Seuraava teos on suureksi avuksi esitelmän teossa: Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri, 1. p. 1994, Otava. Kirjasta on ilmestynyt useampia painoksia. Otsikolla Hallitsijaluettelo löytyvät muinaisen Egyptin kaikki hallitsijat.
Teos on tällä hetkellä lainattavissa Savonlinnan pääkirjastosta (luokka 91.11)
Asta Ikosen kustantaja on Karisto ja sen nettiosoitteesta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=9&ac… löydät artikkelin ja jopa sähköpostisoitteen, johon voit lähettää lisäkysymyksiä.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Btj Kirjastopalvelu 2001, on ss. 69-71 artikkeli Asta Ikosesta. Tämä teos löytyy varmasti kotikaupunkisi kirjastosta.
Vastausta kysymykseesi ei löydy yhdellä klikkauksella. Kirjastoilla on omat kirjastojärjestelmänsä ja näitä Sinun pitäisi käydä erikseen katsomassa saadaksesi vstauksen. Joillakin kirjastoilla tosin on yhteinen kirjastojärjestelmä, kuten pääkaupunkiseudulla, Helmet-järjestelmä. Lähde alkuun sivulta www.kirjastot.fi ja sieltä Frank-monihaku.
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Ei tule, kaupunginkirjastoista Premissi-lehti tulee vain Turun kaupunginkirjastoon. Lisäksi lehti tulee Varastokirjastoon Kuopioon ja muutamiin yliopistokirjastoihin.
Voit kysyä lehteä kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
http://www.varkaus.fi/palvelut/kirjasto_ja_tietopalvelu/varkauden_kirja…
Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Seinäjoen kirjastossa ei valitettavasti ole kyseisiä elokuvia. Tule käymään kirjastossa, niin voimme koittaa kaukolainata niitä sinulle jostain toisesta kirjastosta.
Satakirjastojen kokoelmissa ei ole Lalli-lehden vuosikertoja 1974-75. Lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
Nuotti Laila Kinnusen kappaleeseen löytyy ainoastaan JAPA musiikkiarkistosta Helsingistä: "Collazo, Bobby (säveltäjä) : Etkö voisi alkaa uudelleen". Nuottia ei voi lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä. Osoite on: Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, sähköpostiosoite: info@musiikkiarkisto.fi.
Anneli Mattilan kappaletta "Kuihtuu ruusu kauneinkin" ei valitettavasti löydy nuottina.
Osoitteesta http://www.csc.fi/WWW/ löytyy Funetin verkkopalveluiden opas WWW -palveluiden suunnittelusta ja ylläpidosta. Luvussa WWW -palveluista tiedottaminen kerrotaan ilmoituspalveluista, joita löytyy Funetin lisäksi mm. Yahoosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkihakemistossa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kohdassa Viestintä - Kotisivu - Yleistä - Mainosta kotisivuasi on luettelo erilaisista tiedotustavoista ja -paikoista mm. hakemistoista ja hakupalveluista, joihin voi verkkoaineistostaan ilmoittaa.
Kirjaston kokoelmaluettelosta löytyi hakusanoilla internet ja markkinointi seuraavat teokset:
STEINBOCK, DAN:
INTERNET JA MARKKINOINTIVIESTINNÄN MUODONMUUTOS,
STEINBOCK, DAN:
INTERNET JA MAINOSTAJA,
STERNE, JIM:...
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Ulpu on on lyhentymä 'ulpukasta' (lummekasvi). Se voinee olla myös Ulla-nimen muunnos. Nimipäiväkalenteriin se pääsi Ullan rinnalle vuonna 1973, heinäkuun 4. päivälle.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja(Wsoy, 1999)
Riihonen, Eeva: mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992)
Seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on ravintola tai kahvila:
Pääkirjasto (Pasila) sekä Itäkeskuksen, Kannelmäen ja Malmin kirjastot. Kahviloiden aukioloajat voitte tarkistaa kyseisestä kirjastosta tai www-sivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku (minkä alalaidassa on linkki "Muita palveluja"). Jos tarkoitatte jotakin muuta kirjastoa, voitte lähettää ravintolaa koskevan kysymyksen suoraan sinne osoitteesta http://www.lib.hel.fi/palaute/
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
