Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa, joten tässä vain ehdotuksia siitä, miten kannattaa toimia.
Kuvien käytettävyys on arvioitava Tekijänoikeuslain 404/1961 (löytyy ajantasaisena Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jos siis on kyse suomalaisista teoksista. Ks. mm. 46 a §. Muiden maalaisten kirjojen osalta ovat voimassa ko. maiden lainsäädäntö.
Kuviin on yleensä hyvä kysyä käyttölupa. Kuvien yhteydestä pitäisi löytyä kuvalähde, jonka perusteella voi ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon käyttöluvan saamiseksi. Tämä voi olla työlästä, mutta se on suositeltavaa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot hankkivat aineistoa kokoelmaohjelmansa periaatteita noudattaen. Helmet-kokoelmaohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa Helsingin kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi. Jokainen kirjasto valitsee itse aineistonsa vuosittaisen määrärahansa puitteissa.
Aineistoa voidaan hankkia myös asiakkaiden hankintatoiveiden perusteella. Hankintaehdotuslomake löytyy kirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Elokuvilla täytyy olla myös lainausoikeudet, jotta se voidaan hankkia kirjaston kokoelmiin.
Kirjastoluokituksen mukaan sisustaminen jakaantuu kahteen luokkaan: 68.4 sisältää sisustusoppaita hyvin monesta näkökulmasta, kohderyhmänä on ennen kaikkea "tavalliset" sisustajat, mutta toki se palvelee myös ammattilaisia. Valaistusuunnittelun suomalaisena klassikkona voi pitää Seppo Rihlaman teosta "Valaistus ja värit sisutussuunnittelussa". Luokka 76.1 koostuu sisustustaiteesta ja -arkkitehtuurista, mm. sisustustyylien historiaa. Tämän luokan kirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä. Sisustussuunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta on myös arkkitehtuurin luokassa 72+. Vuonna 2011 ilmestyi Helsingin yliopiston julkaisu "Sisustuskirja: tutkimuksellisia avauksia".
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's...
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Kirjassa Yhdessä lavalle: lasten esityksiä ja näytelmiä (toimittanut Kirsti Koivula) on sekä näytelmiä että lauluja. Kirja löytyy Järvenpään kirjastosta.
Jos kysyjä etsii Pentti Vilppulan tangoa vuodelta 1968 (Hymysävel), ainoa paikka saada sen nuotti käsiin taitaa olla Jazz Pop Arkisto, jonka kokoelmissa sellainen näyttää olevan. Kannattaa laittaa sähköpostia info@jazzpoparkisto.net tai soittaa 09-7570040.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyllä kirjastoista on paljon kirjoitettu. Tampereen kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta löytää pelkällä asiasanalla kirjasto yli 300 viitettä.
Kannattaa myös tutustua esim. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen sivuihin, joilla on kerrottu laitoksella tehtävästä tutkimuksesta ja lueteltu laitoksen julkaisut. Osoite on http://www.info.uta.fi/
Esim. Helsingin kaupunginkirjastossa on käytettävissä LISA-niminen tietokanta, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. Linkkejä irjastoalan ulkomaisiin tutkimuksiin löydät myös mm. osoitteesta http://www.earl.org.uk/earlweb/prof.html#Research
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä näkee erisnimen Hymmi versiona nimestä Hymni, joka tulee kreikan sanasta 'hymnos'. Kilpailevia selityksiä sanalle en onnistunut löytämään.
Simonkatu viittaa kaupungininsinööri Simon Grönlundiin (1788-1862). Kadun nimi on tunnettu vuodesta 1836 asti ruotsinkielisessä muodossa.
Annankatu Helsingissä vuodesta 1820 St. Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuodesta 1836 Annae gatan. Nykyiset nimet vahvistettu 1909.
