Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei kirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Studio Ghiblin perustajat ovat Hayao Miyazaki ja Isao Takahata.
http://www.ghibliworld.com/
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/company.php?id=60
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982)
Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan
kastemekko, hääpuku, kuolinpaita.
Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet,
tuhannet arjen tilkut,
ne ovat sinun,
niistä voit ommella yllesi lämpimän,
tuhatvärisen, iloisesti surullisimman
klovninpuvun.
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search) kappale löytyy kunnan- ja kaupunginkirjastoista kahdelta CD-levyltä. Marittan esittämänä se on CD-levyllä Riihitanssit / Armaani silmät, joka on Hankasalmen kirjastoautossa. Duo Rai-Vei esittää kappaleen levyllä Duo Rai-Vein Helmiä, joka on Savonlinnan kirjastossa.
Voit tiedustella levyjen kaukolainaksi tilaamista lähikirjastostasi.
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-...
Olisikohan kyse ehkä Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runosta Kynttilänmyyjä? Siinä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa 20.4.2016:
"Meillä on sellainen ongelma, että olemme Oulun lähikirjastossa skannanneet kuvakirjojen kuvia ja näyttäneet niitä sitten satutunneilla samalla kun kirjaa on luettu. Saammeko jatkaa?
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa. Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. "
Myös Kopioston sivulla kopio yksityiseen käyttöön rajataan näin:"
1. Mitä tarkoitetaan yksityisellä kopioinnilla?
Tekijäoikeuslain mukaan julkistetusta...
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin...
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Väestöliiton sivulla tuosta touhutipasta käytetään nimitystä esiliukaste:
”Esiliukaste tunnetaan monesti nimellä ”touhutipat”. Kyseessä on nestemäinen aine, jota tulee peniksestä kiihottuessa.
Kun penis jäykistyy, voi peniksen päästä tulla nopeastikin nestemäistä ainetta. Kyse ei ole spermasta eli siemennesteestä vaan esiliukasteesta, jota erittyy peniksen päästä ennen siemensyöksyä. Ajatellaan, että se on peräisin peniksen rauhasista, jotka sijaitsevat virtsaputkessa. Esiliukastetta erittyy vaihteleva määrä, mutta kovin paljon sitä ei tule.”
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-ovat-touhutipat-eli-esiliukas…
Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
hieman asiaa googlailemalla lähinnä vahvistuu mielikuva, että vedenkeitin on energiatehokkain vaihtoehto. Toki vertailun tarkkuus riippuu kotona käyttämistäsi laitteista, eli pitää verrata omaa liettä ja omaa vedenkeitintä. Esimerkiksi induktioliesi on parempi kuin perinteinen tai kaasuliesi. Tässä on esimerkiksi linkki juttuun, missä todetaan induktiolieden ja emaliastioiden paremmuus vedenkeittimeen verrattuna.
https://lahiomutsi.fi/2022/05/12/vanha-emalipannu-induktioliedella-voit…
