Kaivattu kirja kuulostaa kovasti amerikkalaisen Donna Tarttin esikoisromaanilta Jumalat juhlivat öisin.
Tartt on toistaiseksi julkaissut kaksi romaania: The secret history (1992; suom. Jumalat juhlivat öisin, 1993) ja The little friend (2002; suom. Pieni ystävä, 2003).
Viimeisin painos Jumalat juhlivat öisin -kirjasta ilmestyi vuonna 2007.
http://wsoy.fi/yk/products/show/28989
Terveysinfon sivuilta osoitteesta http://www.terveysinfo.fi/yrityshaku/yritys/Terveys/Suomen+Kansanparant…. löytyy muutama Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavakin kansanparantaja ja sieltä löytyy myös heidän yhteystietonsa.
Apua voisi löytyä myös Kaustisella sijaitsevasta Kansanlääkintäkeskuksesta http://www.kansanlaakintakeskus.com/Suomeksi/Etusivu
Kansanlääkintäseuran eteläpohjalaisia parantajia löytyy osoitteesta http://www.kansanlaakintaseura.fi/hoitajat_list.php?g=1
Olet varmaankin varannut kirjan Ellibs-palvelusta, jossa on suomenkielistä kirjallisuutta. Palvelussa voi valita laina-ajaksi joko 14 päivää tai 1 päivän. Varattu kirja tulee sinulle heti lainaan, kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Kirjan voi ladata milloin tahansa laina-aikana, mutta se palautuu automaattisesti, kun sinun laina-aikasi on päättynyt. Kirjan lataamisella ei siis ole vaikutusta laina-aikaan.
Tuo ja muita ohjeita Ellibs-palvelun käytöön löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions.
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mm. seuraavilla äänitteillä on Pietariin liittyvää romanttista musiikkia: Finntrion esittämä Pietarin tietä pitkin LP:llä Hyvässä seurassa -70, Tapio Rautavaaran esittämä Leningrad LP:llä En päivääkään vaihtaisi pois -73, Georg Ots esittää saman kappaleen cd-levyllä 20 suosikkia, Ilta Volgalla. Tuula Amberlan esittämä Hyvästi Leningrad on cd:llä Kuun poika -92.
Arja Saijonmaan cd:llä Sydämen silta on Pietarin kevät. Topi Sorsakoski esittää kappaleen Leningrad cd:llä Half and half -90.
Lisäksi cd:llä Matka Pietariin -94 on aiheeseen liittyvää orkesteri- ja kamarimusiikkia.
Cd:llä Moonlight over Moscow -95 on Pietarin tietä pitkin venäjäksi.
Näiden äänitteiden saatavuutta voit katsoa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta http://www....
Tarvitset siis tietokantaohjelman. Ainakin Access ja Paradox nimiset ohjelmat ovat sellaisia. Access kuuluu Microsoft Office-ohjelmistoon, jossa on myös muita ohjelmia, mm. tekstinkäsittelyyn tarkoitettu Word. Toki ohjelman voi hankkia myös erillisenä. Paradox on vanhempi ohjelma ja käsittääkseni vähemmän käytetty nykyään.
Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta
YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001:
https://yle.fi/uutiset/3-5106413
https://yle.fi/uutiset/3-5111201
Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi....
Kopionti onnistuu paikan päällä Pääkirjaston uutisalueella. Aikaa ei tarvitse etukäteen tilata, kopion saa mukaan samantien. Osoite: Rautatieläisenkatu 8 toinen kerros, sisäänkäynti Kellosilta 9.
Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://...
Walt(er) Elias Disney syntyi vuonna 1901 ja kuoli 1966. Hän oli amerikkalainen animaatioelokuvien tekijä ja tuottaja. Hän sai elokuvistaan 29 Oscar-palkintoa. Alla olevista lähteistä löydät lisää tietoa.
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2, s.884-885, 1977.
Spectrum tietokeskus, osa 2, s.405, 1976.
Thomas, Bob: Walt Disneyn elämäkerta, 1991.
