Ko. uutuusluettelossa oli tosiaan nyt äänikirjoja vain englanniksi tai ruotsiksi. Kutakin luettelon äänikirjaa oli hankittu useimmiten vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulle. Suomenkielisiä äänikirjoja sen sijaan hankitaan yleensä useita kymmeniä kutakin.
Suomenkielisiä äänikirjoja CD-levyinä ei ole ollut vielä saatavana kovin paljoa, joten kaikkea, mitä kustantajat tarjoavat myös hankitaan.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa näyttää olevan aikuisten suomenkielisiä CD-äänikirjoja 415, englanninkielisiä 465 ja ruotsinkielisiä 511. Kasetteina aikuisten äänikirjoja suomenkielisinä on 1596 (vaikka niitä on poistettu vähentyneen kysynnän vuoksi), englanninkielisinä 547 ja ruotsinkielisiä 353. CD-äänikirjojenkin suhde suomenkielisten...
Yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimista käsittelevät useimmat yrityksen perustamista käsittelevät teokset. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät mm. teokset Toivo Koski (2005): Tulos:liiketoiminnan suunnittelulla menestykseen, Otava ja Risto Alikoski (2009): Yritystoiminnan taitajaksi, WSOY ja Irma Meretniemi (2008) Yrityksen perustajan käsikirja, Otava. Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyy mm. teos Markku Ruuska (2001): Miten laaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma, business plan: työkirja, Finnvera. Lisäksi internetissä on liiketoimintasuunnitelman laadintaoppaita ja työkirjoja mm. TE-keskusten sivuilla (www.te-keskus.fi), Yritys-Suomen sivuilla(www.yrityssuomi.fi) ja Uusyrityskeskusten sivuilla (www.uusyrityskeskus.fi)
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista kyseistä kielikurssia ei valitettavasti löydy, mutta se on tilattavissa muualta Suomesta kaukolainana. Kielikurssin tiedot :
AINEISTOLAJI Moniviestin ID 864570
PÄÄTEKIJÄ QUIST, Gerdi
NIMEKE Dutch [Moniviestin] / Gerdi Quist and Dennis Strik
MUUT TEKIJÄT Strik, Dennis
JULKAISUKIELI englanti, hollanti
JULKAISUTIEDOT London : Hodder Education, 2008
ULKOASU 1 kirja (xiv, 289 s.), 2 CD-äänilevyä : kuv.
SARJA/ISSN Teach yourself
ISBN 0-340-85829-X (koko teos)
0-340-85828-1 (kirja)
0-340-85831-1 (2 CD-äänilevyä)
Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Ymmärsin kysymyksestäsi, että olisit tarvinnut tietoja hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti tämä vastaus ei tule liian myöhään.
Jos netistä löytyvä tieto on tarpeeksi luotettavaa tutkimukseenne, kannattaa tällaisia pikkutietoja etsiä vaikka Wikipediasta, joka on internetissä oleva tietosanakirja. Wikipediaan tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, koska sitä voi periaatteessa päivittää kuka vain, joten tieto ei välttämättä ole aina luotettavaa. Painetut tietosanakirjat tietysti antavat luotettavampaa tietoa, mutta yhtä kompaktissa muodossa.
Näistä osoitteista löytyy tietoa jatkosodasta sekä Operaatio Barbarossasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
(Lainaus artikkelista: "Suomalaisten kokonaistappiot olivat Kannaksella noin 44...
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olen tutkinut tätä asiaa niin laajasti kuin se meillä olevien hakuteosten ja internetin kautta on mahdollista, enkä ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Anita Välkki olisi laulanut Carmenin roolia Kansallisoopperassa.
Anita Välkin aktiiviuran aikana 1960-1970-luvuilla Carmen oli Kansallisoopperan ohjelmistossa 1964 ja vielä 1971, jolloin Välkki oli jo palannut Suomeen kansainvälisiltä oopperanäyttämöiltä. En ole kuitenkaan löytänyt tarkkaa tietoa siitä, kuka noissa tuotannoissa roolissa oli. Carmenin rooli on normaalisti hoidettu mezzosopraanon tai alton äänialalla laulavan taiteilijan voimin, eikä Välkin wagneriaaninen sopraano ehkä olisi tähän rooliin hyvin sopinutkaan, vaikka hän uransa loppupuolella lauloi myös matalaäänisempiä...
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Kianto kirjoitti Punaisen viivan loppuluvut saatuaan "verisen iskun vasten sydäntä", kun hänen esikoispoikansa Kalevi oli kuollut tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen. "Sama kohtalo joka käsittämättömän, suuren ja ankaran Pyhän Jumalan sallimuksesta oli tapahtunut Korpiloukolla, oli kirjoittaessani mainittua opusta tapahtunut myös minulle."
Tuberkuloosin osuus suomalaisten kokonaiskuolleisuudesta oli noussut 13%:iin 1900-luvulle tultaessa. Tuberkuloottinen aivokalvontulehdus kuului taudin nopeasti kuolemaan johtaviin muotoihin ja siihen menehtyi varsinkin pieniä lapsia.
Kun Kianto sai idean romaaniinsa, hän halusi tehdä tarkkaa työtä. Siksi hän kirjoitti vanhalle ystävälleen kauppias Heikki Turuselle kirjeen, joka sisälsi kuusi sivua...
