Hei!
Cajander on suomentanut Wolseyn repliikin seuraavasti:
Hyvästi, vähä hyvä, mikä jää! Hyvästi iäks, kaikki suuruuteni!
Se ihmisen on osa; tänään kasvaa Ujoa toivon tainta, huomenna Jo kukkii, loistaa täydess' uhkeudessaan, Ja sitten tulee halla, turmahalla, Ja - ihminen kun varmana jo levoss' Odottaa suuruutensa kypsyntää - Se juureen puraisee ja hänet kaataa Niinkuin nyt minunkin.
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Kuten HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa Omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
Voit myös seurata varaustesi tilaa Omien tietojesi kautta."
Myös ilmoituksessa jonka saat kerrotaan, mihin asti varausta säilytetään.
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Ylen tallenteet ovat kaukolainattavissa muihin Pohjoismaihin. http://www.helmet.fi
Kaukolainat hoidetaan aina kirjastojen välisinä. Paikallinen kirjasto, tässä tapauksessa Ruotsissa, huolehtii kaukolainapyynnön tekemisestä, joten kannattaisi ottaa yhteyttä sinne.
Kiitos palautteesta.
HelMet-verkkokirjaston sivuja ei viime aikoina ole muutettu; myös kirjautumislinkki on entisellä paikallaan etusivun ( www.helmet.fi ) oikeassa yläkulmassa. "Omat tietoni" -linkin kautta voi tehdä myös paljon muuta kuin uusia lainoja: tehdä varauksia, muuttaa omia yhteystietoja, ylläpitää lainaushistoriaa ym. Niinpä linkin pääotsikkona ei voi olla lainojen uusiminen, vaan tämä on mainittuna yhtenä toimintona muiden joukossa.
Kun kirjaudut omiin tietoihisi, sivulle avautuu ensimmäiseksi lista voimassa olevista lainoistasi ja niiden eräpäivistä (mikäli sinulla tällä hetkellä on lainoja). Listan yläpuolelta löydät painikkeet "Uusi kaikki lainat" ja "Uusi merkityt lainat", joiden avulla voit helposti uusia haluamasi...
Kyseessä on ilmeisesti Tolstoin novelli tai kertomus "Paljonko ihminen tarvitsee maata". Se löytyy satukokoelmasta "Tolstoin tarinoita". Kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Täällä Espoossa se on Nöykkiön, Soukan ja Omenan kirjastoissa.
Hieman vanhempi käännös "Minkä verran ihminen tarvitsee maata" löytyy novellikokoelmasta "Kolmas Hyvää yötä! : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 55 kirjailijan edustamana". Kirja on julkaistu vuonna 1936 ja se löytyy Pasilan varastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät useita vastauksia kysymykseesi. Arkiston osoite on http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusanoiksi esim. kirjastonhoitajat, koulutus. Koulutusta annetaan ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Åbo Akademissa. Lisätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutuksesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti...
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Puhelinluettelo löytyy kyllä netistä, mutta palvelu vaatii rekisteröitymistä
ja on maksullinen. Katso sivulta:
http://www.numeronetti.fi/kayttoohjeet/index.html
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
Paavo Rintalasta löytyy tietoa mm. teoksissa Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989); Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990); Proosan murros (SKS 1995, sisältää teokseen Rikas ja köyhä liittyvän artikkelin) sekä erityisesti Rintalasta Ekholm, Kai Paavo Rintala, dokumentaristi - miten kirjailija käyttää lähteitä (Things to come, 1988); Rintala, Paavo, Velkani Karjalalle-teema ja muunnelmia (Otava 1982).
Lyhyt kirjailijaesittely löytyy internetistä, osoitteista http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/991111-140929.html, ja http://www.kopiosto.fi/tekijat/rintala_paavo_olavi_9301.htm. Kuvia löytynee myös näistä samoista lähteistä.
Kotiin emme toimita materiaalia, helpoin tapa on kääntyä lähikirjaston puoleen tai...
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin...
Ilman muuta tilanne on huomattu. Linux-kirjoja hankitaan jatkuvasti lisää, sillä uusia teoksia ilmestyy koko ajan. V. 1998-1999 hankittiin Helsingin kaupunginkirjastoon kuusi suomenkielistä nimekettä, yhteensä 86 kappaletta, joista tosiaan montakaan ei ole vapaana. Lisäksi hankittiin kirjoja muilla kielillä.
Kirjasto ei ole pysynyt aivan kysynnän kasvun perässä. Niin käy aina kun jokin aihe tai kirja saa yhtäkkiä suuren suosion. Kirjastot tekevät ylimääräisiä tilauksia, kun huomaavat varausjonojen kasvavan. Muuten, myös kirjaston www-palvelimella on Linux-käyttöjärjestelmä.
Vuosina 1999 ja 2000 ilmestyneitä Linux-kirjoja kirjaston kokoelmissa ovat mm.:
Linux man-sivut & järjestelmänhallinta (2000); Hedemalm, Gunvald: Linux handboken (...
Kirjasta löytyy useita painoksia kirjastoissa, mm.
Ancrene Riwle : the English text
Painos: Repr.
Julkaisutiedot: London 1959
Sarja: Original series / Early English Text Society ; 232)
Sijaintitiedot Finna.fi;stä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ancrene+riwle&type=AllFields
Aineistohaku Plussasta löytyi mainitsemiesi teosten lisäksi asiasanalla migreeni mm.:
Rapoport, Alan: Conquering headache (1995)
Dyson, Sue: The migraine diet book (1995)
Inlander, Charles B.: Headaches--47 ways to stop the pain (1995)
Päänsärky ja sen hoito (1992)
Kokeile Internetin kautta käytettävää aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään asiasanaksi migreeni, niin saat esiin tätä käsittelevät teokset. Kokeile erikseen myös hakusanaa päänsärky. Jos haet erityisesti ruotsinkielistä tietoa, voit kokeilla ruotsinkielisiä asiasanoja migrän ja huvudvärk. Englanninkielisten teosten sen sijaan pitäisi tulla esiin suomenkielisillä hakusanoilla. Voit rajata kielen ja haluamasi aineistomuodon esim. pelkkiin...
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla murrosikä löytyy noin 80 teosta. Näistä monet ovat kasvattajille tarkoitettuja, esim.:
- Arajärvi, Terttu: Tasapainoinen lapsuus, 1988.
- Jarasto, Pirkko, Nina Sinervo: Murrosikäisen ja nuoren maailma. 1999.
- Kinnunen, Saara: Murrosikäinen perheessä, 1999.
- Kinnunen, Saara: Turvallisesti matkaan, 2001.
- Rödstam, Monica: Lapsen kehitys : 7-12 vuotta, 1992.
Nuorille itselleen mm.
- Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä...mutta haluaisivat kysyä, 1999. (takakannen mukaan 10-14 vuotiaille)
- Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä, 1998.
- Kroppa ja koppa: ruotsalaisessa nuortenlehdessä Kamratpost vuosina 1989-1995...
