Valitettavasti aihettasi tarkasti vastaavaa kirjallisuutta en löytänyt. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy Aleksi-lehtitietokannasta. Aleksi on käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Kuitenkin etsiessäsi artikkeleita käytä autojen ajotietotekniikkaan liittyviä tarkempia ilmaisuja,kuten ' autot ja navigointilaitteet' tai ' abs' (tarkoittaen abs-jarrujärjestelmää) tai muuta tarkempaa nimitystä tietylle auton ajotietokonelaitteelle ( erilaiset turvalaitteet, ilmastointijärjestelmät, vaihteisto, multiplex-tekniikka).
Suomen Autolehdestä voisi löytyä lisää tietoa aiheestasi. Lehden internet-osoite on http://personal.inet.fi/koti/satl/lehti.html.
Veli, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on velipuoli. Samoin sisar, jonka kanssa vain toinen vanhemmista on yhteinen, on sisarpuoli.
Kahden serkun lapset ovat keskenään pikkuserkkuja, heillä on yhteinen isoisoäiti ja isoisoisä. Pikkuserkkua sanotaan myös toiseksi serkuksi. Tästä kaukaisempia, mutta toisiinsa samassa suhteessa olevia sukulaisia ovat kolmas serkku, neljäs serkku ja niin edelleen. Nykysuomen sanakirjan mukaan joskus myös pikkuserkku-nimitystä käytetään yleisemmin kaukaisista sukulaisista.
Lähteet:
Suomen kielen perussanakirja (1994)
Nykysuomen sanakirja (1992).
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
Teoksen uutta painosta ei ole vielä ollenkaan saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Plussa-järjestelmä), vaikka perustiedot näkyvät. Valitettavasti ilmoitus "ei lainattavia kappaleita" on harhaanjohtava. Se ei tarkoita että ei-lainattavia kappaleita kuitenkin olisi, vaan että sitä ei ole ehditty saada lainkaan. Helsingin kaupunginkirjastolle on kuitenkin tilattu teosta jo 10 kpl sisäisen hankinta-tietokantamme mukaan, ja ne saapuvat aikanaan.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannan mukaan tilanne on sama. Vuoden 1997 painosta on saatavilla, mutta uudesta painoksesta näkyvät vasta perustiedot. Sinun on siis joko tyydyttävä vanhaan painokseen (vaikka sekään ei ole helposti saatavissa), odoteltava, että uusi saadaan käyttöön...
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla murrosikä löytyy noin 80 teosta. Näistä monet ovat kasvattajille tarkoitettuja, esim.:
- Arajärvi, Terttu: Tasapainoinen lapsuus, 1988.
- Jarasto, Pirkko, Nina Sinervo: Murrosikäisen ja nuoren maailma. 1999.
- Kinnunen, Saara: Murrosikäinen perheessä, 1999.
- Kinnunen, Saara: Turvallisesti matkaan, 2001.
- Rödstam, Monica: Lapsen kehitys : 7-12 vuotta, 1992.
Nuorille itselleen mm.
- Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä...mutta haluaisivat kysyä, 1999. (takakannen mukaan 10-14 vuotiaille)
- Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä, 1998.
- Kroppa ja koppa: ruotsalaisessa nuortenlehdessä Kamratpost vuosina 1989-1995...
Netissä toimii esimerkiksi seuraavia julkaisufoorumeita.
Aukea.net on vapaa luomisgalleria aloitteleville taiteilijoille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitänsä esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. http://aukea.net/
Rihmasto on kirjoittavien ja kirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten oma verkkojulkaisu, jonka keskeisenä tehtävänä on tarjota hyville teksteille julkaisumahdollisuus. Rihmastossa julkaistaan kaikenlaisia kiinnostavia tekstejä. Painopiste on uusissa, tuoreissa teksteissä, mutta harkinnan mukaan myös muualla julkaistuja tekstejä voidaan ottaa mukaan. http://www.rihmasto.net/
Lisäksi:
Tarinamylly
http://www.tarinamylly.net/
Rakkausrunot.com / myös muita tekstejä
http://www.rakkausrunot.fi/
Olisikohan kyseessä Alf Henriksonin Suuri tarukirja? Kirjassa on esitelty kaikki mainitsemasi taruolennot - mm. Roland ja hänen Olifant -torvensa - sekä paljon muita tarinoita lähes 400 sivun verran. Kirjan on julkaissut Koko kansan kirjakerho vuonna 1983. Julkaisuvuoden osalta se ei siis vastaa antamiasi tietoja, mutta sisältönsä puolesta se voisi ainakin korvata etsimäsi kirjan, ellei sitten ole se. Kirjaa on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, samoin eri puolilla Suomea yleisissä kirjastoissa. Sen voi tilata kaukolainana, ellei se satu olemaan oman kotikuntasi kirjaston kokoelmissa.
