Muuttuneen nimen voi vaihtaa kirjaston asiakasrekisteriin missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, josta käy ilmi uusi nimi. Internetin kautta nimenmuutosta ei voi ainakaan toistaiseksi tehdä, eikä nimenmuutos kirjaudu automaattisesti kirjaston asiakasrekisteriin.
Vantaan kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät osoitteesta http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_.
Haluatko tietää jonkin tietyn kirjaston äänikirjavalikoimasta? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana nimittäin hyvin monia kirjastoja.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston äänikirjavalikoimaa pääsee katsomaan osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa pääsivulla kohtaa ”Muut hakutavat”. Valitse pudotusvalikosta ”Valitse hakutapa” sitten hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita hakukenttään ”äänikirjat” (siis ilman lainausmerkkejä). Sitten paina vain hae ja saat pitkän listan äänikirjoista. Tosin mukana ovat vielä kaikenkieliset äänikirjat.
Jos haluat rajata hakua vielä tarkemmin, klikkaa edellä kerrotun jälkeen ylhäällä keskellä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Sieltä voi valita rajauksen...
Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau.
Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi .
Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Lintujen talviruokinta on koko talven projekti. Lintuharrastuksen 101 kultaista sääntöä -niminen kirja (tekijät Marcus Schneck ja Pertti Koskimies, 2010) vastaa kysymykseen näin: "Linturuokinnan ehdoton sääntö kuuluu: missä se on kerran aloitettu, sitä täytyy jatkaa kevääseen." Ruokinta tulee aloittaa lumien tullessa ja sitä jatketaan lumien sulamiseen saakka.
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta.
Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
Kirjastojen kokoelmissa on runsaasti erilaisia piirustusoppaita. Esimerkiksi mangan ja sarjakuvien piirustusoppaita on aivan alkeista lähtien. Lisäksi oman kiinnostuksen mukaan voi valita oppaita, joiden avulla voi opetella mm. anatomian, asetelmien tai maiseman piirtämistä.
Laitan tähän listan muutamista HelMet-kirjastoista löytyvistä oppaista, jotka sopivat milestäni myös nuorelle aloittelijalle. Lisää teoksia voit etsiä HelMet-hausta, www.helmet.fi (hakulause: piirustus oppaat) tai suoraan kirjaston hyllystä (kysyä neuvoa henkilökunnalta).
Coope, Katy,Manga : hahmojen suunnitteluopas, Sangatsu Manga, 2006.
Cowan, Finley, Piirrä ja maalaa fantasiahahmot, Readme.fi, cop. 2009.
Gray, Peter, Näin opit piirtämään, Gummerus, 2011.
Piirtäjän...
Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä.
Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta.
Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta...
Etsimäsi kirja voisi olla Bengt Anderbergin Satu pienen pienestä tytöstä. Se on ilmestynyt Lasten parhaat - kirjakerhosarjassa vuonna 1994, kuvitus on Jan Mogensenin ja suomennos Leena Järvenpään.
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”....
Holding- eli kiinnipitoterapiasta on kirjoitettu seuraavia teoksia:
- Aurela, Anneli: Käytöshäiriöisten lasten ja nuorten kiinnipitohoito 1995
- Aurela, Anneli: Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana 1998
- Keating, Kathleen: Halataan taas 1995
- Keating, Kathleen: Pieni halauskirja 1994
- Lehtonen, Saara: Terapeuttisen kiinnipidon merkitys 1996
- Prekop, Jirina: Olisitpa pitänyt minusta tiukasti kiinni 1993
- Welch, Martha G.: Syliaika.
Aleksi-artikkelitietokanta antoi seuraavat viittaukset:
- Pikkutyrannit tarvitsevat rakkauden lisäksi selvät rajat; Uusi nainen, 1999, nro 4
- Onko teilläkin päiväkodissa tyranni?; Lastentarha, 1998, nro 2
- Syliin mahtuu monenlaisia tunteita; Vauva, 1996, nro 9.
Internetistä voi hakea aiheesta tietoa mm...
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
HE 120/1994 vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi löytyy eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi/ -> Asiat ja asiakirjat -> Asioiden käsittelyvaiheet, josta aukeavaan hakulomakkeeseen kohtaan Asiain tunnus HE 120/1994. Klikkaamalla Suorita haku -painiketta avautuu hallituksen esityksen käsittelyvaiheet -sivu, jossa on myös linkit käsittelyn asiakirjoihin.
540/1995 Maakaari löytyy Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi/
Muuta lainvalmisteluun liittyvää aineistoa:
Tekijä(t): Maakaarityöryhmä
Nimeke: Maakaarityöryhmän mietintö 16.6.1993
Julkaistu: Helsinki : [Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto], 1993
Tekijä(t): Maakaaritoimikunta
Nimeke: Maakaaritoimikunnan...
Ymmärsin kysymyksenne niin että haluatte lukea Etelä-Suomea mikrofilmiltä, ette mikrofilmata sitä.
Etelä-Suomen mikrofilmit ovat k.o. alueen maakuntakirjastossa Kouvolassa, eivät Turun kaupunginkirjastossa. Kaikki kirjastot eivät lainaa mikrofilmejään, mutta voitte käydä tekemässä kaukopalvelutilauksen lähimmässä kirjastossa ja pyytää Etelä-Suomen mikrofilmin luettavaksi Turun kaupungin pääkirjastossa. Mikrofilmiä voi täällä kopioida. Jos filmiä ei lainata voitte vaihtoehtoisesti tilata kaukopalveluna määrättyjä artikkeleita mikrofilmikopioina.
Kaukopalvelu ja kopiot ovat maksullisia.
Turun Yliopiston kirjastolla on kokoelmissaan lehti Etelä-Suomi 25.4.1953. Lehden saa vain lukusalikäyttöön eikä sitä voi kopioida.
Brasiliassa on yleisiä kirjastoja, viimeisimmän Statesman's yearbookin mukaan niitä on kaikkiaan 2739 kpl. Määrä ei ole kovin suuri, kun asukkaita maassa on yli 170 miljoonaa ja aikuisista lukutaidottomia n. 15 %. Eniten kirjastoja on kaupunkialueilla, joten köyhä maaseutuväestö on suureksi osaksi kirjastopalvelujen ulottumattomissa. Maan eteläosissa, esim. Rio de Janeiron ja São Paulon alueilla kirjastoja on enemmän, ja ne ovat paremmin varustettuja kuin pohjoisosissa olevat. Parhaat kirjastot ovat osavaltioiden pääkaupungeissa, ja näillä on yleensä myös sivupisteitä lähiympäristössä. Lastenkirjastot ovat usein erillään aikuisille tarkoitetuista kirjastoista.
Brasilian kirjastolaitoksesta ei ole olemassa juuri mitään tietoa suomen...
Perinteinen suomalainen joulupöytä on kuvattu useaan julkaisuun, mm. seuraavista kirjoista löytyy kuva perinteisistä jouluruoistamme:
- Joulun herkut, Valitut palat 1996, ISBN 9515842190
- Tervetuloa joulu, Valio 1981, ISBN 9519572902
Sekä Googlen että Altavistan kuvahausta löytyy lisää kuvia hakusanalla joulupöytä.
