Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, oletko Suomessa vai ulkomailla. Joka tapauksessa artikkeleiden kopiointi ja lähettäminen asiakkaalle on yleensä maksullista toimintaa.
Mikäli olet Suomessa, kannattaa ottaa yhteys lähimpään kirjastoon ja tiedustella artikkelia sieltä. Mikäli artikkelia ei ole saatavilla omassa kirjastossasi, se voidaan tilata kaukolainana muualta Suomesta. Suomen yleisten kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Mikäli olet ulkomailla ja kyse on suomalaisesta lehtiartikkelista, ota niin ikään yhteys paikalliseen kirjastoosi. Tällöin voit tehdä kaukopalvelupyynnön Suomeen oman lähikirjastosi kautta. Kaukopalveluasiat hoituvat aina kirjastojen välisinä.
Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Agatha Christie on itse kirjoittanut elämästään kirjassa Vanha hyvä aikani. Toinen hänen elämästään kertova kirja on nimeltään Agathan vuosisata. Näiden saatavuuden saa selville osoitteesta www.helmet.fi.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy englanninkielistä Lappia käsittelevää dvd:tä. Ainoa Suomen matkailuun liittyvä dvd-levy olisi Finlandia video souvenir, jossa taustamusiikkina soi suomalaista taidemusiikkia ja kuvituksena todennäköisesti on suomalaisia maisemia, ei siis välttämättä Lapista. Videokasettina meillä on kyllä Finnish Arctic-niminen kasetti, joka on kuvattu vaellusretkillä Lapin erämaissa.
Eve-nimi on Evan ja Eveliinan lyhentymä. Eva eli Eeva on lähtöisin Vanhasta testamentista, ja se tulee heprean kielen sanasta 'hawwah', 'elävä, kaikkien elävien äiti'. Eveliina-nimi on katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä voidaan pitää myös latinalaisena muotona muinaisgermaanisen Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. (Lähteet: Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna, Etunimet)
Autismi- ja Aspergerliiton kirjastossa on lainattavissa noin 80 videota, niitä saa myös kaukolainaksi:
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=125
Videoluettelo:
http://www.autismiliitto.fi/files/130/VIDEOT.pdf
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Red Hot Chili Peppersin livetaltiointia Live at Slane Castle (2003) ei tosiaan löydy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tarkkaa syytä tähän ei ole tiedossa, mutta yksi mahdollinen selitys on, että kyseiseen julkaisuun ei ole saatu lainausoikeutta. Kirjastoon hankittaviin videoihin ja dvd-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Asiakkaiden hankintaehdotuksia otetaan kirjastoissa mielellään vastaan. Helsingin kaupunginkirjaston internetsivustolta löytyy hankintaehdotuskaavake, jonka voi täyttää ja lähettää esimerkiksi omaan lähikirjastoon:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Altavista-hakupalvelussa on käännösohjelma Babel Fish, jolla pystyy kääntämään tekstiä kieleltä toiselle. Suomen kieli ei ole vaihtoehtona, mutta esim. englannin kieleltä kiinan kielelle tekstiä voidaan kääntää. Tässä on linkki käännösohjelmaan, voit itsekin kääntää lauseita.
http://babelfish.altavista.com/
Kirjastosta löytyy myös kiinan kielen sanakirjoja ja kielikursseja, joiden avulla voit opiskella enemmänkin kiinan kielestä. Esim. seuraavista teoksista voisi olla sinulle apua:
Guangyun, Li : Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas
Guo, Hai : Kiinaa matkailijoille
Guo, Hai: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin = Zhongguo yuyan he wenhua rumen
Nämä kaikki saat lainattua Kiimingin kirjaston kautta, saatavuuden voit kysyä kirjastosta tai...
Kyseessä lienee Sabine Kuegler: Viidakkolapsi. Kustantaja: Helmi, jonka esittelyu on sivulta
http://www.tosi.fi/tosi06/tosijuttu.php?id=1199075&hae_pvm=2006-10-14&c…
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Paras tapa lienee ottaa yhteytta kaupunginosayhdistyksiin, mikäli tiedot eivät löydy yhdistysten nettisivuilta:
http://www.kaupunginosat.net/index.php?option=content&task=view&id=108&…
Hei,
Voit saada lainaksi Suuri Toivelaulukirjan no 4 ja no 3. joissa kyseiset kappaleet ovat. Varauksen voit tehdä HelMetin kautta, jos Sinulla on kirjastokortti ja PIN-koodi. Voit tulla myös meidän kirjastoon ja lainata ao. kirjat tai ottaa valokopiot a´30 centtiä / kpl.
Kyseiset nuotit ovat sivuilla 24-25 Toivelaulukirja no 4 ja s. 104-105 Toivelaulukirja no3.
Akselin ja Elinan häävalssi löytyy myös Heikki Aaltoilan erillisestä pianonuotista.
Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa vaikkapa verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero.
Jos sinulla on kiire lainojesi uusinnan kanssa, voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Tiesithän, että myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla...
Kyllä löytyy, se on Brita Koivusen levyllä nimeltä 20 suosikkia: suklaasydän. Levyn voit varata Intro-verkkokirjastossa tai henkilökunnan kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Kulttuuri/Kirjasto/Aukioloajat_ja_yhteys…
