Nuo sanomalehdet on mikrofilmattu ja niitä voi lukea Kansalliskirjastossa (aikaisemmin Helsingin yliopiston kirjasto) pääkirjastorakennuksen lukusalissa, Unioninkatu 36, Tietopalvelu (09)191 22740, sanomalehtisali (09)191 22743. Mikrofilmeistä voinee ottaa valokopioita. Alla ovat sanomalehden luettelointitiedot ja mikrofilmirullien numerot:
Teoksen nimi: Pohjois-Savo
Numerointi: 5.1.1932-31.12.1941
Julkaisija: Kuopio : I. Pasanen , 1932-1941
Ulkoasu: ; fol.
Ilmestymistiheys: Kolme kertaa viikossa
Huomautus: Julkaisija ja ilmestymistiheys vaihdelleet
Aineisto: kausijulkaisu
Kokoelma: KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Sijainti: S
Käytettävissä mikrofilmeinä
Kokoelmissa: 1932-1941 -- ks. mikrofilmirekisteri
--
Masterfilmin...
Hei!
Serranon perheen uusintakierros päättyi 20.4.
Uudet jaksot alkavat kesäkuun alussa jokaisena arkiaamuna klo 9.15, uusinta samana iltapäivänä noin klo 15.40. Jaksot ovat nähtävissä Yle Areenalla viikon ajan tv-esityksen jälkeen.
Lisätietoja: http://ohjelmat.yle.fi/serranon_perhe/etusivu
Turun kaupunginkirjastossa Nykypäivä-lehteä ja Suomenmaa-lehteä säilytetään kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Uutispäivä Demaria (Yhdistynyt julkaisuista: Demari ja Turun päivälehti 1.2.2001) säilytetään yksi vuosi ja kuluva kuukausi. Demaria ja sen seuraajaa Uutispäivä Demaria löytyy myös mikrofilmeinä. Lehtiä ei valitettavasti voi lainata, mutta niitä voi lukea kirjastossa Uutistorilla ja artikkeleista voi ottaa kopioita. Luettavat mikrofilmit pitää tilata edellisenä päivänä Uutistorilta.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy kyseisten lehtien vanhempia vuosikertoja, osa lehtiversioina ja osa mikrofilmeinä. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta https://finna.fi
Kummankin kirjailijan kirjoja on joissakin kirjastoissa myös Suomessa. May Grethe Lerumin kirjoja on ruotsiksi ja norjaksi ja Laila Brendenin ruotsiksi. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
Livets döttrar -sarjaa on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. Hannah-sarjaa on hankittu ainakin Vaasan kaupunginkirjastoon. Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
Journal of Advanced Nursing -lehteä löytyy yliopistokirjastojen kokoelmista. Voimme tilata lehden tai kopion tarvitsemastasi artikkelista kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 6 euroa tai, mikäli kyse on pelkästään artikkelikopiosta, kopioista veloitamme 40 senttiä/sivu. Välitän pyyntösi kaukopalveluosastollemme. Kaukopalvelumme kirjastonhoitaja ilmoittaa sinulle sähköpostitse, kun lehti/artikkeli on noudettavissa.
Otimme yhteyttä Sotkamon kunnankirjastoon. Heiltä kerrottiin, että heidän kirjastossaan ei tällaista lakimiesneuvontaa ole koskaan ollutkaan. Lähin kirjasto, josta löytyy asianajajien maksuton neuvontapalvelu on Kajaanin kaupunginkirjasto. Kevään päivystysajat löydät tästä linkistä: http://213.143.184.82/kirjasto/index.htm
Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Helsingin Sanomista kerrotaan, että ensimmäinen Torsti tietää -palsta ilmestyi 18.10.1998. Samantyylinen Kysy Kirstiltä oli ilmestynyt sunnuntaisin vuodesta 1993 lähtien. Kun Torsti oli aloittanut palstansa, Kirsti ja Torsti vuorottelivat sunnuntain lehdessä. Vuonna 2009 Kirsti jäi eläkkeelle. Sen jälkeen Torstin kanssa on vuorotellut Usko Siskoa -palsta.
Tästä oikeudenkäynnistä ja rikoksesta ei ole tallennettu tietoja tietokantoihin. Oulun kaupunginkirjastossa pidetään yllä aluetietokanta Ostrobotniaa (http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html ), josta löytyy laajasti Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaahan liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, mutta vuosien 93-96 aikana päiväkohtaisia uutisia on tallennettu hyvin vähän.
Tuon ajan paikallislehdistä aihettasi koskevia uutisia kuitenkin varmasti löytyy. Näitä lehtiä (Kaleva, Oulu-lehti, Oulun Sanomat) voi tutkia Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa sekä paperi- että mikrofilmimuodossa (Oulun Sanomat mikrofilminä vain vuoden -93 loppuun). Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa, tai niitä voi saada kaukolainaksi oman paikkakunnan...
