Tässä muutamia hyviä tietokirjoja, joista voit aloittaa:
Venturo, Piero & Ceserani Cian Paolo: Kreeta, tarukuningas Minoksen saari. WSOY 1985. ISBN 951-0-13394-9.
Levanto, Marjatta: Taivaallinen tungos - kuvia muinaisista myyteistä. Teksti Marjatta Levanto, kuvitus Julia Vuori. Otava 2001, ISBN 951-1-17296-4
Laine, Vesa: Hermes -- antiikin lukemisto. WSOY 1988.
ISBN 9510216763 |
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita. WSOY 1984 (sarja: Maailman taruaarteet - Kreikka) : ISBN 951-0-12748-5
Bellingham, David: Kreikan mytologia. Gummerus 1990. ISBN 951-20-3599-5
Hauska satukirja aiheesta on Elina Karjalaisen Uppo-Nalle ja merikarhun tytär. WSOY 1990 : ISBN 951-0-16407-0.
Nuortenkirjan aiheesta on kirjoittanut Liisa...
Kenkäaiheisia runoja (tai runoja, joissa jalkineet ovat jollain lailla mukana):
Arnold Eidslott: Hylätty silmänräpäys (teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900- luvun Euroopassa, s.169)
Matthias Johannessen: Jokapäivänrunoja: 9 (teoksessa Ja tunturin takaa kuulet – Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa, s. 120)
Tuntematon tekijä: Kengät on tehty sopimaan jalkoihin (teoksessa Yön häntäluu: maailmanrunouden antologia, s. 80)
K’o-chiu Chang: Kevätyö sävelmään ”Punaisiksi kirjaillut kengät” (teoksessa Virralla, s. 43)
Gertrud von Le Fort: Minä viskaan pois äärellisen (teoksessa Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, s. 77)
Eva-Stina Byggmästar: Täytän saappaat vedellä (teoksessa Etupainoinen...
Senja on karjalainen muoto Kseniasta (vieras), Suomen almanakassa 24.1. v:sta 1950. Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle suomeen.
Senna juontuu Crescentiasta, virossa myös Eugenian, Ksenian ja Johannan kutsumamuoto. Sennalla ei ilmeisesti ole omaa nimipäiväänsä almanakassa, mutta eräs tapa on viettää sitä 23.12. Sennin nimipäivänä. Crescentia (latinaksi kasvu varttuminen) on naispuolinen vastine miehennimi Crescens (...
Onkohan kysymyksessä Aale Tynnin runo Itämainen satu?
Runo alkaa:
Tuhat sielua ruumiitonta
minut vartoen piirittää,
ja ruumiini kätkee monta,
oi, monta elämää.
Syvin, väkevin ihmetyksin
minä lapseni nähdä sain:
sinä synnyit, sinä yksin,
sinä joukosta miljoonain...
Tämä runo löytyy kokonaisuudessaan mainitsemastasi Tynnin teoksesta sekä hänen Kootuista runoistaan.
Perhekirjat kustantamo kertoo kirjan kansitekstissä nän: "Työmiehen vaimo on Canthin tunnetuimpia ja yhteiskullasisesti radikaaleimpia teoksia. Sen päähenkilö menee naimisiin huonoksi aviomieheksi osoiitautuvan miehen kanssa. Teksti kritisoi vahvasti sekä alkoholia, että miesten valta-asemaa avioliitossa."
Esim. lukupiiriblogi koulukirjastonhoitajat kuvailee Canthin työmiehen vaimon tapahtumia hyvinkin tarkasti. https://koulukirjastonhoitajat.wordpress.com/2019/03/07/minna-canth-tyomiehen-vaimo-wsoy-1885-2017/
Parhaan käsityksen juonesta saa tietenkin lukemalla tai kuuntelemalla näytelmän itse. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6miehen%20vaimo__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Az...
Jos haluat yhdistää jo olemassaolevaan Google-tiliisi uusia Gmail-osoitteita, mene sähköpostiisi ja valitse oikeassa yläkulmassa näkyvä värillinen pallukka, jossa näkyy nimikirjaimesi. Klikkaa sitä ja valitse "lisää tilejä".
Jos haluat luoda kokonaan uuden tilin, toimi näin:
Mene osoitteeseen gmail.com
Klikkaa "Luo tili" ja valitse käyttötarkoitus, esim. "henkilökohtaiseen käyttöön"
Syötä etu- ja sukunimesi ja klikkaa "seuraava"
Syötä syntymäaikasi ja sukupuolesi, klikkaa "seuraava"
Luo itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnus on se sähköpostiosoitteen osa, joka tulee ennen @-merkkiä. Jos valitsemasi tunnus on jo käytössä jollakulla toisella, kokeile erilaista kirjoitusasua. Voit esimerkiksi...