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Mafi Taherehin Shatter me:n suomennoksesta ei ole ainakaan vielä tietoja. Taherehin kirjoista on tähän mennessä suomennettu ainoastaan Rakkaus suurempi kuin meri (A very large expanse of the sea). Poweless-niminen kirja on ilmestynyt kahdelta eri kirjailijalta. Mikäli tarkoitat Lauren Robertsin Powerless-trilogiaa, sen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sen kustantajan Sitruuna Kustannuksen sivuilla ilmestymisajaksi ilmoitetaan heinä-elokuun vaihde. Mikäli taas tarkoitat Elsie Silverin kirjaa Powerless, sen suomennoksesta ei ole tietoja. LähteetSitruuna Kustannus: Powerless https://sitruunakustannus.fi/products/powerless
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja...
Elämänkerran Tove Janssonista on kirjoittanut Tordis Örjasaeter. Kirjan nimi on: Tove Jansson-Muumilaakson luoja; 1987.
Myös mm. seuraavista teoksista löydät tietoa Tove Janssonin elämästä:
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät-Tove Jansson ja muumimaailma; 1994.
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson; 1992.
Kivi, Mirja: Muumilaakso-tarinoista museokokoelmaksi; 1998.
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset-Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina; 2000.
Osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ näet miten nämä kyseiset kirjat ovat Rovaniemen kirjastossa saatavissa.
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
LINDA -tietokannan mukaan on olemassa Serbokroatisk-svensk, svensk-serbokroatisk fickordbok : srpskohrvatsko-svedski, svedsko-srpskohrvatski, Stockholm : Wahlström, 1993. Siitä on myös vanhempia painoksia. Eri kirjastojen saatavuustietoja voi tarkastella Monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi näpäyttämällä navigointipalkin linkkiä. Verkkokirjakauppa Bolilla on http://www.bol.fi/fi/ lisäksi Göransson, Ulla & Lindholm, Hans: Nybörjarsvenska svensk-serbokroatisk ordlista, Folkuniversitetets Förlag, Sverige, 1994. ISBN: 9174341421. Sloveenin kielestä vastaavaa en valitettavasti löytänyt.
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on kirkonarkistojen mikrofilmejä ja -kortteja nykyisen Etelä-Karjalan sekä luovutetun Karjalan alueen seurakunnista Kurkijoesta etelään (Kurkijoki mukaan luettuna), Inkerin seurakunnista ja Pietarin suomalaisista seurakunnista. Muun Suomen aluetta koskevia mikrofilmejä voi tilata kirjastoon kaukolainoina. Tiedot filmeillä ja korteilla ulottuvat enintään 1800-luvun lopulle.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin voimme katsoa pitäjän tarkkuudella, mistä tietoa löytyy.
Elina Karjalainen on kirjoittanut useita muistelmateoksia:
Karjalainen, Elina, Kaipauksen ja kiitoksen kirja. Porvoo : WSOY, 1998
Karjalainen, Elina, Isän tyttö. WSOY, 1999.
Karjalainen, Elina, Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. Helsinki : WSOY, 2000
Karjalainen, Elina, Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta. Helsinki : WSOY, 2001
Karjalaisesta kerrotaan myös seuraavassa teoksessa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim.
Ismo Loivamaa, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Hannu Tainasta kerrotaan kirjassa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia, Hki : Lasten keskus, 1989
Internetissä Elina Karjalaisesta:
WSOY:n Kirjailijat-sivulla
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=56
Aapeli...
Ymmärsin kysymyksenne niin että haluatte lukea Etelä-Suomea mikrofilmiltä, ette mikrofilmata sitä.
Etelä-Suomen mikrofilmit ovat k.o. alueen maakuntakirjastossa Kouvolassa, eivät Turun kaupunginkirjastossa. Kaikki kirjastot eivät lainaa mikrofilmejään, mutta voitte käydä tekemässä kaukopalvelutilauksen lähimmässä kirjastossa ja pyytää Etelä-Suomen mikrofilmin luettavaksi Turun kaupungin pääkirjastossa. Mikrofilmiä voi täällä kopioida. Jos filmiä ei lainata voitte vaihtoehtoisesti tilata kaukopalveluna määrättyjä artikkeleita mikrofilmikopioina.
Kaukopalvelu ja kopiot ovat maksullisia.
Turun Yliopiston kirjastolla on kokoelmissaan lehti Etelä-Suomi 25.4.1953. Lehden saa vain lukusalikäyttöön eikä sitä voi kopioida.
Kirjastosta lainattua aineistoa ei voi lunastaa myöhästymismaksuja maksamalla. Myöhästymismaksu kertyy kaikilta eräpäivän jälkeisiltä kalenteripäiviltä lainakohtaiseen enimmäismäärään saakka.
Suurin osa kirjastoista siirtää saatavansa perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Jos lainat menevät perintätoimiston perittäviksi, joutuu asiakas maksamaan myöhästymismaksujen / korvausmaksujen lisäksi myös perintäkulut. Korvausmaksu peritään, mikäli asiakas ei palauta lainaamansa aineistoa.
