Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Myllypuron mediakirjastossa voi digitoida kyseisiä videoita, jos asiakas tuo mukanaan oman kameran. Digitointiajan voi varata puhelimitse tai käymällä paikan päällä.
Myllypuron mediakirjasto:09 310 85092
Kiviparintie 2
00920 Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Löydetyt henkilöllisyyspaperit kannattaa toimittaa poliisille. Erityisesti passit, vanhentuneetkin, voivat vääriin käsiin joutuessaan päätyä rikolliseen käyttöön.
Ks. poliisin sivut:
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
Räkköläinen-sukunimi on esiintynyt Kaukolassa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Parikkalassa ja Räisälässä. Valkjärven Räkkilän talossa on mainittu 1600-luvulla sukunimi Bräcki. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole, mutta sillä saattaa olla yhteys Rakkolainen-nimeen, josta on tietoja Etelä-Karjalasta 1500-luvulta alkaen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava 2000)
Lastenkirjastonhoitajat suosittelevat ns. JOJO-hyllyä (HelMet kirjastojen tuntema termi) eli helppolukuisia nuortenkirjoja.
Esimerkiksi Tuula Kallioniemen kirjat Risteys ja Pako. Molemmissa alle 150 s, napakkaa tekstiä, isot tarinat jotka pääsevät heti vauhtiin.
Myös Katariina Romppaisen "Sori vaan, se on totuus" ei turhia aikaile vauhtiin lähtiessä. (Listan kolmonen)
Tässä vielä helppolukuisten lista:
Brian Selznick: Hugo Cabret
Antti Halme: Metalliveljet -sarja
Tuija Lehtinen:
• Pesää!
• Traktori
• Tyttö elää kesäänsä
• Piiitkä jäähy
Katariina Romppainen: Sori vaan, se on totuus
Hellevi Salminen: Hello, I love you
Terhi Rannela: Yhden promillen juttuja
Kirsti Kuronen: Paha puuska
Mimmu Tihinen:
• Virkkusen viisitoista valetta
• Virkkunen...
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Kirjasta löytyy useita painoksia kirjastoissa, mm.
Ancrene Riwle : the English text
Painos: Repr.
Julkaisutiedot: London 1959
Sarja: Original series / Early English Text Society ; 232)
Sijaintitiedot Finna.fi;stä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ancrene+riwle&type=AllFields
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirja:
Hilamaa: Musta syke (esim.s. 23 Soulin kulta-aika, s.65 Sykettä souliin, myös löytyy James Brownista artikkeli).
Netistä löytyy seuraavasta osoitteesta englanninkielellä soulista ja sen alalajeista http://www.allmusic.com/
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokannoista ei löytynyt aineistoa jääkiekkoilijoiden vammoista, mutta tehtyäni tiedonhaun Googlella sain hakusanalla jääkiekkovammat vastaukseksi 60 sivustoa, joilla on paljonkin materiaalia vammoista. Esimerkiksi Likesin sivuille on koottu tutkimusprojektin "Jääkiekkotapaturmat Suomessa. Seurantatutkimus jääkiekkovammojen esiintyvyydestä, syntymekanismeista, hoidosta ja ehkäisystä" 25 julkaisua ko. aiheesta. Sivun osoite on:
http://www.likes.fi/fi/tutkimus/jaakiekko.html
Sivulta löytyvät mm. seuraavat viitteet:
Mölsä J, Taimela S, Kujala U: Jääkiekkovammoja voidaan vähentää. Valmennus & Kunto 2: 1994.
Mölsä J, Kujala UM, Näsman O, Taimela S: Knee injuries in ice hockey. 3rd Scandinavian...
NAMSA, The Nato Maintenance and Supply Agency, on perustettu vuonna 1958 hoitamaan puolustusliiton yhteisiä huoltosopimuksia ja hankintoja. Se järjestää myös varaosahuoltoa, antaa teknistä tukea ja solmii sopimuksia eri asejärjestelmien ylläpidosta. Sen päätehtävänä on auttaa NATOn jäsenmaita organisoimaan toiminnalliset valmiudet erilaisille ase- ja varustelujärjestelmille. NAMSAa tarvitaan, kun kaksi tai useampia jäsenmaita käyttää samaa palvelua, operoi samaa asejärjestelmää tai päättää hankkia sellaisen. Yhteen liittyvät maat saavat järjestää hankinnan ja huoltosopimukset itsenäisesti, mutta usein on edullisinta pyytää NAMSAn apua. Suuri osa tarvittavista huoltopalveluista on ulkoistettu. NAMSA sovittaa jäsenmaiden tarpeet yhteen ja...
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet - aineistohaulla (http://www.helmet.fi/) on mahdollista saada viitelista tiettyyn kirjastoon tulevista lehdistä.
Hakutavaksi kannattaa valita opastetusta hausta "sanahaku", jolloin hakua voidaan rajata mm. materiaalin (aineisto -> lehdet), kielen ja kirjaston perusteella. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanoja esim. talouselämä, yritykset tai liiketalous, jos haluaa ko.aihealueisiin liittyviä lehtiä. Jos haluaa nähdä johonkin tiettyyn kirjastoon tulevat kaikki lehdet, niin rajauksiksi riittävät aineistorajaus (lehdet) ja kyseinen kirjasto. Hakusanaksi riittää kaksi tähteä (hakusanojen katkaisumerkki).
Lehtien julkaisutietojen alapuolella on linkki verkkojulkaisuihin (Napsauta linkkiä:)....
Tässä muutamia ehdotuksia:
Mirja Mäkelä on julkaissut tänä vuonna Runoisa nimisen albumin. Mäkelän aiempi levy ilmestyi vuonna 2003. Runoisa levy on "luokiteltu" HelMet-verkkokirjastossa jazz-levyksi, mutta toisaalla sen mainitaan olevan genreltään Folk/World.
http://meteli.net/levy/13175
Tiina Kallionpään esikoislevy Lady Day.
http://www.tiinakallionpaa.com/page6.php
Molemmat levyt ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search*fin?/Xjazz+suomi&searchscope=3&m=&l=&b=&SOR…
Hilja Rüutli on käyttänyt salanimeä Helm, Aili
Eestin kansallisbibliografia löytyy tästä linkistä:
http://ester.nlib.ee
Vironkieliset teokset Kuradil ei ole varju, Reziim ja Vägivallamaa ovat lainattavissa Helsingissä Baltia kirjastosta. En ole löytänyt tietoa, että niitä olisi käännetty suomeksi.
Baltia kirjaston yhteystiedot:
Mariank. 8 B
00170 Helsinki
Puhelin: 09/68114321
Uusi Suomi ajalta 1.1.1919-29.11.1991 löytyy mikrofilmattuna Pasilan kirjastosta, toinen kerros mikrofilmihuone. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita, hinta on 0,50 €/kopio.
Pasilan kirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Kannattaa varmistaa, että kyseinen mikrofilmi löytyy paikanpäältä, puh. 09-31085426 lehtialue.
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
