Ainakaan Helsingin kaupunginkirjasto ei käsittele aineistoa syöpäläisten varalta. Suojakseen kirjat saavat muovituksen, mutta sen tarkoitus on lähinnä suojata kirjaa kulumiselta ja likaantumiselta. Likaiset ja kastuneet kirjat poistetaan kokoelmasta. Puhtaat ja kuivat kirjat tuskin kovin houkuttelevat hyönteisiä. Kirjastossa ei nähdä tuhohyönteisiä kovin mainittavana vaarana.
Kysyimme käännöstä muutamilta tuotantoyhtiöiltä, saimme seuraa käännökset:
dialogilista
dialogilista (lähinnä aikakoodillinen)
prikkauslista tai aikakoodattu lista
Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään...
Paras lähde on CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio), joka on Youth in Action -ohjelman kansallinen toimisto Suomessa. Heidän sivuiltaan löytyy runsaasti tietoa ja lähteitä:
http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action
Yksi opinnäytetyö löytyi:
Hauskuutta ja haasteita : tutkimus ryhmänvetäjyydestä Youth in action -ryhmätapaamisissa / Ossi-Pekka Ollikainen ja Jenni Peräaho. (AMK-opinnäytetyö : Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tornion koulutusyksikkö, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 2008)
Nuorisotyö-lehdestä löytyy myös artikkeleita aiheesta
- Miksi kansainvälistä yhteistyötä tehdään? (2010, nro 3, s. 14-15)
- Haussa yhteiseurooppalainen nuorisotyön käsite / Eeva Sinisalo-Juha...
Tampereen kaupunginkirjastossa varausmaksu 1 € (muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta kuljetettava seutuvaraus 2 €) peritään jokaisesta varattavasta kirjasta (äänitteestä, elokuvasta jne.) erikseen. Esimerkiksi varattaessa viisi kirjaa kerrallaan on varausmaksun suuruus 5 €.
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 13 - 18 (syksyllä 2013 11.9. - 11.12.2013).
Voit toki muinakin aikoina lukea varastossa säilytettäviä, ei-lainattavia lehtiä Pasilan kirjaston lehtialueella. Etsimääsi lehteähän ei saa kotilainaan. Lehdet tilataan sinulle varastosta odottaessasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Hei!
Kysyin vastausta YLEn tietopalvelusta. Leena Korsumäki vastasi näin:
Ohjelmaa on esitetty 1985 (ensilähetykset) neljä osaa nimellä Kadonnut norsu. Neljännen osan aiheselosteesta löytyi tieto "Animaatio
Nusku-nimisestä tytöstä ja hänen norsustaan, jonka norsukateellinen kaveri pienentää kirpun kokoiseksi."
Tämä näyttäisi olevan ihan kotimaista tuotantoa, mutta ei Ylen omaa.
Tuotanto on Ateljé Seppo Putkisen (http://mattijamiisu.fi/tuotannot.htm).
Tämä onnistuu esimerkiksi asentamalla koneeseen Mozilla Thunderbird –sähköpostiohjelma (http://www.mozilla.org/fi/thunderbird/). Kirjaudu Thunderbirdin kautta Outlook.com -tilillesi ja lataa sieltä viestit Thunderbirdiin. Thunderbirdistä viestit pystyy tallentamaan helposti omalle koneelle, kun klikkaa viestejä hiiren oikealla painikkeella ja valitsee Tallenna nimellä.
Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt".
Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!"
Lähteet:
Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227.
Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92.
http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
Biologien mukaan tosiaan tilhien maksa polttaa alkoholia hyvin tehokkaasti, eikä myöskään luonnonoloissa pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi.
Ainakin tilhien ja muidenkin lintujen syksyinen ikkunoihin törmäily selittynee sillä, että niitä on runsaasti syksyllä pihapiirissä itseään talven varalle lihottamassa. Mahdollisesti heijastuva lasipinta saa ne luulemaan reittiä esteettömäksi. Ikkunaan törmännyt, pökkeröinen lintu saattaa käyttäytyä humaltuneen oloisesti. Keväällä ja kesällä linnut löytävät ruokaa muualtakin kuin läheltä ihmistä, eivätkä ole pihoilla törmäilemässä.
Emme onnistuneet löytämään käsikirjoituksta tai muuta kirjallista versiota tästä leikistä tai näytelmästä. Netistä löytyy tosiaan eri variaatioita siitä, mutta varsinaista painettua teosta ei löytynyt.
Kauko Valta Ylänteen kirjassa Oma näyttämö: 50 uutta pikkunäytelmää (1961) on Karhunmetsästys-niminen näytelmä, mutta se on Hölmöläissatuihin perustuva, eikä vaikuta samalta kuin kysymäsi. Myöskään kirjaston seuraleikkikirjoista sitä ei löytynyt.
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut
Laulajan laulu on Eino Leinon runojen kokoelmasta Sata ja yksi laulua, joka julkaistiin vuonna 1898.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.p…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
