Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2....
Star Wars -elokuvan musiikista on olemassa erilaisia nuottijulkaisuja ja niitä löytyy yleisistä kirjastoista. Saat listauksen pääkaupunkiseudulta saatavista nuoteista tekemällä haun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ näin: pikahaussa valitse nimeke ja kirjoita tyhjään kenttään Star Wars, valitse näytä-kenttään pudotusvalikosta 'vain nuottijulkaisuja'. Haulla saat 25 julkaisua, joiden tarkemman sisällön ja saatavuuden voit saman tien tarkistaa. Useimmat näistä ovat nuotinnoksia pianolle.
Hakusanoilla " interrailmatkailu" ja "matkaoppaat, rautatieliikenne" löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista muutama teos. Tuoreimpina "Independent traveller's Europe", 2000 ja Katie Woodin "Europe by train"-teoksen uusin painos, niinikään vuodelta 2000. Näiden saatavuuden sekä tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy myös useampia teoksia. Esim. Minna Leppäaron pro gradu -tutkielma "Junalipulla Euroopan ympäri : ensimmäisten interreilaajien matkassa 1970-luvulla". Turun yliopisto, 1999. Tätä voit yrittää pyytää kaukolainaksi. Saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on...
Seine-joen rantamilla sijaitseva onnettomuuspaikka on nimeltään Tunnel d'Alma tai Tunnel du Pont d'alma (Alman sillan tunneli).
Uutislinkki
Tunnelissa on kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Onnettomuuden aikaan ajoratoja erotti pylväsrivistö, joka purettiin myöhemmin. Auton reitti näkyy oheisessa v. 2017 kuvatussa videossa.
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Runo on kuhmolaisen Paula Piiraisen kirjoittama ja julkaistu hänen runosivustollaan Mietteitä maalta https://www.facebook.com/mietteitamaalta
Paula Piirainen on julkaissut runokirjat Ihmisen mittaisella matkalla ja Hipaisuja.
Enid Blytonista on kirjoitettu kaksikin elämäkertaa: Barbara Stoneyn ja George Greenfieldin kirjoittamat. Kummankin nimi on Enid Blyton ja ne ovat englanninkielisiä. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy ainakin Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita ja Kaisu Rättyän Mysteeri ratkaistavana -teoksesta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy myös toinen vastaus kysymykseen Enid Blytonista.
Nykysuomen sanakirjan mukaan maanmittari on ammattikoulutuksen saanut henkilö, jolla on oikeus suorittaa maanjakoja ja muita maanmittaustoimituksia, esim. lääninmaanmittari ja varamaanmittari. Maanmittausinsinöörillä tarkoitetaan Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa diplomitutkinnon suorittanutta henkilöä.
Teoksessa Maanmittaus Suomessa 1633-1983 (Maanmittaushallitus, Helsinki 1983) kerrotaan lisäksi mm. maanmittausteknikoista, -auskultanteista ja kartoittajista. Virkanimikkeinä heillä on ollut esimerkiksi tonttikirjanhoitaja ja -laskija, tontinmittaaja, kiinteistöinsinööri sekä kaupungin-, kauppalan tai kunnangeodeetti.
Tiina Törnqvistin artikkelissa Oikea-aikainen syntyminen? Maanmittarikillan ja maanmittariprofession...
Tein haun google -hakupalvelulla www.google.com hakusanana krokotiilit ja muutama suomenkielinen sivu löytyi, ihan hirveästi tietoa ei löytynyt. Katsopa seuraavia
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dunder.webcentral.com.au/vaarallinen/dge_saltwater.htm
Krokotiili on matelija joten iloa on varmasti myös matelijoiden aisteja käsittelevästä artikkelista
http://msnhomepages.talkcity.com/StudentUnion/cursus56/matelijoidenaist…
Krokotiilivitsejä, ei siis mikään tietosivu, on osoitteessa http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/elain_krokotiili.html
Suosittelen myös sivua http://crocodilian.com/ vaikka siinä kielenä onkin englanti. Kuvista ja lajinimistä on varmasti hyötyä.
Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/
Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy asiasanalla "merisiilit" kaksi teosta:
Selkärangattomat, 2000 (Maailman luonto : eläimet ; 5)
Sandhall, Åke: Pikkueläimiä, 1975
Voit hakea myös laajemmalla asiasanalla "piikkinahkaiset". Enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa suomen kielellä, varmaankin riittävästi koulun tutkielmaa varten, löytyy kuitenkin tietosanakirjoista, joita on varmaan koulusikin kirjastossa, esim. Eläinten maailma, Kodin suuri eläinkirja, Otavan Suuri Ensyklopedia, Suomalainen tietosanakirja, Fakta 2001.
Tarkoitat varmastikin Kai Linnilän ja Seppo Saraspään kirjaa: "Punainen tupa ja erämaa : Rikkaan arjen allakka", joka ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2000. ISBN 951-31-1626-3.
Kirja on järjestetty almanakan tapaan kuukausittain. Se sisältää lyhyitä, huumorin pilkkeellä kirjoitettuja artikkeleita ajankohdan töistä, perinteistä, kasveista jne. Ja tietenkin ruoanvalmistusohjeita.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n sivuilla on tietoa mm. kääntäjän työstä, apurahoista ja miten alalle voi hakeutua. Lisätietoja kannattaa kysyä suoraan liitosta.
http://www.sktl.net/kotisivu/index.htm
Marilyn Kayen Replica-sarjan kirjat on luokiteltu ainakin Kirkes-kirjastoissa nuorten jännityskirjallisuudeksi. Toisaalta näitä kirjoja voidaan aiheidensa peruteella pitää myös tieteiskirjallisuutena.
Kirjallisuuden lajit eivät ole aina ihan yksiselitteisiä; yksi ja sama kirja voidaan lukea kuuluvaksi useampaankin lajityyppiin. Eri lukijatkin voivat mieltää saman kirjan eri lailla ja pitää eri teemoja kirjassa keskeisinä. Replica-sarja edustanee kuitenkin ensisijaisesti jännityskirjallisuuden lajityyppiä.
Runo on Kuolemajärveläinen lehdessä 1/2000, s.39. Lehti kuuluu Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan, joten sitä ei saa lainaksi. Voit käydä kopioimassa runon kirjastossamme tai jos asut muualla Suomessa voit pyytää oman kirjastosi kaukolainauksen kautta kopion meiltä lähimpään kirjastoosi.
Adam Mickiewiczin teosta Dziady ei ole kokonaan suomennettu. Kokoelmassa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toim. V. K. Trast. - Porvoo, 1936.
on s. 430-440 kuitenkin Otto Mannisen suomennoskatkelma (3. osa, 2. kohtaus). Suomennos lienee sama kuin v. 1934 nimellä "Improvisaatio : katkelma Dziady (vainajain muistojuhla) nimisestä runoelmasta" ilmestynyt 15-sivuinen lehtinen, joka oli julkaistu Helsingissä 11.11.1934 kirjailijan kunniaksi pidetyn juhlan yhteydessä.
Muut Mickiewicz suomennokset ovat:
Pan Tadeusz eli viimeinen pakkoluovutus Liettuassa / puolasta suom. V. K. Trast. - Porvoo, 1921.
Grazyna (1823) ; Konrad Wallenrod (1828) / suom. V. K. Trast. - Helsinki, 1930.
Puolan...
