Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja...
Laulun nimi on "Hei, hei, ystäväni". Se alkaa: "Maalivahti se on veskari". Laulun on säveltänyt Kyösti Salmijärvi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Laulu sisältyy "Pikku Vipusen opettajan oppaaseen" (1. uud. painos; 297 sivua; Otava, 2008; ISBN 9789511231813). Kirjassa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:
https://finna.fi
Hei,
Finelib (eli Kansallinen elektroninen kirjasto)on Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä toimiva palveluorganisaatio, joka solmii lisenssisopimuksia maan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen (ja vuoden alusta myös yleisten kirjastojen) puolesta. Se ei tarjoa palvelujaan yksityishenkilöille.
The new Grove Dictionary of Music and musicians on tällä hetkellä yleisön käytettävissä mm. Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kirjastojen työasemilla ilmaiseksi.
Lisätietoja: Finelib, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, email kristiina.hormia@helsinki.fi sekä Macmillan Publishers http://www.macmillan-reference.co.uk
Ilmailulaitoksen sivuilta http://www.aviacollege.fi/ilmailulaitos/aviacollege/ saat tietoa lennonjohtaja-koulutuksesta, siihen hakemisesta jne. Yksiselitteistä pääsykoekirjaa ei näyttäisi olevan.
Alan kirjallisuutta voit katsoa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 asiasanalla ilmailu. Alpo Rinta-Opas on kirjoittanut useita alan oppikirjoja.
Tikkakoskella sijaitsee Ilmavoimien esikunnan kirjasto - käyttöoikeus on periaatteessa vain puolustusvoimien henkilökunnalla, mutta harkinnan mukaan myös ulkopuolisilla, http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/kehittaminen/kirjastot.html .
Sinun kannattaa varata aika Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.) mikrofilminlukulaitteelle, puh. 26 20 629. Turun kaupunginkirjastossa on Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Ihan uusimmat lehdet (n. puoli vuosikertaa) ovat vain lehtimuotoisena Julinin lehtisalissa (Erikinkatu 4, pohjakrs.) luettavissa. Voit tilata haluamasi mikrofilmit jo etukäteen tai vasta tullessasi lukemaan mikrofilmatuja lehtiä. Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Keski-Uusimaa -lehden toimitukseen, siellä on erinomainen arkisto, p. 09-273000, toimitus@keskiuusimaa.fi.
Myös Jokelan kirjastossa on kotiseutukokoelmassa lehtileikkeitä, joista tietää Marjaliisa Puupponen p. 09-87184041, marjaliisa.puupponen@tuusula.fi.
Terveisin Mirja Lepistö
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Et mainitse, tarkoitatko ainoastaan kaupunginkirjastoa vai kaikkia mahdollisia kirjastoja.
Helsingin kaupunginkirjaston työhönoton yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/Page/8fedbe30-c924-45ca-8f8b-03ef19cef9ed.aspx
Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston työhönoton yhteystiedot ja rekrytointilomake (otsikon Henkilöstö ja palkkaus alla):
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/esittely/vastuuhenkilot.htm
Erikoiskirjastojen ja kaikkien muidenkin yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi -palvelusta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
Kyseistä runoa ei valitettavasti löydy Goethen suomennetusta tuotannosta eikä siitä ole myöskään mainintaa Anneli Koposen käännösbibliografiassa Goethen lyriikan suomennokset 1832 - 1991.
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua: http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Jos olet etsinyt tuolla nimellä, ei ole varmaankaan löytynyt. Selvisi nimittäin, että Francoise Saganin Le chien couchant (=Nukkuva koira) on suomennettu nimellä Rakastaja (Otava 1982, suom. Sulamit Hirvas).
Katsoin verkossa olevista Antikvariaateista ja niissä sitä oli myynnissä useita kappaleita. Ks. esim. http://www.antikvaari.fi/ tai http://www.antikka.net/ Näistä voi tilata kirjan suoraan kotiin postitse.
Kirjastonhoitajan työ on monipuolista. Asiakaspalvelu on erityisen palkitsevaa. Haittapuolena on että kirjastohnhoitajan työtä ei kovin arvosteta ja palkka on pieni.
Kouvolan pääkirjastossa Salpausselänkadulla toimii kirjallisuuspiiri kerran kuussa torstai-iltapäivisin. Tulevana syksynä kokeilemme myös iltaryhmää (keskiviikko), jossa keskustellaan samoista teoksista kuin iltapäiväryhmässä.
Kuusankosken kirjastossa toimii myös kirjallisuuspiiri kerran kuussa iltapäiväryhmänä. Tiedustelut puh. 020 615 4046 tai s-posti: kirjasto.kuusankoski@kouvola.fi
Kouvolan kansalaisopistossa voi myös osallistua kirjallisuusryhmiin. Salpausselänkadulla toimii runoryhmä päivällä ja Kuusankoskella kirjallisuuspiiri illalla. Kouvolan kansalaisopiston ensi lukuvuoden ohjelmaan voi tutustua jo nyt opiston nettisivulla http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Pölypunkit kuuluvat hämähäkkieläimiin ja ne kuuluvat ihmisen luontaisiin seuralaisiin lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa esiintyy vain kahta pölypunkkilajia, mutta lämpimämmillä alueilla lajeja ja yksilöitä esiintyy huomattavasti runsaammin. Tämä johtuu siitä että ne vaativat lämpimiä (mielellään yli +25 astetta) ja kosteita olosuhteita sekä ihmishilsettä ravinnokseen. Meillä pohjoisissa oloissa esim. vuodevaatteet tarjoavat siksi yhden harvoista otollisista paikoista punkkien elinympäristöksi. Pölypunkkien tuloreittiä ihmisten asumuksiin on näin ollen mahdotonta tarkemmin määrittää, punkit tai niiden munat voivat pienikokoisuutensa ansiosta liikkua jopa ilmavirtojen mukana paikasta toiseen.
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Lääketieteen termit - Duodecimin selittävä suursanakirja (2002) kertoo ea:n tarkoittavan ensiapua, eli loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa välitöntä apua.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Lähteestä Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, URL http://www.elka.fi/kyselyt/haku.html löytyi tekstihaku luettelosta-toiminnolla Suomen Rullatehdasyhdistyksen luettelosta mm. tieto Pallas Oy:n historiikista 1905-1955. Julkaisua ei kuitenkaan löytynyt kirjastojen luetteloista.
