Vastaus kysymykseesi selviää Tilastokeskuksen Oppilaitostilastoista, koulutuksen keskeyttämistilastot löytyvät sivulta: http://tilastokeskus.fi/til/kkesk/index.html
Ammatillisen koulutuksen keskeytti kokonaan 10.7 % opiskelijoista (noin 12 500 opiskelijaa) lukuvuonna 2003-2004.
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Hattulan kirjaston kokoelmissa Mambo kings –elokuvaa ei ole. Se on tulossa muutamiin kirjastoihin (http://monihaku.kirjastot.fi/) : ainakin Rovaniemelle, Joensuuhun, Kouvolaan ja Hämeenlinnaan. Halutessasi voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kyllä VR:lle voi lähettää palautetta. Tosin palautesivulla sanotaan: "Vaikka kaikkiin palautteisiin emme voikaan vastata henkilökohtaisesti, jokainen mielipide auttaa meitä toimintamme kehittämisessä." Mutta jos nimenomaan pyydät palautteessasi vastausta, uskoisin, että siihen myös vastataan.
VR:n palautelomake löytyy osoitteesta http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm
VR:n yhteystietosivulla
( http://www.vr.fi/heo/fyhteystiedot.htm ) todetaan myös seuraavaa:
Voit myös soittaa meille, p. 0307 21 173 (ma-pe klo 9.00-15.00) tai lähettää palautetta postitse osoitteeseen:
VR Osakeyhtiö
VR Henkilöliikenne
Eteläinen asemakatu 2 A
11130 Riihimäki
Kannattaa siis kertoa asiasta suoraan näille tahoille.
Duke Ellingtonin versio Griegin Solveigin laulusta löytyy cd-levyltä Ellington, Duke: Three suites (Columbia 4679132). Tätä cd-levyä ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa eikä muissakaan Piki-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Cd-levy on saatavissa Helsingin, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Kokkolan kirjastoista. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi. Jos olet Tampereen kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä kaukolainatilauksen myös verkon kautta (ks. http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm ).
Fennica - Suomen kansallisbibliografia, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi sisältää tiedot mm. kaikista Suomessa ilmestyneistä kirjoista. Sieltä ei löytynyt viitettä Tsertkovin toimittamasta Thoughts of life-teoksen suomennoksesta.
Hain Tsertkovin toimittamaa Thoughts on life-teosta myös WorldCat-tietokannasta, joka on maailman suurin bibliografinen tietokanta, mutta kyseinen teos ei siellä esiinny.
Leo Tolstoin suomennetut teokset voi tarkistaa yllä mainitusta Fennica-tietokannasta. Kirjoita hakusanoiksi Tolstoi Leo ja valitse hakutyypiksi tekijähaku.
Luettelosta näkyy mm., että Tolstoilta on suomennettu sarja mietekirjallisuuden luokkaan kuuluvia teoksia nimellä Joka päiväksi: elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta...
Tekijänoikeuslain 2 luvun 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P12
Laki sallii siis kirjastosta lainatun äänikirjan muuntamisen mp3-formaattiin mutta tämän kopion voi tehdä vain yksityiseen käyttöön ei suurelle joukolle.
Muita tapoja yhden ja saman äänikirjan saaminen monen käyttöön ei laillisesti ole.
Kyseessä on kirjailija Camilla Läckberg ja hänen teoksensa Tyskungen. C. Läckbergin teoksista on suomennettu kolme: Jääprinsessa, Kivenhakkaaja sekä Saarnaaja. Tyskungenia ei ole vielä suomennettu. Kirjoja löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi useista kirjastoista.
Sain tulokseksi 53 eri kirjan suomennosta. Haettaessa tietoa kirjailija Catherine Cooksonin kirjojen suomennoksista, saa luettelon, jossa on mukana mm. joidenkin kirjojen toiset tai kolmannet painokset sekä pokkariversiot kirjoista. Nämä on tietenkin luvuista vähennettävä, ja suomennosten määrä on kaikkiaan varsin suuri. Luku perustuu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Gummerus-kustantamon tietoihin.
https://finna.fi
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Hämeenlinnan pääkirjaston tutkijanhuoneen voi varata päiväkäyttöön (maksu 5 euroa) kirjaston aukioloaikoina. Varustuksena on tietokone (Windows XP, Microsoft Office 2003 Word, Excel, Powerpoint, internet-yhteys) sekä tulostusmahdollisuus. Varauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelusta puh 03-621 2598. Maksu peritään tietopalvelupisteessä huoneen avainta haettaessa.
Kirjassa Aina uusi muisto: kirjoituksia menneen elämisestä meissä (toimittaneet Katarina Eskola ja Eeva Peltonen, 1997) kirjoittaa Maria Koskijoki artikkelissaan Esine muiston astiana "muistoarvoltaan merkityksellisistä esineistä".
Tästä kirjasta löytyy aiheestasi muutenkin tietoa, ja myös lisää lähteitä. Kirja on Seinäjoen pääkirjaston kokoelmissa:
https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=13274…
Nurmon kirjastosta löytyy myös kirja aiheeseesi liittyen:
Rakkaat ja tarpeelliset tavarat : vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö / Minna Vaininen, Pirkko Routasalo, Timo J. Virtanen (1999)
Mm. muistoesineitä käsittelee myös alla mainittu opinnäytetyö. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
- Kuvista...
Porakoneita ei voi varata netitse, mutta puhelimitse varaaminen onnistuu. Lainattavia porakoneita on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta, yksi Etelä-Haagan ja toinen Pohjois-Haagan kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Haanojan kirjaston lastenosastolla voi kuunnella cd-levyltä ja c-kasetilta musiikkia ja äänikirjoja. Haanojan kirjaston cd-levykokoelma on hyvin pieni. Aikuisten puolella on etupäässä maailmanmusiikkia ja jokunen pop-musiikkilevy. Lasten puolella on lastenlauluja cd-levyinä.
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien.
Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan...
