Tarkoitat varmaankin keräilyarvoa? Muutamassa numistmatiikkaa eli rahatiedettä käsittelevissä vanhemmissa kirjoissa mainitaan myös matkashekit, ainakin näissä: Rahan väärti = Finnish numismatics, Russian bonistics / Erkki Borg (1980),
Soviet paper money and bonds used as currency 1895-1990 = Neuvostoliiton paperirahat ja rahana käytetyt obligaatiot / Pentti Laurila (1989) ja Soviet paper money from czarist empire to our days : 1895-1985 = Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin : 1895-1985 / Pentti Laurila (1988). Matkashekkien arvosta ei kuitenkaan ole mainintaa.
Ehkäpä kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistykseen:
http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm...
Kappale Tuntematon on ainoastaan mainitsemallasi levyllä Ann Christine Johnny Danny. Kyseistä levyä ei löytynyt pääkaupunkiseudulta, yleisten kirjastojen yhteistietokannasta eikä musiikkiaineistojen yhteistietokannasta.
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja...
Kirjailijasta kannattaa hakea tietoa Internetistä suosittelen portaalia http://www.kirjastot.fi ja Googlen-hakua. Kannattaa myös käydä kirjastossa tutkimassa artikkelitietokantoja Aleksi(suomalaiset artikkelit) ja Ebsco (ulkomaiset artikkelit). Kirjaston henkilökunta avustaa artikkelihaussa.
Pääkaupunkiseudun järjestelmästä http://www.libplussa.fi/ löytyi ks. kirjailijan oma teos: Aivan kuin minua ei olisi.
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Christer Kihlmanin romaaanissa Kallis prinssi päähenkilön poika perusti Sveitsiin pankkitilin "Suomen vapauttamista varten". Heinrich Böll Suojaverkko kuvaa länsisaksalaisia terroristeja (aiheesta oli kiintoisia elokuvia Espoo Cinéssä vuosi sitten). Conrad: Anarkistit. John le Carré: Pieni rumpalityttö (Israelin tiedustelupalvelu soluttaa palestiinalaisjärjestön). Ja tietysti Dostojevski: Riivaajat.
Asiaa: Colin Wilson: The order of Assassins (kertoo mm. muslimilahkosta joka ristiretkeläisten aikana pyrki islamilaisen maailman valtiaaksi murhaamalla vastustajan johtajat, myös ns. selittämättömistä murhista a la Loppi). Tibor Szamuely: The Russian tradition (venäläisistä vallankumouksista, mm. Aleksanteri II:n murhan taustasta)
Jos tarkoitat äänitettä, niin Etelä-Korean kansallislaulu löytyy kahdeltakin cd-levyltä : MILLAR BRASS ENSEMBLE : World Anthems: Vol.1. ja COLLECTIONS of national anthems. Vol.1.: Europe/U.S.S.R./Asia. Molemmilta levyltä löytyvät yli 40 valtion kansallislaulut puhallinorkesterilla esitettynä.
Tavallisena nuottisovituksena (melodia, kosketinsoitin, kitaran sointumerkit) kyseinen kansallislaulu löytyy kokoelmasta NATIONAL anthems from around the world. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Ulla-Christina Sjömanilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Herra on uskollinen, Helsinki : Fontana media, 2001; Herran kädessä. Vaasa : Edes, 1986; Herran parantava rakkaus. [Vaasa] ; [Helsinki] : Edes : Församlingsförbundets förlag. 1992; Herran seurassa, [Vaasa] : Edes, 1983; Herran voimassa. [Vaasa] : Edes, 1988; Hän kulkee vierelläsi. [Vaasa] : Edes, 1980; Jumala kuulee rukouksesi. Helsinki : Fontana Media, 2008; Lähellä Herraa. Vaasa : Edes, 1979; Rukouksessa Herran edessä. Helsinki : Församlingsförbundet, 1995.
Teokset Herran kädessä, Herran seurassa, Hän kulkee vierelläsi, Jumala kuule rukouksesi ja Lähellä Herraa löytyvät muun muassa Lahden kaupunginkirjastosta. Kirjoja voi...
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi seurata HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ilmoitusta ehdotuksen tekijälle eikä myöskään tehdä varausta.
Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun aineisto on käsitelty kirjastokuntoon ja viety aineistotietokantaan. Varauksen voi tehdä itse HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta.
Mistä yhteydestä tämä 18 ikkunan tieto on peräisin? Tarkoitatko jotain määrättyä kirkkokuntaa? Mieleeni tulee aika monta kirkkoa, jossa on enemmän tai vähemmän kuin 18 ikkunaa esim. Kallion kirkko, Kerimäen puukirkko, Johanneksen kirkko, Mikaelin kirkko, Turun Tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkko.
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