Valitettavasti suomenkielisiä sivuja, joissa olisi Picassosta paljon tietoa ei taida löytyä.
Aiheenmukaisia suomenkielisiä hakemistoja on esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/ ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto . Molemmissa voi hakea nimellä Picasso Pablo.
Helsingin Sanomien julkaisema sivusto Picasso-näyttelystä Helsingissä tarjoaa tietoa Picassosta suomeksi,
http://kampanjat.hs.fi/picasso
Pääasiallisesti nettisivut ovat englanniksi tai useimmat ranskaksi,
http://www.picasso.fr/us/picasso_page_index.php
http://picasso.shsu.edu/
Suomenkielistä kirjallisuutta kyllä on. Lyhyt Picasson elämäkerta on esim. seuraavissa
- Picasso, Pablo: Pablo Picasso,1979
- Maailman...
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset fibromyalgiaa käsittelevät kirjat:
- Reuma-aapinen, Suomen reumaliitto, 2002
- Fibromyalgia ja kuntoutumisprosessi: enigma 2000, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1999
- Kipu-uupumusoireiden pysyvyys ja kurssimuotoinen fibromyalgiakuntoutus, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1998
- Rahinantti, Pirkko: Psyykkiset tekijät fibromyalgiassa, Kuopion yliopisto, 1998
- Minun fibromyalgiani, Suomen reumaliitto, 1997
- Hannonen, Pekka: Fibromyalgia, Dumex, 1992
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Fibromyalgiaa käsitteleviä artikkeleita on niin ikään julkaistu useita...
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Kokonaista kirjaa Satu Silvosta ei ole kirjoitettu. Jarmo Niemisen, Sanna Pietiläisen ja Vesa Ruuskan kirjassa Tenavasta tähdeksi äidit kertovat lapsistaan. Siinä myös Satu Silvon äiti kertoo tyttärestään.
Lehtiartikkeleita ja haastatteluja hänestä on runsaasti. Tässä muutamia:
-Satu Silvo elää unelmaansa (Anna 2005, 43, s. 10-13)
-Satu Silvo uskoo kasvissyönnin edistävän terveyttä ja auttavan jaksamaan (Animalia 2005, 3, s. 12)
-Pimeän läpi kulkenut Satu Silvo: "Ihminen luo itse kohtalonsa (Eeva, 2005, 5, s. 22-26)
-Luistelutunti Satu Silvon kanssa : piruetteja ja rakkausneuvoja (Anna, 2004 11, s. 34-38)
Artikkelitiedot löytyvät lehtiartikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään...
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Haku Helmet-tietokannasta (http//www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, antoi tulokseksi hakusanoilla ”muisti kehittäminen” joukon suomenkielisiä kirjoja. Hakutuloksena saatu kirjaluettelo on ohessa liitteenä.
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, jolloin saa näkyviin myös kirjojen saatavuustiedot ja voi tehdä varauksia. Hakuohje: klikkaa linkkiä ”tarkenna hakua” ja kirjoita avautuvaan hakuruutuun hakusanoiksi ”muisti kehittäminen”. Pudotusvalikoista voit tehdä haluamasi aineisto- ja kielirajaukset. Lopuksi paina hae-painiketta.
Kirjojen tarkasta sisällöstä esim. siitä, sisältävätkö ne päässälaskuharjoituksia, saa selvyyden vasta kirjoja selaillessa. Päässälaskemisesta sinällään...
Kimppataksi tai kimppakyyti vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja verrattuna siihen, jos autoa käyttäisi yksin. Joukkoliikenteen käyttö vähentää ympäristövaikutuksia vielä enemmän. Autoilun aiheuttamasta ympäristökuormituksesta löytyy tietoa esimerkiksi ympäristökeskuksen sivuilta. Mittatikulla on havainnollistettu automatkan ja bussimatkan ympäristövaikutusten eroa. Sivustolta löytyy myös tietoa auton elinkaaren ympäristövaikutuksista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16344&lan=fi
Näiltä sivustoilta löytyy tietoa liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä ja energiankulutuksesta:
http://lipasto.vtt.fi/
http://www2.ake.fi/asiantuntija/lehti404/sivu03.html
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa on vertailtu...
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kontulan, Laajasalon, Lauttasaaren ja Malmin kirjastoissa on värikopiokone. Tieto löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet/.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
