Satu on alkuperäiseltä nimeltään ”Historien om lilla kanin och stora kanin” ja se on ilmestynyt alun perin lehdessä ”Barnens Dagblad” vuonna 1925. Julkaisija on Barnens dag (Stockholm). Teoksessa Svenskt Konstnärslexikon sanotaan näin:
”Med den lilla teckningsserien ”Historien om lilla kanin och stora kanin”, publicerad i ”Barnens Dagblad” 1925, har D. intagit platsen som en av den svenska konstens klassiska sagoberättare: D:s sinne för den barnsligt underfundiga fantasileken har knappast nått renare uttryck.”
Satu on julkaistu suomeksi nimellä ”Pikku jänis ja iso jänis” myös teoksessa Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti. Toimittanut Kirsi Kunnas. (WSOY, 1956). Sadun on suomentanut L. Aro.
Lähteet: Svenskt Konstnärslexikon 2 (Allhem, 1953)...
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Asiasta kannattaísi kysellä suoraan Keski-Espoon kirjastosta. Välitän tämän viestin samalla myös heille tiedoksi.
Keski-Espoon kirjaston verkkosivut ja yhteystiedot: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382 DVD:n omistajakirjastolla on parhaat mahdollisuudet tutkia asiaa tarkemmin.
On mahdollista, että kotelo on jäänyt tarkistamatta kunnolla edellisellä palautuskerralla, ja DVD jäänyt edelliselle asiakkaalle.
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Olet oikeassa. Kirjaa ei voi varata, koska sitä ei kirjastoissa vielä ole, lukuunottamatta yhtä bestsellerkappaletta (ja bestsellereitähän ei voi varata). Kirjan muut niteet tulevat kirjastoihin varmaankin aivan lähiaikoina, joten tilannetta kannattaa seurata HelMetin kautta: kirjan voi varata heti, kun siellä näkyy, että johonkin kirjastoon on tullut vähintään yksi kappale (ei bestseller).
Uutta aineistoa varattaessa HelMet-verkkokirjasto todellakin antaa ilmoituksen "Ei varattavissa" silloin, kun kirjan luettelointitiedot ovat jo tietokannassa, mutta kirjastoihin ei vielä ole tullut yhtään lainattavaa ja varattavaa kappaletta teoksesta.
Valitettavasti joudut siis vielä odottamaan tovin, ennen kuin saat kirjan lainaksi. Tarkkaa...
Hartolan kirjastossa on useitakin eri painoksia Juhani Ahon romaanista ”Rautatie”. Voit katsoa vaihtoehtoja osoitteesta http://hartola.kirjas.to etsimällä hakusanalla ”Rautatie”. Voit myös mennä suoraan Hartolan pääkirjastoon, sillä ainakin tällä vastaushetkellä oli hyllyssäkin useita teoksen painoksia.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Din Tur –niminen yläastetasoinen ruotsin kielen oppikirja. Englannin kielen oppikirjoista This Way Up on yläastetasoinen. Matematiikan luokasta löytyy Kolmio : matematiikan tietokirja, joka vastaa peruskoulun 7. 8. ja 9. luokan oppimäärää. Vaikka varsinaisia yläasteen oppikirjoja kokoelmassa on vähän, englannin ja ruotsin kielen oppimateriaaleista löytyy muita sopivia - esimerkiksi How's Your English : englannin kurssi peruskoulun oppimäärän kertaukseen (Karasjoki, Seija : 2003).
Kirjojen laina-aika on 28 vuorokautta. Lainoja voi uusia maksimissaan viisi kertaa, mikäli niihin ei ole varauksia.
Myöhästymismaksuja peritään myös nuorilta, vain alle 15-vuotiailta niitä ei peritä. Alle 18-vuotiailta ei kuitenkaan peritä varausmaksuja. Lasten- ja nuortenaineistosta ei peritä koskaan myöhästymismaksuja.
Sellon lisäksi Entressen kirjastossa Espoossa näyttäisi olevan kyseinen laite. Varaustilannetta voit tutkia osoitteessa www.entressenkirjasto.fi ja varaukset tehdään soittamalla info-tiskille: 09-81653776.
Hei!
