Ortodoksisen kirkon kellojen soittoa löytyy cd-levyltä Konevitsa Kvartetti: We hymn thee, 2002. Levyn ensimmäiselle raidalle on tallennettu yhdenkorkuista soittoa ja viimeiselle monen kellon soittoa.
Ääninäytteitä kellojensoitosta verkossa: esim.
http://www.youtube.com/watch?v=XfvQGrxmS_w
http://www.russianbells.com/zvons/zvon-index.html
Teoriaa kirkonkellojen soitosta:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/palveluksessa_tapa…
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkonkellot.php
Juu, tottakai onnistuu. Ilmoittakaa ko. lomakkeella myös minkälaisista ongelmista teosten kohdalla on kyse voidaksemme paremmin valmistautua tehtäväämme. Täältä voi lainata kirjastonhoitajan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=133056&cid=13247655
Kiitos
Ihmisen yleisin sairaus flunssa (nuhakuume, hengitystietulehdus) johtuu virustartunnasta. Eri flunssaviruksia on olemassa yli 200. Kylmettymisen tai vilustumisen vaikutusta flunssan saamiseen on tutkittu kauan, eikä aivan yksiselitteiseen tulokseen ole päästy, koska kylmettymiskokeet eivät ole aiheuttaneet sairastumista ilman virusten samanaikaista antamista. Perinteisesti on katsottu, ettei kylmälle altistumista voi kovin vahvasti liittää flunssan saamiseen. On kyllä mahdollista, että kylmä heikentää elimistön vastustuskykyä ja jo olemassa oleva virus voi aktivoitua. Viime vuonna uutisoitiin suomalaistutkijoiden vahvistaneen ihmisten arkikokemuksen flunssan ja kylmän välisestä yhteydestä. Yksi syy tähän lienee se, että kylmän ilman...
Teos Haasio, Ari: Pulpetit virtuaalivirrassa, Helsinki, BTJ, 2008 näyttäisi asiasanojen perusteella olevan paras nimenomaan kysymästäsi näkökulmasta verkkoviestintää käsittelevä teos, joka löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta. Haasion teoksen asiasanoina on mm.internet, verkkoviestintä, koti, koulu, yhteistyö. Lisäksi Helmetistä saa käyttäen hakulauseketta verkkoviestintä ja (opettajat tai opetus) tulokseksi seuraavat teokset: Karevaara, Samuli: Moodlen perusteet :opettajan ja opiskelijan opas, Helsinki, Finn Lectura, 2009; Tutkielmamatka verkkoviestintään, Helsinki, Yliopistopaino 2006. Lisäksi aihetta sivuaa teos Alasilta, Anja: Verkkokirjoittajan käsikirja, Helsinki, Inforviestintä, 2002. Teosten...
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kirjastoilla ei valitettavasti ole yleensä mitään listoja poistomyynnissä olevista kirjoista, joten en pysty selvittämään, onko kirjaa missään Suomen kirjastossa poistomyynnissä.
Kaipaamaasi kirjaa on kuitenkin tarjolla antikvariaateissa. Kun laitat Google-hakuun osoitteessa http://www.google.com hakusanat ”Aunuksen korvessa”, saat esiin useita ostovaihtoehtoja. Myös nettihuutokauppa Huuto.netissä osoitteessa http://www.huuto.net näyttää olevan tällä hetkellä kysymääsi kirjaa kaksi kappaletta myynnissä.
Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Ääntämisohjeet löytyvät ainakin Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjaan kuuluvasta kirjasta Suomi-venäjä-suomi, 2008 (978-951-20-7624-6)sekä internetistä www.sanakirja.org -sivustolta.
Ruotsalaisen valkoisen hiihtoasun taustalla on tarina. Ensimmäinen valkoisessa puvussa kilpaillut oli Per Erik Hedlund, joka saapui starttiin olympialaisissa St. Moritzissa vuonna 1928 valkoisessa kevyessä hiihtoasussa, jonka hänen kotipaikkakuntansa naiset olivat hänelle ommelleet. Hiihtomaajoukkueen johtajat yrittivät kieltää häntä hiihtämässä valkeassa asussa, muut kilpailijat kun hiihtivät paksuissa harmaissa vaatteissa. Lopulta kunnon riitelyn jälkeen Per Erik sai kuitenkin startata valkoisissaan ja kevätauringon lämmössä hän pärjäsi kevyemmässä hiihtoasussaan niin hyvin, että voitti kilvan ylivoimaisesti ja saavutti Ruotsin ensimmäisen hiihtomitalin olympialaisissa talvikisoissa. Tarinan mukaan hän maaliin saavuttuaan sanoi yhdelle...
