Tässä on osoite mielenkiintoiseen "pyhimystietokantaan" http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
,jossa kerrotaan, että "epätoivoisten, unohdettujen, menetettyjen sielujen" suojeluspyhimys (Patron Saint of lost causes) voi olla joko Jude Thaddeus, Gregory Thaumaturgus, Philomena tai Rita of Cascia ( http://www.catholic-forum.com/saints/pst00440.htm ). Heistä löytyy täältä myös lisää tietoa.
Avignonin Agricolan sanotaan olevan pyhimys, jota voi rukoilla mm. huonoa onnea vastaan. ( http://www.catholic-forum.com/saints/sainta51.htm )
Avignonin Agricolasta löytyy lisää tietoa esim. sivuilta: http://www.catholic.org/saints/saints/agricolus.html
http://www.catholicexchange.com/church_today/message.asp?message_id=895…
http://users....
Chilin viljelystä on Juha Forsblomin artikkeli "Chilien
poltetta" KOTIPUUTARHA-lehdessä no 2 vuosi 1999 sivut 60-63 sekä TIETEEN KUVALEHDEN 1993 numeron 1 sivuilla 52-53 artikkeli "Cilipippuri voi alentaa
ruumiinlämpöä".
Chilistä on myös kirjassa
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. 1997
Sädesienestä ja sen aiheuttamasta perunaruvesta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Perunan kasvinsuojelu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 . Voit myös tehdä asiasanahaun "peruna" ja saat muita aihetta käsitteleviä kirjoja.
Internetistä löytyy myös tietoa aiheesta; voit hakea vaikkapa Googlella ( http://www.google.com ) sanalla sädesieni tai sitten perunarupi. Tässä muutama esimerkki: http://www.sci.fi/~ahven/peruna/rupi.htm
http://www.poke.fi/luva/paatto/pt97o3tt.htm
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Alla olevista kirjoista saattaisi olla sinulle hyötyä:
Franck, Marketta: Kerro, kerro kuvastin…: naisen juhlapuku 1880-1980 (Haihara, 1993)
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys eli pukeutumisen historiaa kivikaudelta nykyaikaan (Nukke- ja pukumuseo, 1997)
Juhlat Talvipalatsissa : näyttely Eremitaasin kokoelmista (Taideteollisuusmuseo, 1998)
Kopisto, Sirkka: Muodin vuosikymmenet (Museovirasto, 1991)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 (Museovirasto, 1996)
Suomen kansallismuseossa oli tämän vuoden elokuuhun asti Naisten juhlaa –näyttely, jossa esiteltiin naisten juhla-asuja 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Näyttelystä on tekeillä verkkojulkaisu. Tarkempia tietoja asiasta saat näyttelytyöryhmän jäseniltä. Yhteystiedot...
Suomen kielellä ei Eduskunnan kirjaston kokoelmista löydy valitettavasti kovin ajantasaista aineistoa, mutta ohessa muutama yleisteos:
Yhdysvallat : kansa ja hallitusmuoto. Yhdysvaltain tiedotustoimisto, [1963?].
Helander, Voitto: Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät. Finnpublishers, 1984 (USA:sta s. 219-284).
Lisäksi voisi tarkistaa vielä, mitä tietosanakirjoista löytyy aiheesta.
Asiaa kannattaisi kysyä lisäksi vielä American Resource Centeristä, Helsingin yliopiston kirjastossa toimivasta Amerikka-tietouteen keskittyneestä kirjastosta. Kotisivu:
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Yhdysvaltain oikeusjärjestelmästä löytyy lyhyt esittely linkkeineen jatkotietoon Eduskunnan kirjaston sivuilta, kts. http...
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Kirjastossamme on useita kirjoja, joiden avulla voit perehtyä kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin,
mm. nämä
Qu, Lei Lei
The simple art of chinese calligraphy : create your own chinese characters and symbols for good fortune and prosperity
Huang, Paulos
Katsaus kiinan kirjoitusmerkkeihin = Hanzi Gailun
Lindqvist, Cecilia
Merkkien valtakunta : kertomus kiinalaisista ja heidän kirjamerkeistään
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta kiinan kieli löytyy luokasta 89.943 Kirjallisuus ja kielitiede -osastolta toisesta kerroksesta. Merkkien valtakunta -niminen teos löytyy luokasta 00.1 Yhteiskunta ja talousosastolta ensimmäisestä kerroksesta.
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että asiaa on pohdittu, mutta ainakaan lähiaikoina se ei ole toteutumassa. Syynä ovat ainakin tekijänoikeusasiat ja muutkin palvelun kalleuteen liittyvät asiat.
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Kuningas Henrik IV.n vuorosanoihin kuuluvat säkeet kuuluvat alkutekstissä näin:
"Reply not to me with a fool-born jest:
Presume not that I am the thing I was;
For God doth know, so shall the world perceive,
That I have turn'd away my former self;
So will I those that kept me company."
Paavo Cajanderin käännöksessä (1. painos v. 1898) kohta kuuluu näin:
"Minua narrinsutkall' älä vastaa;
Äl' usko, että olen mikä olin;
Jumala tietää ja sen maailma nähköön,
Ett', entis-olostani luopuneena,
Myös entisestä seurastani luovun."
Matti Rossin käännös vuodelta 2004:
"Älä vastaa narrin sutkauksillasi,
älä kuvittele, että minä olen entiseni.
Luoja tietää sen, ja kaikki saavat nähdä,
miten entisestä itsestäni käännyn pois
ja entisestä seurastani."...
Siiri Åkerbergiltä ilmestyneet teokset Huutolaistyttö (1964) ja Päivien paljous (1966) ovat molemmat omaelämäkerrallisia.
Teoksen Huutalaistyttö kustantaja on Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Päivien paljous on omakustanne. Teoksessa Huutolaistyttö on Kustaa Vilkunan esipuhe, jossa Vilkuna kertoo teoksen noudattavan melko tarkasti kirjoittajansa elämänvaiheita ts. huutolaistytön tietä opettajaksi. Päivien paljous on jatkoteos Huutolaistytölle. Tämän teoksen alussa päähenkilö Elina menee naimisiin ja kuvaa elämää omassa kodissa.
Lisätietoja tekijästä ja hänen teoksistaan löytyy alueen kirjastojen ylläpitämästä Kirjastovirmasta http://www.kirjastovirma.net/ .