Lähinnä mieleeni tulee kaksi teosta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Väkivalta ja itsetuho: miten
tuhokäyttäytyminen syntyy. O 1978 ja Helena Tornberg: Aggressio - vuorovaikutuksen suola. 1997.
(jälkimmäisessä käsitellään väkivallan ehkäisemistä).
Yleensä väkivallasta löytyy paljonkin kirjallisuutta, aihetta on lähestytty eri näkökulmista, on kirjoja perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, huumeiden aiheuttamasta väkivaltaisuudesta jne.
Tuota kirjallisuutta löydät Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, kohdasta AINEISTO, UUSINNAT,
VARAUKSET, klikkaamalla TARKKAA HAKUA, ja sieltä asiasanalla: väkivalta.
Aineistolajiksi kannattaa valita kirja ja kieleksi suomi. Näin löydät paljon teoksia, joista osa vielä
on kaunokirjallisuutta.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008, on heidän oma numerointinsa kolikoille ja seteleille, esimerkiksi vuoden 1963 viiden markan setelin kohdalla on numerointi 135.1 - 135.8 erilaisille rahan painatuksille. Setelistä ei tätä numerosarjaa löydy. Mainitsemasi numero 135.7 on viiden markan seteli vuodelta 1963, jossa rahassa on painettuna Litt.B * ja tämän setelin arvo on 2-15 € kunnosta riippuen.Täältä näet vuoden 1963 setelien eri painokset: https://www.setelit.com/markat/5mk
Kirjassa on kerrottu rahojen arviohinnat, jotka riippuvat siis rahan harvinaisuudesta ja kunnosta. Voit kysyä neuvoa rahojen arvioinnissa myös Pohjois-Karjalan numismaatikoilta. Heillä on kotisivut, josta löytyvät yhteystiedot sekä tietoja rahojen...
Kasvien selviytyminen pitkästä epäsuotuisasta vuodenajasta edellyttää syksyistä talveentumista, jonka aikana muutokset aineenvaihdunnassa parantavat kasvin kykyä sietää pakkasta, routaa ja muita talvisia stressitekijöitä. Varsinkin puilla tärkein talveentumisen käynnistämistä ja ruskan alkamista ajoittava tekijä on valon määrän vuotuinen vaihtelu eli lyhenevä päivä. Valojakso ei kuitenkaan ole ainoa talveentumiseen vaikuttava ympäristötekijä, vaan myös alhaiset lämpötilat edistävät prosessia.
Kausivihannilla lajeilla eli kasveilla, jotka pudottavat lehtensä, ruska on näkyvä merkki talveentumisen käynnistymisestä. Ruskan värit alkavat hehkua, kun lehtivihreä eli klorofylli alkaa hajota. Kasvi kuljettaa lehdistään varteen ja silmuihin...
Näistä kahdesta kirjahyllymallista Lundia on vanhempi tuote. Hyllymallin kehitti ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist 1940-luvun alussa. Hän patentoi keksintönsä, ja pian sitä valmistettiin lisenssillä monissa maissa. Suomessa tuotannon aloitti Lundia Oy vuonna 1948. Nykyään Lundia Oy on osa Sini-konsernia. Lundia-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.
IVAR-hylly tuli IKEA:n valikoimiin vuonna 1968. Sitä on myyty myös nimillä BOSSE, INGO ja UFFE. IVAR-nimen se sai vuonna 1984.
Lähteet:
Lundian verkkosivut: https://lundia.fi/fi/tietoa-meista
IKEA:n verkkosivut: https://www.ikea.com/gb/en/ideas/ivar-the-rebel-that-became-a-hero-pub2…
Sinituotteen verkkosivut: https://sinituote.fi/tietoa-meista/sini-konserni/
Täyttä varmuutta ei ole. Kouvostoliitto on saattanut kehittyä jo 1980-luvulla. Termin symbolina tunnettu Pohjola talo rakennettiin 1976. Linkki Outi Salovaaran Helsingin Sanomien artikkeliin 18.7.2015
Markku Metso on tehnyt 2009 veistoksen nimeltä Kouvostoliitto, Pohjola-talo. Linkki Finna-hakuun
Samana vuonna Viikate teki laulun Kouvostoliiton Laulu, säk. 1.-9. Linkki YouTubeen
Nimeä levitti myös Katariina Artikkeli Kouvolan sanomissa 23.8.2009: Kun asenne ratkaisee : ilmiöksi kehittynyt Kouvostoliitto on lääke Kouvolan identiteettiongelmiin, uskoo Markku Metso. Linkki Finna-hakuun
Termi sai lisäpotkua muutaman vuoden takaisesta vitsistä, jossa Kouvola mustavalkokuvissa ja Kouvola väreissä kirjojen kannet ovat melkein...
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus...
Voisikohan kyseessä olla Romanttinen reitti halki Saksan, kirjoittanut Santeri Levas, ilmestynyt v. 1971? Kirja kertoo seurueen matkustelusta Saksassa ja kuvailee erilaisia historiallisesti tai muutoin kulttuurisesti kiinnostavia kohteita, myös linnoja.