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Nöykkiön kirjasto on samanaikaisesti sekä auki että remontissa. HelMet-sivustolla on tieto, että "remontoitava alue on lasten ja nuorten puoli. Aikuisten puoli on asiakaskäytössä koko ajan. Lasten kokoelmat siirtyvät kokonaisuudessaan aikuisten puolelle sekä Monitoimitilaan, joka ei ole remontin aikana varattavissa kokouskäyttöön."
Nöykkiön kirjastoon voi siis mennä myös remontin aikana. Tervetuloa!
Voit hakea Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevia ristiretkiä käsitteleviä teoksia aineistohaulla (http://kirjasto.pori.fi/riimi/). Pikahaussa valitset pudotusvalikosta hakusanaksi ristiretk (kun sana katkaistaan tällä tavalla, ohjelma hakee kaikki teokset, joiden nimessä tai muissa luettelointitiedoissa esiintyy ristiretk-alkuisia sanoja).
Löydät mm. seuraavat teokset:
Pernoud, Régine: Ristiretket (1965);
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 8 : Ristiretket (1981);
Eurooppa : Uskon voima (1995).
Lisäksi kannattaa katsoa myös muista maailmanhistoriaa käsittelevistä hakuteoksista, kuten Otavan suuri maailmanhistoria. Internetistäkin löytyy jonkin verran suomenkielistä aineistoa ristiretkistä, esim. WindMills-keskiaikaprojektin...
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta (http://www.libplussa.fi/) löytyi ainakin seuraavat alla luetellut Espanjan arkkitehtuuria käsittelevät teokset.
Arkkitehtuuriin on erikoistunut mm. Teknillisen korkeakoulun kirjasto (avoinna lukukausien aikana 1.9. - 31.5. ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00, käyntiosoite: Otaniementie 9, kokeile myös Netissä päivystävää informaatikkoa
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html
Palvelua saavat käyttää myös muut kuin TKK:ssa opiskelevat. Kirjastossa on joitain tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä vain TKK:n alueella.
Tekijä: Zerbst, Rainer
Nimeke: Gaudí 1852-1926 Antoni Gaudí i Cornet, a life devoted to architecture
Julkaisutiedot:...
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Arkikielen sanan uuno kielteiset merkitykset – tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli – ovat saaneet alkunsa paljon ennen Uuno Turhapuroa. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa uunon pejoratiivisten merkitysvivahteiden alun 1910-luvulle. 60-luvulla kielenkäyttöön ilmaantunut uunottaminen tarkoitti 'huiputtamista, petkuttamista, jonkun kustannuksella pilailemista'.
On jopa arveltu, että sanan puhekieliset merkitykset olivat syynä nimen käytön rajuun vähenemiseen 1900-luvun alun jälkeen: vuosina 1900-19 nimen sai yli 6000 poikaa, 1920-39 vielä pari tuhatta, mutta 1940-59 enää alle 300.
Vaikka Uuno tavallisesti johdetaan 'yhtä ja ainoaa'...
Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
Valitettavasti Arvo Tuomisen teosta Kremlin kellot ei ole käännetty espanjan kielelle. Englanniksi ja saksaksi teosta kylläkin on käännetty. Siltä varalta, että ystävänne pystyy lukemaan näillä kielillä, annan käännösten tiedot:
Tuominen, Arvo, The bells of the Kremlin : an experience in communism/ kääntäjä Lily Leino (Hanover, NH : University Press of New England, 1983). ISBN:0-87451-249-2
Tuominen, Arvo, Stalins Schatten über Finnland : Erinnerungen des ehemaligen Führers der finnischen Kommunisten /kääntäjä Hans Jürgen Baron von Koskull (Freiburg : Herderbücherei, 1986). ISBN:3-451-08282-9
