Laajaa suomen murteiden sanakirjaa ei valitettavasti ole. Mainitsemastasi Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemasta Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt painettuna kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a – kurvottaa. Sanakirjan jatkoa julkaistaan nyt sähköisesti verkossa ja myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://kaino.kotus.fi/sms/
http://www.kotus.fi/?s=195
Valitettavasti tätä Yleisradion äänitystä ei ole julkaistu kaupallisella äänitteellä, joten se ei ole ostettavissa. Näillä ns. "kantanauhoilla" on paljon varsinkin kotimaista musiikkia, joka ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tietään julkaisuihin. Toistaiseksi tätä Haverisen esitystä täytyy siis vain toivoa esitettäväksi radiossa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-...
Runo on pitkä, joten pyydämme Teitä kääntymään lähimmän yleisen kirjaston puoleen ja hakemaan sieltä teoksen Runon pursi. Runon suomentaja on Yrjö Jylhä.
Kirjastoautot ovat todella osa kirjastojen tarjoamaa palvelua ja hyvä esimerkki julkisista liikkuvista palveluista, joita Suomessa tarjotaan ja käytetään sekä maaseudulla että osana kaupunkien kirjastopalveluja.
Kirjastoautoja on tällä hetkellä 202, luku saattaa vaihdella vuosittainkin. Tilastotietoja voi tarkentaa Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksiköstä (yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html) tai kotipaikkakunnallasi lääninhallituksen kirjastotarkastajalta.
Liikkuvaa kirjastopalvelua on muuten myös kirjastovene, Paraisten kaupunginkirjaston kesäpalvelu saaristolaisille.
Lisäksi liikkuvana julkisena palveluna voidaan pitää myös laitoskirjastojen palveluja sekä kirjastojen...
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Aiheesta löytyy Sulo Haltsosen teos Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, se on tosin vuodelta 1979 ja kattaa tiedot käännöksistä vuoteen 1975 saakka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti on julkaissut teoksen Nuorisokirjamme maailmalla, joka on vuodelta 1984. Lisäksi löytyy luetteloita maittain: Finnische Literatur in deutscher Ubersetzung 1976-1996, Bibliografia przekladow z literatury finskiej na jezyk polski 1976-1998, La litterature finlandaise en francais: bibliographie 1842-1997. Lisäksi kannattaa katsoa Linnea-tietokannasta, joka on käytössä kirjastojen tietokoneilla, asiasanalla käännökset.
Eila Pennasen teos: Ruusuköynnös lienee saanut nimensä Tampereen tuomiokirkon ruusuköynnöstä esittävän maalauksen mukaan.
Aino Malisen romaanissa Ruususeppele on samannniminen luku.
Helakisa, Kaarina: Lumottu ruusu.
Teoksessa Ruusutarha on ruusuihin liittyviä runoja ja proosakatkelmia.
Lagerlöf, Selma: Jouluruusun legenda.
Paustovski, Konstantin: Kultainen ruusu sisältää samannimisen novellin. Novelli kertoo taotusta ruususta.
Saint-Exupery: Pikku prinssi teoksessa esiintyy myös ruusu.
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
Jos varaus on tehty Helmet-tietokantaan, se odottaa noutajaansa kahdeksan päivää. Jos olet soittanut kirjastoon ja pyytänyt varaamaan kirjaston hyllystä löytyneen kirjan itsellesi noutaaksesi sen samaisesta kirjastosta, niin aikaa noutaa se on kolme päivää.
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Helena Honka-Hallilan ja Anna-Riikka Kohosen artikkeli Runsasta ylilannoitusta : Maa-analyysi kertoo paljon on Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2007.
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia...
Kaupungin kirjastoissakin jaettavan tuoreen Helsingin seudun kesäyliopiston oppaan mukaan Helsingissä on suunnitteilla informaatiotutkimuksen opinnot, jotka sisältävät perusopinnot 25 op sekä täydennysosan 8 op. Opinnot järjestetään Helsingin seudun kesäyliopistossa Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaan syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Opinnot toteutetaan yhteistyössä Oulun avoimen yliopiston kanssa pääasiassa verkko-opetuksena. Opintoihin sisältyy myös joitakin lähiopetuspäiviä.
Opintojen osalllistumismaksu tulee olemaan noin 650-700€ eikä niitä voi ottaa yksittäisinä jaksoina, vaan osallistujan on ilmoittauduttava sekä perus- ja täydennysopintojen osuuksiin. Opiskelijoita otetaan 30 ilmoittautumisjärjestyksessä. Opinnoista...
