Yhteystiedot kunnankirjastoihin saat sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä vasemmalta ylhääntä linkki Kunnan/kaupunginkirjastojen yhteystiedot. Täältä voit myös listata kirjastokimpat ja näet mitä kirjastoja kuhunin kimppaan kuuluu. Yhteystiedot löytyvät tätäkin kautta.
Myös "vanha kunnon kirjastokalenteri" on oiva apuväline, mikäli tuntuu helpommalta lukea "painettua tietoa". Kirjastokalenteri 2002 löytyy miltei jokaisesta Helsingin kirjastosta käsikirjastosta - ks. http://www.libplussa.fi ja nimeke Kirjastokalenteri.
Poliisin poika sekä Rikos & rakkaus(Pyhiesi yhteyteen)
löytyvät. Osoitteesta http://www.helmet.fi pääset aineistotietoihin. Lisäämällä tekijäksi Tervo, Jari, löydät aineistot.
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta kirjastoista käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Haulla löytyvät esimerkiksi Suomen rahat arviohintoineen (Suomen Numismaattinen yhdistys) ja Standard catalog of world coins (näitä on eri aikakausista).
Tiedusteluja kannattaa tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Suomen numismaatikkoliiton sivuilta löytyy tietoa rahojen tunnistamisesta ja arvioinnista sekä keskustelupalstoja, osoite http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös liittoon kuuluvien yhdistysten yhteystietoja.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Selailin Microsoft -ohjelmiston tuottajan sivustoja, joissa kerrotaan, että ohjelmiston ostajalla on oikeus kahteen maksuttomaan puhelin- tai online-tukitapahtumaan ostamansa Microsoft-ohjelmiston teknisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kirjastonhoitajan tekninen asiantuntemus ei valitettavasti riitä kyseisen ongelman ratkaisemiseen.
Paras teknistä tukea antava taho on luultavimmin tietokoneen ja ohjelmiston toimittaja. Lisätietoja saat seuraavilta sivustoilta http://support.microsoft.com ja http://www.tietokone.fi/foorumi/hakutulos.asp?hakusana=word
Olisiko kyseessä farmakologian professori Heikki Karppanen. Hänet tunnetaan maailmanlaajuisesti Pansuolan ja MultiBenen kehittäjänä. Karppanen on verenpainetautien huippuasiantuntija. Hän on puhunut ja kirjoittanut aiheesta runsaasti myös julkisuudessa.
Löysimme artikkelin Helsingin Sanomista (4.5.2001), jossa hän ylistää kivikauden ihmisten ruokavaliota seuraavasti: "Kun ruoka kerättiin luonnosta, se sisälsi runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi syötiin kalaa ja villieläimiä , jonka liha oli ihan erilaista kuin kasvatettujen eläinten. Kivikauden ruoka ei ollut puhdistettua eikä siihen lisätty mitään haitallista. Edes suolaa ei ollut."
Lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Karppanen
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole ainakaan tällä hetkellä saatavissa Suomen kirjastoista. Kirja on kuitenkin mahdollista tilata kaukolainana ulkomailta, joskin kaukolainalle voi helposti kertyä jo enemmän hintaa kuin mitä kirjan hankkiminen Suomesta tai ulkomailta maksaisi. Voit tehdä myös halutessasi Helsingin kaupunginkirjastolle kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta voi olla ulkomailta tilattuna jopa 25 euroa.
Sähköpostiosoitteen muutos tehdään kirjastossa virkailijan käyttämään kirjasto-ohjelmaan. Voit siis joko käydä jossakin Kymenlaakson kirjastossa tai soittaa sinne. Voit myös lähettää muutospyynnön sähköpostilla esim. Kouvolan pääkirjastoon kirjasto@kouvola.fi. Yhteystietoja Kyyti-kirjastojen nettisivulla www.kyyti.fi.
Hei!
Valitettavasti näitä kirjoja ei ilmeisesti ole luetteloitu niin, että asiasanoissa tulisi esiin se, että kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eikä esimerkiksi valokuvia.
Tällaisia taiteilijoiden näkemyksiä löytyy kuitenkin avaruutta käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy sanoilla avaruus, maailmankaikkeus, planeetat ja aurinkokunnat.
Uusimmat kuvateokset esittelevät etupäässä valokuvia, joten todennäköisesti kannattaa etsiä vanhempia kirjoja.
Avaruustutkimukseen liittyviä kuvia voi etsiä myös NASA:n sivulta hakusanalla "artist's concept".
http://www.nasa.gov/home/index.html
Marie-Henri Beylen eli Stendhalin teosta "Rome, Naples et Florence" (1817) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi
http://fr.wikipedia.org/wiki/Stendhal
Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen.
Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat.
Lähteitä:
http://...
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Osoitteesta http://herkules.oulu.fi/index.html.fi löytyvät Oulun yliopiston kirjaston elektroniset julkaisut. Julkaisuja kannattaa katsoa otsikoiden Oulun yliopiston elektroniset julkaisut ja Julkaisusarjat (siellä erityisesti Series A) alta. Molemmista löytyy muutama tietotekniikan alaan kuuluva julkaisu, mutta mikään niistä ei näyttäisi liittyvän Oulun alueeseen; useat elektronisista
julkaisuista ovat englanninkielisiä.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun sivulta http://www.kaha.oamk.fi/kirjasto/opinnayte/tietoframe.html löytyy luettelo Kaupan ja hallinnon yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman opinnäytetöistä. Niissä on käsitelty tietotekniikkaa Oulun alueeseen liittyen, mutta näistä opinnäytteistä on verkossa vain tiivistelmät.
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
Kaikkein kuuluisimman kolumbialaissyntyisen kirjailijan Gabriel Garcia Márquezin kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoista (voit etsiä hänen teoksiaan ja tarkistaa niiden paikannustietoja vaikkapa tietokannasta, https://www.helmet.fi. Sen sijaan muiden kolumbialaisten kirjailijoiden teoksia on vaikeampi löytää, etenkin suomennettuina. Espanjaksi ja ruotsinnettuna löytyy toisen melko kuuluisan kolumbialaiskirjailijan Alvaro Mutiksen (Mutis) tekstejä, sama pätee José Eustasio Riveraan. Eteläamerikkalaisen kirjallisuuden antologioita löytyy joitakin kappaleita (esim. Masterworks of Latin American short fiction - eight novellas). Lisätietoa Etelä-Amerikasta ja sen kulttuurista voisit kysellä Latinalaisen Amerikan...
