Hilja Rüutli on käyttänyt salanimeä Helm, Aili
Eestin kansallisbibliografia löytyy tästä linkistä:
http://ester.nlib.ee
Vironkieliset teokset Kuradil ei ole varju, Reziim ja Vägivallamaa ovat lainattavissa Helsingissä Baltia kirjastosta. En ole löytänyt tietoa, että niitä olisi käännetty suomeksi.
Baltia kirjaston yhteystiedot:
Mariank. 8 B
00170 Helsinki
Puhelin: 09/68114321
Uusi Suomi ajalta 1.1.1919-29.11.1991 löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjastosta, toinen kerros mikrofilmihuone. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita, hinta on 0,50 €/kopio.
Pasilan kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Kannattaa varmistaa, että kyseinen mikrofilmi löytyy paikanpäältä, puh. 09-31085426 lehtialue.
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Etsimääsi Maj Fantin teosta "Att bli mamma till sin mamma" ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa sitä näyttää olevan yksi kappale. Opiskelijakirjaston kokoelmat ovat kaikkien tiedonhaluisten vapaasti käytettävissä. Teosta ei voi tilata kaukolainana HelMet-kirjastojen kaukopalvelun kautta, koska se löytyy pääkaupunkiseudulta tieteellisestä kirjastosta.
Allaolevassa linkissä on tarkemmat tiedot opiskelijakirjaston sijainnista ja aukioloajoista.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Kysymääsi kirjaa ei näytä löytyvän Mänttä-Villpulan kirjastosta, mutta sitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän...
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Tilastokeskuksen Elinolot-sarjasta löytyy tietoa; sarjan uusimpia tilastoja löytyy parhaiten Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (verkko-osoite http://www.kki.likes.fi/html/tervetuloa.html) on tutkinut aihetta ja teoksessa "Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi" on sivulla 77 taulukko erään tutkimuksen tuloksista. Sivulla http://www.slu.fi/aikuiset.faktoja on referoitu useita tutkimuksia ja sivun lähdeluettelo on mielenkiintoinen. Sivulla http://ffp.uku.fi/gradut/Hakkarainen.html on viittaus erääseen aihetta tutkineeseen graduun.
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on...
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Opettajien työn kuormittavuudesta, stressistä, uupumuksesta... on kirjoitettu todella paljon 1990-luvulla. Aiheesta löytyy sekä kirjoja että lukuisia artikkeleita. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokannasta "Plussasta" http://www.libplussa.fi
löydät ainakin seuraavat nimekkeet:
1)Salo, Kari: "Opettajien työstressi--työn, stressin ja terveyden seurantatutkimus 1983-1991". Jyväskylän yliopisto, 1993. ISBN 951-680-966-9.
2)Mäkinen, Kalevi: "Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa". Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4460-4.
3) "Hyvinvointi opetustyössä". Työturvallisuuskeskus, 1999. ISBN 951-810-115-9.
4) Erätuuli, Matti: "Miksi häiritset minua : 2. osa--Opettajan näkökulma...