Fredrikinkatu on tunnettu vuodesta 1820 asti. Se on todennäköisesti nimetty Uudenmaan läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1768-1815) mukaan. Hän ajoi aktiivisesti Helsingin nimeämistä pääkaupungiksi. Nimi saattaa viitata myös kreivi Johan Fredrik Aminoffiin (1756-1842), joka kuului asemakaavan suunnittelijan Albert Ehrenströmin hyviin ystäviin. Kadun suomen- ja ruotsinkieliset...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Lukujärjestys luo oman merkityksensä kumpaan tahansa mahdolliseen lukutapaan. Teossarjan ensimmäinen kirja Pohjanmaa ilmestyi vuonna 1982. Vielä tuolloin Tuuri ei suunnitellut kirjoittavansa sarjaa, mutta 1980-luvulla Pohjanmaa sai jatkokseen neljä teosta: Talvisota (1984), Ameriikan raitti (1986), Uusi Jerusalem (1988) ja Maan avaruus (1989). Vuonna 1997 julkaistiin vielä sarjan päättävä Lakeuden kutsu, josta Tuuri palkittiin Finlandia-palkinnolla.
Alkuperäisen ilmestymisjärjestyksen luoma rikkonainen aikarakenne on sukutarinaa olennaisesti rakentava. Juuri epätahtisuudesta ja kerronnan aukoista syntyy taso, jota eräässä sarjaan liittyvässä tutkimuksessa nimitetään romaanisarjan seitsemänneksi kertomukseksi. Sarjan teokset toimivat...
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Suomennoksia on useita, mutta suomentajan nimeä tai laulun alkusanoja ei aina mainita julkaisuissa tai julkaisujen kuvailutiedoissa. "Pyhiinvaeltajien kuoro" (tai "Pyhiinvaeltajain kuoro") on Richard Wagnerin säveltämästä oopperasta "Tannhäuser, WWV70" osa "Beglückt darf nun dich, o Heimat". Wagner kirjoitti myös oopperan libreton.
"Tannhäuser" esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran 17.10.1919. Suomennoksen teki Toivo Muroma. Tämä suomenkielinen libretto on julkaistu nimellä "Tannhäuser ja Wartburgin laulukiista" ja löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta. Suomennoksen on myöhemmin tarkistanyt Tauno Pylkkänen. Finnan viitteen mukaan Muroman sanoitus alkaa "Oi onnea kun taas nään synnyinmaani".
Myös Kalevi Haikara ja...
Taskukirjasto poistui käytöstä tammikuun alussa. "Helmet-kirjaston mobiilisivusto korvaa Taskukirjasto-sovelluksen tammikuun 2024 alusta alkaen. Jatkossa käytät puhelimella kätevästi uuden Helmet-verkkokirjaston selainversiota." Linkki Helmet uutisiin
Pahoittelemme siirtymästä aiheutuvaa vaivaa!
Kun etsii tietoa Agatha Christiestä ongelmana on runsaudenpula. Jos tarvitset tietoa vain "Kymmenestä pienestä neekeripojasta", siitä sattuu olemaan suomenkielinen www-sivu osoitteessa http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuukirj3.htm.
Muuta tietoa Christiestä kannattaa etsiä osoitteesta
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm - sinne on koottu runsaasti linkkejä myös Christietä käsitteleville www-sivuille.
Kirjoja Christiestä löytyy runsaasti, suomenkielisinäkin ainakin seuraavat: Christie, Agatha: Vanha hyvä aikani ( WSOY 1978) ; Agathan vuosisata : 100 vuotta Agatha Christien syntymästä (toim. Risto Raitio. Suomen dekkariseura 1990).
Hammerfallin levyä Legacy of kings ei valitettavasti näytä olevan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Maakuntakirjastojen tietokannan Mandan mukaan se kuitenkin on joidenkin muiden kaupunginkirjastojen kokoelmissa, joten oman lähikirjastosi kautta voit tilata sen kaukolainaksi. Kannattaa kuitenkin varautua odottelemaan sitä jonkin aikaa, toivottavasti esitelmäsi ei siis ole ihan pian.
Pari Hammerfallin kappaletta löytyy heavykokoelmilta Helldorado II ja Metalliliitto, joita on myös Helsingin kaupunginkirjastossa.