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikkojen kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Eri postimerkkiliikkeistä löytyvät parhaat asiantuntijat arvioimaan postimerkkikokoelmien arvoa. Internetosoitteesta www.filatelia.net/linkit/index_link_fin.html löytyy lista useasta kotimaisesta postimerkkiliikkeestä. Lisäksi alan kirjoissa ja lehdissä on hyödyllistä tietoa. Tällaisia ovat esim. Norma-postimerkkiluettelot ja Suomen Postimerkkilehti.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias...
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi , valitse Anna-Leena alavetovalikosta kohdasta Valitse kirjailija . Tietokannassa on tietoja itse kirjailijasta, hänen tuotannostaan sekä viitteitä häntä käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin. Joihinkin artikkeleihin on suorat linkit viitteistä. Samoin sieltä löytyy linkki mm. Otavan kirjailijatietokantaan, jossa on hyvä esittely Härkösestä sekä kattava bibliografia. Kirja-arvosteluja löydät Kirja-arvosteluja-lehdestä sekä Aleksi-tietokannasta hakusanalla Härkönen Anna-Leena. Molempiin pääset käsiksi kirjastoissa. Kirjailijakuvia (osa 16) video käsittelee Härköstä. Video löytyy ainakin Turun kaupunginkirjastosta. Kirjastot.fi kysy...
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee...
Pentti Lempiäisen kirjoittamassa Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) kerrotaan nimestä Kiia/Kia seuraavaa: Kiia on 1990-luvun jälkipuoliskolla yleistynyt nimi, josta tavataan myös lyhennelmä Kia. Alkuaan kyseessä on lyhennelmä kia-loppuisista miehennimistä kuten Malakia, nykyään sitä annetaan tytöille, jollaisena se voi olla lyhentymä kia-päätteisistä naistennimistä kuten esimerkiksi Eudokia. Suomen ruotsinkielisen väestön parissa Kia on myös lyhennelmä Kristiina-nimestä.
Nimestä Eudokia samainen teos kertoo: Eudokia (kreikaksi hyväntahtoinen), kirkollisessa perinteessä keisari Trajanuksen ajan vainoissa 100-luvulla surmattu, Syyrian Heliopoliissa syntynyt naismarttyyri. Rinnakkaismuoto Eudoksia, Eudoxia (kuuluisa, kunnioitettu) tunnetaan...
Kuvia 1970-luvun muodista löydät Googlen kuvahausta hakusanoilla: fashion 70’s.
Suomenkielisiä kuvauksia 70-luvun muodista voit lukea mm. seuraavilta verkkosivuilta:
http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/nuoriso/70muoti1.htm
http://plaza.fi/ellit/tyylinmetsastajat/oppaat/kauneusihanteet-1960-70-…
Muodin historiasta on kirjastoissa saatavilla myös kirjallisuutta. Tässä muutama vihje 70-luvun muotia käsittelevistä kirjoista:
-Täältä tulee nuoriso!: 1950-79, toim. Kai Häggman, WSOY 2006
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1970s, Thames and Hudson 1997
-70s fashion/vintage fashion and beauty ads, ed. Jim Heimann, Taschen 2006
Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala
Sukunimet
Otava 2000
Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Keinu liikahti enää silloin tällöin mutta Elinan kasvoilla viipyi hymy yhä hänen kuunnellessaan laulua radiosta.
Mies Lapin kerran tahtoi sen tulla tuntemaan,
kuin syvä olla mahtoi tuo järvi Turjanmaan.
Köys katkes, laulu kuultihin:
Niin syvä on kuin pitkäkin.
Sen koommin mittaamatta on järvi Inarin.
Aimo on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1908, mutta lappalaisena miehennimenä se on tavattu jo 1500-luvulla. Suomalaiseen nimistöön Aimon toivat Lapissa toimineet papit ja muut virkamiehet. Aimo-sanan merkitys on kielitoimiston sanakirjan mukaan 'kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, (aika)moinen, iso, runsas'. Oletettavasti myös saamen áibmu 'ilma, maailma, olotila' kuuluu samaan yhteyteen.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa A-K. 2006.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Kaarina Helakisan runo "Iltalaulu Riikalle" löytyy esim. seuraavista teoksista:
Helakisa, Kaarina: Posetiivi (WSOY, 1976)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988)
Helakisa, Kaarina: Niille joilla on nauravat korvat: valitut runot (Otava, 2008)
Näissä kaikissa runon nimenä on "Iltalaulu Riikalle".
Vasa Adressbok vuodelta 1898-1899 kertoo, että kauppa sijaitsi "Thiléns gård vid salutorget". Thiléns gård puolestaan sijaitsi osoitteessa Vaasanpuistikko 11. Samassa osoitekirjassa on muuten kaupan kokosivun mainos.
