fazer Records 1997, alunperin julk.1972), Irwin 50 vuotta (Gold Disc 1993), Laulajan testamentti (1991), Lauluja alamaisista - kiellettyjä lauluja itsesensuurin ja Kekkosen ajalta (Levytuottajat 1991, alunperin julk. 1979), Hurraa! Me teemme laivoja: 12 uutta rallia (1990), Ai ai ai kun nuori ois (1990), Vuosikerta 89 (Flamingo Music 1989), Rentun ruusu (Flamingo Music 1988). Muut Irwinin cd-levyt näyttävät olevan kokoelmia.
Painoksien suuruuksia kannattaa tiedustella levy-yhtiöstä.
Tarkempia tietoja...
Alkoholinkäytön vaikutuksesta sikiöön on varsin runsaasti tietoa. Sikiön alkoholioireyhtymää (=FAS) käsitteleviä uusimpia teoksia ovat Merja Airinnon Alkupaukku (vuodelta 2000), FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (1999), Anneli Vainion Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä (1999) ja Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi (1999). Plussa-ainestotietokannan kautta voit tutkia aihetta itsekin käyttämällä esim. asiasanoja alkoholinkäyttö ja raskaus. Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemman vastauksen löydät arkistosta hakusanoilla sikiön alkoholioireyhtymä.
Turun kaupunginkirjastossa on yritystoimintaa käsittelevä kirjallisuus liiketalouskirjallisuuden joukossa, luokassa 69.1. Yrityksen perustamisesta löytyy materiaalia aineistorekisteristämme osoitteessa www.turku.fi/kirja yhdistämällä asiasanat "yritykset" ja "perustaminen". Yritystoiminnan menestymisen salaisuudet selviävät monesta alan teoksesta kuten esim. Jylhä, Eila: "Menestyvä yritys" tai "Strateginen yrittäjyys", jossa kirjoittajina on monta alan arvostettua asiantuntijaa. Liiketoiminnan eettisyydestä on mm. kirjoitettu teoksessa Könnölä, Totti: "Elinehtona eettisyys: vastuullinen liiketoiminta kilpailuetuna".
Yritystoiminnan uhkista löytyy esim. teos Strang, Lars: " Yritystoiminnan uhkatekijät: - tunnista, ennakoi, selviydy".
Sweet Valley High - sarjan päähenkilöistä Elizabethistä ja Jessicasta saat tietoa Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 -kirjasta. Kirjassa on myös tietoa sarjan tekijästä. Sarjasta on kysytty aiemminkin,joten katso Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat kysymykset ja vastaukset http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx
Suomen 'peloton' voidaan latinaksi ilmaista monellakin eri sanalla, joita ovat esim. impavidus, intrepidus, interritus tai metu vacuus (kts. Pitkäranta, R. Suomi-latina-suomi-sanakirja, WSOY, 2001). Sanat ovat tässä yksikön maskuliinimuodossa, muoto tietenkin vaihtelee suvun, luvun ja sijamuodon mukaan eli riippuu yhteydestä, jossa sanaa käytetään.
Valitettavasti kirjaa on ollut pääkaupunkiseudun kirjastoissa ainoastaan yksi kappale ja se on kadonnut. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiinkaan sitä ei kuulu. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voitte tilata sen Jyväskylän tai Oulun yliopistojen kirjastoista. Lisätietoa kaukopalvelusta osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ ja kaukopalvelulomake osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Voitte myös halutessanne täyttää kaukopalvelulomakkeen jossakin kirjastossa virkailijan kanssa.
Löysin ainakin kaksi aika laajasti näitä asioita käsittelevää kirjaa. Kirjat löytyvät ainakin Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista, joista niitä voi tilata myös kaukolainoiksi:
"Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999", toimittanut Charlotte Seeling, 2001
Tolkien, Tracy : "Vintage: the art of dressing up", 2000.
Tämä englanninkielinen kirja käsittelee nimenomaan aikakautta 1940-2000 ja siinä kerrotaan pukeutumisen lisäksi myös tämän aikakauden kampauksista ja meikeistä.
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainoiksi Seinäjoen kirjaston kautta.
Pitää paikkansa ainakin siltä osin, että nimen omaan sulfiittimenetelmää käyttävä ensimmäinen tehdas perustettiin v. 1874 Ruotsin Bergvikiin. Tehtaan omistaja oli eräs englantilainen yhtiö. Syynä paikan valintaan oli se, että seudulla oli jo aiemmin toiminut saman omistajan hiomo, jonka johtaja Carl Daniel Ekman (1845-1907) oli kehitellyt menetelmää niin pitkälle, että se toimi tehdastuotannossa. 1890-luvun alussa tehdas tuotti noin 100 tonnia sulfiittiselluloosaa kuukaudessa, mutta suljettiin jo v. 1897 kannattamattomana. Ekman oli tuolloin jo vaikuttanut pari vuosikymmentä Englannissa, missä hän perusti useita samanlaisia tehtaita. Ekmania ei varsinaisesti voi kuitenkaan pitää menetelmän keksijänä.
Epäselvempää on, voiko sanoa että vasta...
Yhtäkään näistä kolmesta ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kaikki teokset löytyvät maamme korkakoulukirjastoista, kaksi ensin mainittua teosta (Hayterin ja Bridgen teokset) voi saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Bridgen teos Understanding Enterprise löytyy tosin vain uudempana, kolmantena painoksena kirjastoissa, kysyttyä toista painosta ei löydy. Kolmas teos ( Shane, Scott : A general theory of entrepreneurship) löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastossa, joten sitä ei kaukolainata pääkaupunkiseudulla.