Kotiliesi 7/03, Walt Disney : lannistumaton unelmoija s. 50-54
Suomen elokuva-arkisto http://www.sea.fi/esitykset/syksy95/disney.html
Tilastokeskuksella ei valitettavasti ole tilastoja lääkehoitovirheistä tai niiden dokumentoinnista. Suomessa lääkehoidon säädöksistä ja seurannasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sen alainen Lääkelaitos.
Suosittelen tutustumaan heidän Internet-sivujensa sisältöön ainakin lainsäädännön osalta. Myös tarkemmat tiedustelut aiheesta kannattaa ohjata suoraan heille.
Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyspalvelut -aihealue:
http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thindex.htx
Lääkelaitos:
http://www.nam.fi/laakelaitos/
Carl Grimbergin Kansojen historia-kirjasarjan osa 11 käsittelee uskonpuhdistusta ja mm. myös ane- ja kiirastulioppeja sivulta 349 alkaen. Jonkin verran tietoa näistä käsitteistä löytyy myös tietosanakirjoista (esim. Spectrum/Roomalaiskatolinen usko. Mitä ilmeisimmin kyseiset aiheet löytyvät myös kirkkohistoriaa ja kristinuskon historiaa käsittelevistä kirjoista. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat teokset:
-Arffman, Kaarlo: Kristinuskon historia, Edita 2004
-Eeden. 8 : Kirkkohistoria ja kirkkotieto (toim. Simo Heininen, Edita 2003, ss. 69-70
-Kristinuskon historia 2000, osa 2:Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, Weilin + Göös 1999.
Säädyllisestä murhenäytelmästä on tehty myös näytelmä ja elokuva.
Romaanin teeman saat selville elokuvan esittelystä.
http://www.film-o-holic.com/1998-2003/arvostelut/ensi_illat/st/saadylli…
Tässä on Helvi Hämäläisen haastattelu
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040514094110089094
Muuta tietoa Helvi Hämäläisestä:
http://www.yle.fi/teema/ylenavoin/artikkeli.php?id=126
Helvi Hämäläinen on kertonut kirjojensa synnystä teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 2.
Helvi Hämäläisellä ei ole ollut kirjailijanuransa lisäksi muuta varsinaista ammattia.
Kyseessä on enemmän rukous kuin runo. Se löytyy ainakin Ben Alexin kirjoittamasta elämäkerrasta Sören Kierkegaard : ajattelijan elämä. Luvussa Sisäinen elämä Alex sanoo, että Kierkegaardin elämä oli yhtä pitkää rukousta. Rukous on ainut kieli, joka paljastaa ihmisen todellisen identiteetin. Sivulla 69 on muutama muukin rukous.
Teos on saatavilla esimerkiksi Lappeenrannan kirjastosta.
Kirjat poistetaan luettelosta niiden tultua kovin huonokuntoisiksi tai jos ne ovat olleet kateissa pitkään. Ilmeisesti tämänkin teoksen osalta on käynyt näin. Teos on luettavissa ainakin Kansalliskirjaston lukusalissa. Voitte myös jättää teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastossa. Alla ovat tarkat tiedot teoksesta.
Kivioja, Yrjö, Krenatööri numero 88 / [toimittanut] Aune Kivioja. [Jalasjärvi] : [A. M. Kivioja] , 1992 (Vaasa : Vaasa oy. ISBN: 952-90-3888-7 (sid.)
Enontekiön kirjastossa on Yrjö Alamäen kirja Lapin sota ja evakuointi 1944-1945. Kirjan voi saada Tornioon varaamalla
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=dores&previd=avlbs&sesid=1200992…
tai Tornion kirjaston kautta
http://www.tornio.fi/kirjasto/yhteys.htm
Yrjö Alamäki on kirjoittanut myös useita muita kirjoja Tornionlaakson historiasta, joita on useissa lapin kirjastoissa. Tietoja voi selata Lapin kirjaston verkkokirjaston kautta:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1200992737
Edwin Linkomiehen hautamuistomerkin Hietaniemen hautausmaalla on tehnyt kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997).
Lisätietoa Gunnar Uotilasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Uotila
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=1548
Näitä nimien kiinaksi kääntämiseen liittyviä kysymyksiä on tehty aikaisemminkin. Saat annetut vastaukset esille kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi "kiinan kieli" lainausmerkkeineen http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Oheisista linkeistä on sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
