Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Suomeksi tästä suhteellisen tuoreesta ja salaperäisestä kirjailijattaresta on
artikkelitietokanta ALEKSIn mukaan kolme juttua, joista tämä on ehkä
sinulle hyödyllinen:
Tekijä Numminen, Sirpa
Otsikko Sinkkuelämän ihanuus ja kurjuus
Huomautus
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 : 43
Lisäksi tutkin EBSCO-artikkelitietokantaamme ja löysin sinulle sopivia ja
kirjailijan omaa yksityiselämää valottavia (valitettavasti englanninkielisiä)
artikkeleita, jotka saat sähköpostitse.
Lisäksi tutkin laajan Amazon -nettikirjakaupan (www.amazon.com) valikoimia,
josta paljastui, että Fieldingiltä on
tullut jo aiemminkin ainakin kaksi teosta,
joita ei ole vielä suomennettu:
"Cause celeb", McClelland & Stewart;...
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
Hyvän ja perusteellisen kokoustekniikan oppaan on tehnyt Anneli Kansanen. Teos on nimeltään Neuvottelu- ja kokoustaito ja se on saatavana useista kirjastoista ympäri maan.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen tietokannoista esim.asiasanalla kokoustekniikka.
hei,
Et maininnut oletko jo tutustunut teokseen Dementoituvan hoitopolku, Sirkkaliisa Heimonen, Päivi Voutilainen (toim.), Tammi, Helsinki, 2001. ISBN: 951-26-4657-9.
Siinä "esitellään näkökulmia dementoivasta sairaudesta kärsivän ihmisen hoidon jatkumolle sairausprosessin etenemisen mukaisesti". Teos esittelee muun muassa ensitietokursseja, muistipoliklinikkatoimintaa ja erilaisten yksiköiden tarjoamaa päivä-, lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa.
Lisää teoksia dementiaa sairastavan henkilön hoitomuodoista voit hakea asiasanoilla "dementia" ja "hoito" tai "hoitomenetelmät" tai "kuntoutus" tai "kotihoito" tai "laitoshoito".
Graduasi varten tarvitset ehkä myös teoreettista tietoa palveluketjuista. Voisit vilkaista teosta Hyvinvointivaltion...
Harmaasta norjanhirvikoirasta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy ainoastaan yksi englanninkielinen teos, Nicholas: Norwegian elkhounds T.F.H., Neptune City, NJ, cop. 1988
Kannattaisi kysellä lähimmästä kirjastosta, olisiko siellä mitään aiheeseen liittyvää tai kuinka voisit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukolainana.
Voit etsiä kirjoja aiheesta esimerkiksi seuraavalta nettisivulta:
http://www.globalbooksinprint.com
Oletko jo tutustunut Suomen harmaahirvikoirajärjestön nettisivuihin? Osoite on:
http://www.shhj.fi/
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne...
Tässä muutama linkki asiaan liittyen:
http://www.rokote.fi/ http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/matkailijan_ter…
http://www.rokotus.fi/ http://www.travelia.net/ http://www.rokotusinfo.fi/
Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa.
Katolinen tiedotuskeskus
Pyhän Henrikin aukio 1
00140 Helsinki
Puh. 0208 350751 / +358 208 350751
Fax +358 9 61294770
Sähköposti info(at)catholic.fi
Kotisivu http://www.catholic.fi/
Laura - omat juttuni on täytettävä ystäväkirja eikä kuulu romaanisarjaan. Kirjastoon teosta ei ilmeisesti ole otettu siksi, etteivät täytettävät kirjat oikein sovi lainattaviksi. Ensimmäinen lainaajahan voisi kirjoittaa kirjan täyteen omia asioitaan... Kirjaa kannattaa etsiä kirjakaupasta. Lisätietoa Laura-sarjasta ja Laura - omat juttuni-kirjasta löytyy Otavan sivuilta. www.otava.fi
Kyllä, ilmoitus tulee sinulle joko sähköpostilla tai tavallisella postilla. Kirjeet tulevat kakkosluokan postina, joten ne ovat hitaampia. Oman postivalintasi voit käydä tarkistamassa ja muuttamassa HelMetissä omien tietojen kohdassa Muuta tietojasi.
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Olisikohan kyseessä Mineko Iwasaki, jonka haastatteluun myös Goldenin Geishan muistelmat perustui? Hänen kirjaansa Geisha of Gion löytyy englanniksi HelMet-kirjastoista. Häneltä löytyy myös ruotsiksi Den sanna historien, mutta ei ikävä kyllä suomeksi mitään.
Muita geishoja käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä hakusanalla "geisat". Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku löytyy osoitteesta www.helmet.fi
Yhteispalvelua koskevaa aineistoa löytyy hyvin osoitteesta
http://www.yhteispalvelu.fi
esim.
- Oppaat > Viestintäopas
- Säädökset > Hallituksen esitys HE 207/2006
> Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 223/2007
- Yhteispalvelun viestintä ja tunnus
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta (finna.fi) saa lisää aineistoa hakusanalla: yhteispalvelu? (sanahaku, jossa käytetty katkaisumerkkiä)
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "...
Nuotit ja sanat (5 säkeistöä) löytyy Kisakenttä 1921 kausijulkaisusta s. 146-148. Laulun nimi on Joulutontut ja sen on sanoittanut Aarni Kouta ja säveltänyt Väinö Pesola. Lauluun kuuluu myös leikkiohjeet.
Leikin on järjestänyt Esteri Pesola.