Kirjastoammattilaisten kelpoisuusvaatimukset löytyvät Kirjastoasetuksesta 1078/1998 4 §(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981078). Tämän mukaan
kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Ammattikorkeatutkintosi + informaatiotutkimuksen perusopinnot (25op) + aineopinnot( 35op) antavat sinulle pätevyyden...
Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää.
Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin...
Sanonta esiintyy Iltalehden keskustelufoorumilla osion Vapaa-aika alaosiossa Uskonto
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1153808&goto=nex…
Muodossa Juuri kun olin päästämässä lampaita laitumelle niin eiköhän : lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen..sen on esittänyt nimimerkki Tango Kalevan Juttutuvassa http://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/lunta-lunta/313498?page=2
Muodossa Juuri kun sain lampaat laskettua laitumelle, niin: "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen"! se on julkaistu yli yksitoista vuotta sitten Puutarha.netin keskusteluissa
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=169
Sitaatin jälkiosa "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan...
Useimmat varhaiset tiedot Takasesta ovat lähinnä kaakkoisesta Suomesta, 1700-luvulta mm. Elimäeltä, Miehikkälästä ja Sippolasta, 1739. Jämsässä on muistiin merkitty Carl Takanen 1824 ja Maskussa Michel Takanen jo 1450. 1900-luvun alkukymmenillä Takasia asui toisaalta Kaakkois-Suomessa, toisaalta lukuisissa pitäjissä Kuhmoisten-Virtain-Kuortaneen-Karstulan-Jyväskylän reunustaman alueen sisäpuolella, joitakin Nurmijärvellä, Rauman seudulla, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Sievissä. Lohjan pitäjässä on tunnettu sukunimenä sekä Takanen että Takainen (8). Nimen taustalla on usein Takala-niminen talo. Takanen on voinut siirtyä sukunimeksi talonnimestä myös suoraan.
Lähde:
Pirjo Mikkanen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Lea Helo (1907-1953) oli oikealta nimeltään Topias Huttari. Lisätietoa Lea Helosta löytyy esim. internetosoitteesta: http://www.soros.karelia.ru/projects/1998/sui/people/helo_f.html
Äitiä sössimiselle ei löytynyt, mutta ainakin 1990-luvulta alkaen se on tunnettu. Heikki ja Marjatta Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangin: stadin slangin suursanakirja sanaa kerrotaan käytetyn stadin slangissa ainakin vuodesta 1990.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "sotkea, pilata, mokata, möhliä, tyriä, ryssiä": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/s%C3%B6ssi%C3%A4
Kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan uudissanoista vuonna 2012. Verbien sössiä ja ryssiä sanotaan olevan tyyliltään arkisia deskriptiiviverbejä, joita joutuu usein sanakirjassa selittämään yhdellä tai useammalla synonyymillä, koska niitä...
Kirjoista tai verkosta ei löytynyt suoraa vastausta kysymykseen. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla kuitenkin selvisi, että neljästoista päivä on ollut viimeinen mahdollisuus monien virallisten toimien suorittamiselle. Esimerkiksi päätöksistä on pitänyt valittaa kahden viikon kuluessa, toisin sanoen viidentenätoista päivänä olisi ollut liian myöhäistä. Tämän tulkinnan mukaan viidestoista päivä ei siis viittaisi minkään kuukauden 15. päivään, vaan viidenteentoista päivään siitä, kun jokin virallinen päätös on tehty tiettäväksi.
Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran aivan 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla esiintymisiä oli jo useita.
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, oletko Suomessa vai ulkomailla. Joka tapauksessa artikkeleiden kopiointi ja lähettäminen asiakkaalle on yleensä maksullista toimintaa.
Mikäli olet Suomessa, kannattaa ottaa yhteys lähimpään kirjastoon ja tiedustella artikkelia sieltä. Mikäli artikkelia ei ole saatavilla omassa kirjastossasi, se voidaan tilata kaukolainana muualta Suomesta. Suomen yleisten kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Mikäli olet ulkomailla ja kyse on suomalaisesta lehtiartikkelista, ota niin ikään yhteys paikalliseen kirjastoosi. Tällöin voit tehdä kaukopalvelupyynnön Suomeen oman lähikirjastosi kautta. Kaukopalveluasiat hoituvat aina kirjastojen välisinä.
